Ay-liike näivettyy- YTK vuoden päästä suurempi kuin SAK

Hesarissa laaja juttu AY:n näivettymisestä, josta huolen pitävä nuoret palkansaajat. Vanhat jäärät pitävät tuoleistaan kiinni hautaan saakka, vaikka eläkeläinen ei ay:sta saa kuin paskanmarjat.

”Kyllästyivätkö nuoret ay-liikkeeseen? Ennen­näkemättömät luvut ammattiliittojen jäsenistä paljastavat ”vakavan ongelman”

Enää neljä kymmenestä alle 35-vuotiaasta palkansaajasta kuuluu ammattiliittoon, käy ilmi HS:n laajasta selvityksestä. Osan liitoista tilanne on valoisampi kuin toisten, mutta yhä useampi nuori valitsee Yleisen työttömyyskassan YTK:n ”

Juttu on vain tilaajille ja pitkä kuin nälkävuosi. Osta irtonumero tai tilaa HS digi.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005913804.html

 

48 vastausta artikkeliin “Ay-liike näivettyy- YTK vuoden päästä suurempi kuin SAK”

  1. En yhtään ihmettele kun katsoo nyky liikettä.
    Vanhat jäärät on muuttanu entisen liikkeen poliittiseksi puolueeksi.

    1. Pysy totuudessa Ayy ei ole politiinenliike siellä sisllä onkyllä myöspolittista näkökenttää minulla sellasta ei ole .
      Muuten harva eläke ukko on Ayyn jäsen eläkkeelle jäätyään, itse olen koska olen Ayyssä vapaa jäsen tittelillä oltuani määrätyn ajan omassa liitossa terv tepivaari

  2. Yksi seikka mikä YTK:lta puuttuu ja varsin oleellinen. Entisenä työnantajana sieltä ei saa neuvoa eri alojen työehtosopimuksista ja se on iso ongelma, ei palkansaajalle vaan työnantajalle.

  3. YTK:ssa on juristipalvelu, joka ei maksa erikseen mitään. Olen sitä käyttänyt. Kyllä sieltä sai asiantuntemusta eri työehtosopimuksista, jos on jäsen. Samat asiathan koskevat niin työnantajaa kuin työntekijää.

  4. YTKoolla ei vaan ole oikeuksia tulkita työehtosopimuksia sillä ei ole myöskään työehtosopimista koskevaa mandaattia –
    YTKoon pelkästään työttömyyskassa .
    Mitä taas tulee työehto sopimuksin niitä ei voi tulkita kun työnantaja ei niitä voi tulkita työntekijä Ayyllä se oikeus on terv tepivaari

    1. Vai on ay se ainoa, jolla on oikeus ”tulkita” työehtosopimuksia?
      Onneksi on oikeuslaitos, mikä voi kävellä ay:n ”tulkinnan” yli.

      1. No tulkinta on oikeuslaitoksella ja työnantajala samoin Ayyllä muttei yksittäisellä jäsenellä eikä YTK oolla terv tepivaari

  5. YTK istuu valmiiseen pöytään. Se ei ole, eikä halua olla neuvotteluosapuoli, vaan antaa ay-liikkeen hoitaa ikävät neuvottelut koskien esim. työttömyysturvaa.

    Niin nuoret. Taannoin A-studiossa haastateltiin nuorta lähihoitajana työskentelevää naista, joka halusi vapauden itse päättää työehdoistaan ilman ay-liikettä. Kuitenkin hän halusi, että on jokin ”perälauta” johon turvata.

    Tällä perälaudalla hän tarkoitti niitä sopimuksia, joita ay -liike on neuvotellut ja joilla turvataan minimityöehdot työelämässä. Eli kiva on itse päättää ja maksaa vain YTK:lle, mutta sitten kuitenkiin halutaan saada tietty apu ay -liikkeeltä.

  6. YTK ei ole neuvotteluosapuoli- piste. Se on työttömyyskassa, joka riittää suurelle osalle paitsi ay- jäärille. YTK noudattaa kaikkia työlainsäädännön lakeja-piste.

