https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005710320.html
””On käsittämätöntä, että Suomessa myös hyvin varakkaille leskille maksetaan leskeneläkettä aina kuolemaan asti
Järjestelmä on hyvin epäoikeudenmukainen yksin jääneitä ja eronneita kohtaan.
Lainlaatijat eivät ole vaivautuneet paneutumaan yksinäisten ja eronneiden toimeentuloon. Nämä maksavat nyt enemmän veroja, koska valtio elättää avioliitosta yksin jääneitä leskiä.”
Maria-Lisa Rodhin
valtiotieteiden maisteri, Helsinki”
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201806102201004159_u0.shtml?utm_campaign=uutisboksi_201511
”..varallisuutta ei oteta huomioon leskeneläkkeessä, mutta: Jos leski saa itse hyvää eläkettä, leskeneläkettä ei tipu, koska sen suuruuteen vaikuttaa tarveharkinta.”
Pariskuntien elintaso perustuu yhteenlaskettujen eläkkeiden määrään ja paremmin tienanneen kuollessa monen jäljelle jääneen toimeentulokyky romahtaisi ilman leskeneläkettä.
Yksinasuvilla ja eronneilla ei tällaista riskiä ole.
Sitä paitsi ei sitä työeläkettä saaneen puolison leskelle leskeneläkettä makseta valtion verovaroista, vaan työeläkerahoista eikä se siten vaikuta verotukseen mitenkään.
”Sitä paitsi ei sitä työeläkettä saaneen puolison leskelle leskeneläkettä makseta valtion verovaroista, vaan työeläkerahoista eikä se siten vaikuta verotukseen mitenkään.”
Se vaikuttaa mm. työnantajan sosiaaliturvamaksuihin. Korkeat sosiaaliturvamaksut rasittavat yritysten kilpailukykyä. Huono kilpailukyky johtaa yritysten lakkauttamiseen ja työttömyyden kasvuun.
Työttömyyden kasvu heikentää valtion mahdollisuuksia saada verotuloja, sosiaallimenojen sen sijaan kasvaessa.
Tuolla systeemillä on seurauksena Kreikka -oireyhtymä valtakunnassa.
Ilmeisesti se reaalimatematiikka on edelleen eläkeasioissa kateissa.
Kukin ikäluokka maksaa itselleen eläkevakuutusmaksuja rahastoon.
Edelleen kunkin ikäluokan työnantajat maksavat ko. ikäluokalle vakuutusmaksuja rahastoon ikäluokan työnantajalle tekemän työn tuloksesta – ei siis työnantajan ikiomasta taskusta.
Vielä valtio maksaa ko. ikäluokalle rahastoon vakuutusmaksuja – jälleen kunkin ikäluokan valtiolle maksamista veroista – ei muiden.
Kunkin ikäluokan maksamista ja sen työn tuloksista maksetuista rahoista ja niiden tuotoista maksetaan ko. ikäluokalle sen eläkkeet.
Kunkin ikäluokan osalta rahaston määrä alkaa pienetä sitä mukaa kuin ikäluokka on päätynyt eläkkeelle, mutta riittää sen ikäluokan eläkkeiden maksuun.
Kun eläkeläisten määrä alkaa laskea, voi rahastojen arvo laskea samaan tahtiin.
Suuret ikäluokat ovat eläkkeellä ja hautajaisten tahti kasvaa nopeasti. Niinpä on varaa maksaa heille eläkkeitä, vaikka rahasto pienenisinkin, koska nyt kiukuttelevia sukupolvia varten tarvitaan pienempi määrä rahaa tasan ihan suhteessa heidän määräänsä.
”Ilmeisesti se reaalimatematiikka on edelleen eläkeasioissa kateissa.”
Hyvä kun edes yrität etsiä, vaikka sinua onkin johdettu harhaan.
Harhaanjohtajien huterin väite on se, että eläke olisi myöhennettyä palkkaa. Väitteen keksijä lienee kaljoitellut yhteiskunnan piikkiin ja luultavasti pitkään. Onhan niin, että palkka on korvaus tehdystä työstä, kun sen sijaan sosiaaliturvaperäisen työeläkkeen kokonaissumma on sitä suurempi, mitä kauemmin on ollut työtä tekemättä.
Mutta on myös niin, että työssä käyvät ja yritykset maksavat työstä sosiaaliturvaperusteiselle eläkkeelle siirtyneiden eläkkeet. Työssä käyvien sukupolvien pienetessä joudutaan turvautumaan rahastoihin niin kauan kuin niitä vielä on.
Koneellistumisen edetessä työttömyys valtaa alaa. Tällöin ei sosiaaliturvaperusteisille eläkkeille enää löydy rahaa, jos rahastotkin on jo kaluttu tyhjiksi.
Tällöin todetaan tilanne, että vaikka nykyinen polvi on maksanut nykyisten eläkeläisten eläkkeet, niin heidän eläkkeilleen ei maksajia löydy. Näin ollen nykyisten työntekijöiden on itse järjestettävä työelämän jälkeinen turvansa säästämällä rahaa ja omaisuutta hankkimalla.
Työttömien tilanne muuttuu vielä heikommaksi, koska eivät pysty tekemään säästöjä vanhuuden varalle.
Kestävyysvajetta ei voida paikata maahanmuuttoa lisäämällä, koska tulijat eivät työllisty muuten kuin verovaroista maksetuin tuin ja syrjimällä etnisin perustein työtöntä finne-virtasta.
——————————-
On tehty tutkimus globalisaation hyödystä ja esitetty, että Suomi olisi hyötynyt siitä neljänneksi eniten. Ehkä kansainväliset suuryrityksemme joilla on toimintoja halvan työvoiman maissa ovat hyötyneet ja tätä kautta ovat hyötyneet myöskin niiden osakkeiden omistajat, joista jotkut ovat hämäriä tahoja.
Kotimarkkinayritykset ovat kärsineet kilpailukyvyn puuttuessa, johon kilpailukykyyn ovat heikentävästi vaikuttaneet myös harkitsemattomasti myönnetyt ylisuuret leskeneläkkeet, joten ei se mainitsemasi maisteri ihan tyhmä voi olla.