    1. Kas kummaa kun ei ole seiska lehden kirjoituksia no juorulehti tuokin ilta lehtikin on terv tepivaari

  7. Ole nyt vaan uskossa että Ayy neuvottelee työehdoista muille kun Ayy jäsen kentälle .
    Vapaa lippulaiset tullaan potkasemaan niiissä ulos .
    Sun tietos on lähinnä lapsellisia väitteitä ei sen kummempia .
    Ja toisalta ethän sinä enää tarvitse edes työttömyyskassaa .
    Itse olen Ayyn jäsen vieläkin ja joissakin asioissa aktiivisti mukana .
    Lopeta tuo piste homma terv tepivaari

  8. Mitä tää liike voi tehdä enemmän kuin kansalaisaloite ??
    Korvaako kansalaisaloite liitot ??

  9. Jos enää neljä kymmenestä alle 35-vuotiaasta palkansaajasta kuuluu ammattiliittoon niin miksi tällainen kehityssuunta. Tepi osannee valistaa

    1. No yli kolme viitosista on n 99 % kuuluu Ayyhyn ja heillä on suuremmat tulotkin kun alta 35 vitosilla terv tepivaari

        1. Heitin luvun mutten takapuolesta kuitenkaan no se prosentti luku ei ole se tärkein vaan valta osa yli 35 v tänä päivänä kuuluu omiin liittoihinsa .
          Niin tuo prosentti tarkoitti työmiehiä / naisia ei työantajia ne voi olla kuten haluaa terv tepivaari

      1. Taitaa tuo prosenttilasku olla liian vaikeaa, kun Elon laskuopin mukaan tuo 99% ei ole mahdollista tepi.

        1. Kyllä se vaan on näin että yli 35 vitosilla jäsenyys Ayyssä on lähes selviö nuoremmat ovat sitten aivan oma lukunsa terv tepivaari

  10. Ei korvaa, koska kansalaisaloitteissa voi käydä ettei eduskunta ota käsittelyyn asiaa vaikka olis aihettakin kuten tuossa nyt viimeksi kävi terv tepivaari

  11. YTK- Loimaan Kassa on syntynyt siitä, ihmiset eivät halua olla riippuvaisia ay:stä ja tukea SDP:n ja vasureiden pää-äänenkannattajia ja vielä maksaa heille rahaa pohjattomaan kassaan, kun saavat ne olennaiset palvelut YTK:lta marginaaliseen hintaan.

  12. Joo se marginaali on työttömyys korvaukset etusijalla eikä nuot liitonmaksut ole niin suuria että mainita kannattaa .
    Niillä kun saa enemmän muita mitä ei Loimaan kassa anna .
    Ja mitä esim SDP saa Ayyltä ei mitään muuta kun jäsenien tuen mitä MTK jakaa kepulle siitä ei tiedä kukaan yhtään mitän . terv tepivaari

      1. MTK on maanviljelijöiden vastaava Ayy ei sitten ole sen kummempi terv tepivaari

    1. Ay-pellet jakavat anteliaasti tukea verottomasti saamistaan osinkorahoista demuille ja vasureille, vaikka nykyään enemmistö jäsenistä ei olekaan niiden kannattajia.
      Jo se riittää monelle syyksi heivata ay-liitot roskiin.

        1. Ei tarvitse todistaa.
          Joka vaaleissa tulee julkisuuteen tieto siitä, että ay-liike on tukenut demu- ja vasuriehdokkaita.
          Raha taas tulee jäsen maksuista ja suurista kymmenien miljoonien verovapaista osingoista, joten siitähän sitä tukiaisrahaa jaetaan.
          Demujen ja vasurien kannattajia on n. 30% suomalaisista, joten sillä perusteella enemmistä ay-liikkeiden jäsenistä ei voi olla demujen ja vasurien kannattajia.
          Selvisikö vai pitääkö tavata?

          1. Etpä asiaa kykene todeksi kertomaan koska asialla ei ole pohjaa mistään kohtaa ikuinen fraasi se on .
            No tavaa koskapa ei se mulle kuulu valheellista tietoa levität terv tepivaari

  13. Joo kun lukisit itse jäsenmäärän oikein et kertoisi sellasta joka on huuhaata ei sitä noin vaan ole mutta kun et tiedä miksi jäseninen määrä on laskenut .
    Oikeasti tuo jäsenmäärä on laskenut jonkin verran ollen kuitenkin vähän alle miljoonan .
    Sinä katselet sitä listaa joka on nyt maksavia jäseniä ja vapaalla ovat kaikki ne työttömät jotka ovat tippuneet peruspäivärahalle .
    He ovat silti jäseniä mutteivat joudu liitolle maksamaan vaan ovat vapaa jäsenyydellä liitossa mukana terv tepivaari

  14. AY-liike on ja pysyy. Ja isona. Ja se on hyvä. Se huolehtii työntekijöitten eduista taatusti paremmin kuin joku kassa.

  15. Nii, se kansalaisaloite.
    Siitä tulisi pohja lainsäädännölle ja laki koskee kaikkia.
    Kansalaisaloite ei maksa juuri mitään, ja vuosimaksuja ei ole.
    Lakipykälien takia ei kenenkään tarvitsisi liittyä mihinkään.
    Lakikirja ei ole kallellaan puolueisiin vaan se on neutraali.
    Puoluepoliittinen taktikointi putoaisi kokonaan pois.

    1. No eipä ole kun n viikko kun eduskunta ei ottanutkaan käsittelyyn kansalaisaloitetta ettei se ole varma keino asioiden hoidossa .
      Jotka ei itse asiassa edes kuulu halitukselle elikkä työmarkkinat terv tepivaari

  16. Tässä toimittajan kommentti; ei itse alkuperäien juttu jokaisen AY:n jäsenliiton luvuin ja graafeineen, siis vain kommentti. Osta Hesari !

    ”Miksi nuoret hylkäsivät ay-liikkeen? Syy on lopulta yksinkertainen
    Ammattiyhdistysliike ei enää pysty uusiin saavutuksiin, joista kertoa nuorille, kirjoittaa politiikan ja talouden toimittaja Teemu Muhonen.

    Vielä 1990-luvun alussa ay-liike oli nosteessa, ja liittoon kuului parhaimmillaan 80 prosenttia työväestöstä. Kuvassa mielenosoitus Senaatintorilla lokakuussa 1991. (KUVA: Jarmo Matilainen / HS)
    Teemu Muhonen HS
    Julkaistu: 28.11. 11:22

    Vuosilomat, talvilomat, irtisanomissuoja, 40 tunnin työaika, ansiosidonnainen työttömyysturva, perhevapaat, opintovapaat ja niin edelleen.

    Suomen suurimman työntekijäjärjestön SAK:n kotisivuilleen kokoama pitkä lista työnväenliikkeen sadan vuoden aikana kamppailemista saavutuksista on toki komea, mutta menneet suurteot ovat jäämässä ammattiliitoille laihaksi lohduksi.

    Teemu Muhonen (KUVA: Anna Matilda Valli / HS)
    HS:n keski­viikkona julkaiseman selvityksen mukaan alle 35-vuotiaista suoma­laisista palkan­saajista ja työttömistä työn­hakijoista enää neljä kymmenestä kuuluu liittoon.

    Lue lisää: Kyllästyivätkö nuoret ay-liikkeeseen? Ennennäkemättömät luvut ammattiliittojen jäsenistä paljastavat ”vakavan ongelman”

    Tämän niin sanotun järjestäytymisasteen tiedetään laskeneen koko väestössä runsaaseen 60 prosenttiin, kun vielä 1990-luvun huippuvuosina se oli lähes 80 prosenttia.

    Suunta jatkuu HS:n selvityksen perusteella yhä laskevana, eli ainakin tällä hetkellä ammattiyhdistysliike näyttää hiljalleen kuihtuvan kauaksi kirkkaimman loiston ajoistaan.

    Suurten ikäluokkien poistumiselle työelämästä liitot eivät voi mitään, mutta oleellinen kysymys niiden kannalta on, miksi niin suuri osa nuorista ei järjestäydy.

    ”Ay-liike onnistuu aika ajoin esiintymään vanhakantaisena.”
    Osin nuorten alhaista aktiivisuutta voi selittää se, että ay-liike onnistuu aika ajoin esiintymään vanhakantaisena.

    Esimerkiksi SAK:n muutaman viikon takainen esitys ikääntyneitä työntekijöitä suosivasta irtisanomisjärjestyksestä tuskin oli kaikkein tehokkain jäsenhankintakampanja.

    Lisäksi aiempaa useampien nuorten työelämä on pirstaleista, minkä vuoksi liittoon liittyminen ei välttämättä ole ensimmäisenä mielessä.

    Silti suurin syy ay-liikkeen ongelmille on lopulta yksinkertainen: sillä ei enää ole uusia saavutuksia, joista kertoa.

    Esimerkiksi ansiosidonnaista työttömyysturvaa on heikennetty, ja oikeuden siihen saa näppärästi myös liittymällä liittoihin sitoutumattomaan Yleiseen työttömyyskassaan – kuten HS:n selvityksen perusteella yhä useampi nuori tekeekin.

    Tämän vuosikymmenen merkittävin työmarkkinajärjestöjen sopimus on vuonna 2014 eläkeuudistus, jossa heikennettiin etenkin nykynuorten tulevia eläkkeitä.

    Kuvaavaa on, että viimeisin SAK:n kotisivulle listattu saavutus on vuodelta 2016. Se on kilpailukykysopimus, jossa pidennettiin työaikaa, leikattiin julkisen sektorin lomarahoja ja siirrettiin sosiaaliturvamaksuja työnantajilta työntekijöiden maksettaviksi.

    Eläkeuudistus ja kilpailukykysopimus eivät ole merkityksettömiä, mutta niiden merkitystä voi olla vaikea myydä liiton jäsenyyttä pohtivalle nuorelle.

    Monen voi olla vaikea hahmottaa, mitä jäsenmaksun vastineeksi konkreettisesti saa ja mikä järjestäytymisen merkitys yhteiskunnassa on.

    Ei tietenkään ole ammattiyhdistysliikkeen vika, ettei se pysty parantamaan työntekijöiden työehtoja edellisten vuosikymmenten tapaan. Taustalla on suuri 1990-luvulla alkanut yhteiskunnallinen muutos, jonka aikana yritystoiminta on kansainvälistynyt ja pääomat alkaneet liikkua salamannopeasti rajojen yli.

    Tämä on mullistanut työväestön ja pääoman ikiaikaisen suhteen. Jos työntekijät vaativat itselleen jatkuvasti parempia etuja, työnantajat voivat aiempaa helpommin siirtää työt toiseen maahan.

    Työntekijöiltä vaaditaan joustoa, jotta Suomen kansallinen kilpailukyky säilyy eivätkä työpaikat katoa ja hyvinvointivaltio romutu.

    Uusien saavutusten tavoittelun sijaan ammattiliitot kamppailevat nyt pitääkseen edes osin kiinni vanhoistaan, kuten menneen syksyn kiista irtisanomissuojan heikentämisestäkin osoitti.

    Vastapuoli ja monet poliitikot näkevät liittojen seisovan jarruna välttämättömän kehityksen tiellä ja haluavat viedä työehdoista sopimisen paikalliselle tasolle yrityksiin.

    Palvelualojen ammattiliiton Pamin puheenjohtaja Ann Selin kuvaa tilannetta osuvasti lokakuussa julkaistussa Ylen Viimeinen taistelu -dokumenttielokuvassa.

    Selinin mukaan sopiminen oli paikallista 1930-luvulla, kun yritystoimintakin oli tyypillisesti paikallista. Kun yritystoiminnasta tuli valtakunnallista, ammattiliitoistakin tuli valtakunnallisia.

    ”Nyt yritystoiminta on hyvin pitkälle globaalia, joten silloinhan ammattiyhdistystoiminnankin pitäisi olla globaalimpaa. Paluu paikalliseen sopimiseen ei ollenkaan vastaa tätä historiallista kehitystä”, Selin sanoo.

    Tämänhetkisestä alakulosta huolimatta on hyvin mahdollista, että tulevina vuosikymmeninä kaipuu vahvaan kollektiiviseen edunvalvontaan nostaa päätään niin Suomessa kuin muuallakin.

    Esimerkiksi Yhdysvalloissa palkkakehitys polkee talouskasvusta huolimatta paikoillaan, ja suurten globaalien teknologiayritysten valta-asema saa HS:n haastattelemat asiantuntijatkin varoittelemaan ”markkinatalouden jähmettymisestä”.

    Kenties kansainvälistymisestä tulee ammattiyhdistysliikkeen tämän vuosisadan suuri tarina. Vielä tällä hetkellä se näyttää kaukaiselta.

    Kirjoittaja on HS:n politiikkatoimittaja.
    HS-selvitys: Kyllästyivätkö nuoret ay-liikkeeseen? Ennen­näkemättömät luvut ammattiliittojen jäsenistä paljastavat ”vakavan ongelman”

  17. Nyt on vuosi 2018 tuleppa nykyaikaan ja vakava onkelma silti liittoihin tulee uusia jäseniä nytkin vikka kuinka joitat muuta väittää terv tepivaari

    1. Ayy muuttuu koko ajan eikä työttömyyskassa sitä korvaa terv tepivaari

  18. Tepi ei jotenkin ymmärrä että vuosi on tosiaan 2018.
    Ay-toiminta on jäänyt jonnekkin kauas menneisyyteen.
    Tänä päivänä tarvittaisiin ketterää toimintaa työpaikoille.
    Toimintaa joka on tässä päivässä.
    No mutta onhan se tosi kivaa muistella kuinka silloin joskus ennen.

  19. Kyllä minä tajuan mikä vuosi on menossa samaa toivon teiltäkin v 1990 onturha kertoilla .
    Ayy ei ole jäänyt mihinkään menneisyyteen vaan elää täysillä v 2018 terv tepiaari

  20. Mutta eipä teidän kanssa kannata asioista kinata tän enempää terv tepivaari

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *