http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201802262200773186_u0.shtml
”Uusista ylioppilaista 70 prosenttia ei pääse korkeakouluun – Itä-Suomen aluehallintovirasto: Tulppa opiskelijavirrassa aiheuttaa mielenterveysongelmia
Aluehallintoviraston julkaiseman lausunnon mukaan koulutuksen tavoitteiden ja todellisuuden välille on tässä vaiheessa muodostunut ristiriita.
Kun ruvetaan tarkastelemaan yleissivistävää puolta, joka johtaa korkea-asteelle, niin volyymi ja opiskelijapaikat eivät ole harmoniassa toistensa kanssa. Se aiheuttaa ongelmia, koska uusista ylioppilaista kolmasosa jää ulos, kertoo Lehtola.”
Jossain vaiheessa mentiin peruskouluun ideana ”tasa-arvo” eli se, että kaikki saisivat opiskella ylioppilaaksi ja samalla alettiin aliarvostaa ammattikoulutusta .
Tarvetta sille ei ollut silloin eikä ole nykyäänkään, mutta se ei mene perille.
Nyt sitten valitetaan, etteivät kaikki ylioppilaat pääse korkeakouluihin.
Jälleen tarvetta sille ei ollut silloin eikä ole nykyäänkään.
Kaikista ei kannata kouluttaa ”maistereita”, koska erilaisia ammattilaisia tarvitaan koko ajan muuallakin.
Töitä tuollaiselle maisterisakille ei ole eikä tule.
Ennenkään eivät kaikki päässeet korkeakouluihin jatkamaan, mutta ei siitä silloin tehty maanlaajuista katastrofia, koska tarvetta enempään ei ollut.
Milloin tuo poliittisten virkamiesten muodostama demarisakki tajuaa, että maassa tarvitaan eri tasoisia ammattilaisia eikä kaikkia kannata yhteiskunnan kustannuksella kouluttaa edes ylioppilaiksi ja vielä vähemmän työttömiksi ”maistereiksi”?
Niin, mutta kun kukaan ei halua perustöihin…
Voitaisiinhan ottaa käyttöön Ranskan malli, missä kaikki pääsevat ekaksi vuodeksi opiskelemaan.
Toiselle vuodelle pääsevät jatkamaan vain parhaat ja muut ovat haaskanneet vuoden.
”Uusista ylioppilaista 70 prosenttia ei pääse korkeakouluun – Itä-Suomen aluehallintovirasto: Tulppa opiskelijavirrassa aiheuttaa mielenterveysongelmia”
Asenteet niitä ongelmia aiheuttavat.
Juha on oikeassa.
Pulaa on esimerkiksi rakennusmestareista ja työnjohtajista (vanha tekutaso), sekä ammattitaitoisista työntekijöistä.
Maistereita ja tohtoreita tehtaillaan ihan liian paljon.
”Ongelma 1”:
Kaikki eivät pääse korkeakouluihin opiskelemaan
Seuraava ”Ongelma”
Kaikki eivät pääse korkeakouluissa opiskelemaan juuri sitä mitä haluaisivat
Ja ongelma numero kolme on, että unelma-ammattiinsa korkeakoulutetut jäävät tarpeettomina työttömiksi.
Noin on ollut aina ei sinne kaikki ole koskaan päässyt terv tepivaari
Se että ihminen on päässyt korkekouluun ja valmistunut unelma ammattiinsa ei todella takaa aina työpaikkaa kuten Juhani sanoo.
Yksi esimerkki tällaisesta ovat pitkälle opiskelleet kuten tohtorit joille ei löydy työpaikkaa korkeakouluista tai tutkimuslaitoksista ja jotka teoreettisuudessaan ovat sopimattomia liike-elämän tarpeisiin.
Myös taiteellisilla alueilla opiskelleet joutunevat usein etsiytymään freelancereiksi tai yrittäjiksi.
No noinhan se on oikeasti ei riitä proffan paikkoja kaikille mutta eipä ole varmaa paikkaa enää mihinkään alaan . terv tepivaari
Akava julkaisi kuun vaihteessa tilastotietoa (https://www.akava.fi/files/12516/01_Tilastoja_korkeasti_koulutettujen_tyottomyydesta_yleisimmat_asteet.pdf) eri koulutusalojen korkeakoulutettujen työttömyydestä. Taidealoilla työttömyysaste oli lähes 13 % eli melkein kolme kertaa sen mitä vaikkapa insinööreillä, tradenomeilla ja agronomeilla. Kuten olen jo vuosia toistellut, taidealan koulutusta pitäisi rankasti supistaa, vaikka se opiskelijoiden mielestä olisi kuinka kivaa. Ai niin, supistamisesta eivät esim. ammattikorkeat tykkää, koska taidealan koulutus on kallista ja tuo korkeakouluille mukavasti valtion rahaa.
Mikäli ”kaikki” pääsisivät korkeakouluihin, niin pääsyvaatimuksia tulisi laskea huomattavasti, joka vääjäämättä myös myös vaikuttaisi suoritettujen tutkintojen laatuun.
Ei jatkoon!
Valitettavasti Suomessa on ollut jo vuosikymmeniä vallalla käsitys, että vain korkeasti koulutetut ovat ”onnistujia”. Ammattiin opiskelevien arvostus yhteiskunnassamme ei ole ollut niin korkealla tasolla kuin sen olisi pitänyt olla. Kauniista puheista huolimatta ammattiin opiskelevia on pidetty jollain tasolla huonommin menestyneinä.
Ajattelisin niin, että on parempi kokea tuo pettymys siinä vaiheessa, kun koulutukseen haetaan, kuin että vuosien opiskelujen jälkeen valmistut työttömyysputkeen. Tarpeeksi on saanut lukea ja kuunnella korkeakoulutettujen tilityksiä pätkätöistä, työttömyydestä yleensä ja koulutusta vastaamattomista töistä.
Pitää myöntää realiteetit ja tunnustaa, että Suomen kokoisessa maassa ei riitää määräänsä enempää töitä esim. humanisteille ja taiteen maistereille ja kandeille.
”Mikäli ”kaikki” pääsisivät korkeakouluihin, niin pääsyvaatimuksia tulisi laskea huomattavasti, joka vääjäämättä myös myös vaikuttaisi suoritettujen tutkintojen laatuun.”
Niin, onhan tuo nähty ruotsinkielisillä ”ohituskaistoilla”.
Valitettavasti meillä koulutetaan jatkuvasti tarpeettoman paljon kaiken maailman humanisteja ja erityisesti ”taiteilijoita”, joiden mielestä yhteiskunnan velvollisuus on elättää heidät, kun puuhastelullaan ei elä.
Myös teknikkokoulutuksen muuttaminen ”insinööritasoiseksi” oli suuri möhläys, koska työnjohtotasoinen koulutus katosi tittelikipeyden myötä.
Niin, että Matias Rouvalin koulutus oli turhaa, Jorma Panula kapellimestarikoulu ihan turhaa. Karita Mattila, Osmo Vänskä jne., jne.,
Yhden Panulan kouluttaminen ei ole turhaa. Tuhannen työttömän wannabe-Panulan kouluttaminen on.
Olipas Karilta sattuvasti kuitattu Heikin möläytys. Hyvä nåin eli lyhyestä virsi kaunis.
Näin on.
Meillä on vaikka muille jakaa veronmaksajien pussista eläviä ”taiteilijoita”, ”muusikkoja” ja ”kirjailijoita”. Joista ei välttämättä ole mihinkään. Toki myös nollatutkimuksia tekeviä ”tutkijoita”.
Valtiontilintarkastajiksi pitäisi valita järkeviä henkilöitä ja poliitikkojen pitäisi karsia kaikenkarvaisia apurahoja, sekä tukiaisia.
Meillä tytär pääsi ensi yrittämällä yliopistoon. Moni hänen opiskelukavereistaan ei päässyt. Tulee sitten ns välivuosia ja suunnitelmat muuttuu. Mutta se on elämää. Tytär aikoo pyrkiä muutoinkin tulevaisuudessa ulkomaille ja kansainvälisiin tehtäviin. Hyvä niin koska tämä kansa katoaa olemasta maailman väkiluvun kasvaessa.
”Niin, että Matias Rouvalin koulutus oli turhaa, Jorma Panula kapellimestarikoulu ihan turhaa. Karita Mattila, Osmo Vänskä jne., jne.,”
Aihetta sivuten; Musiikinmaisteri Johanna Rusanen (oopperalaulaja) oli tässä taannoin eräässä visailuohjelmassa kilpailijana.
Kysymys 1: Millä toisella nimellä tunnetaan oopperan teksti. Rusasen vastaus; En tiedä.
Kysymys 2: Mitkä olivat Mozartin etunimet.
Rusasen vastaus: En tiedä
Että näin.
Ooppera- Libretto
Wolfgang Amadeus Mozart
Tai Rusanen piilailla tyhmän toimittajan kysymyksille. Varmasti tiesi !
On se hyvä että Heikki tietää, voi neuvoa Rusasta. 😀 😀
On kaksi tapaa edetä elämässä eteenpäin. Voit joko.
1. Opiskella
tai
2. Oppia
Joskus nämä tulevat samasta pussista, joskus ne ovat vastakohtia toisilleen.
”Niin, että Matias Rouvalin koulutus oli turhaa, Jorma Panula kapellimestarikoulu ihan turhaa. Karita Mattila, Osmo Vänskä jne., jne.,”
Et viitsisi jauhaa typeryksen potaskaa Karjalainen. Typeryys ei todellakaan ”kaunista”.
Nämä ovat aivan luku sinänsä, kuten muutkin ammattinsa kunnolla opiskelleet ja osaavat taiteilijat.
Aivan eri asia ovat nuo kaiken maailman ”kirjailijaksi haluavat” työnvieroksujat, kuvien töhrijät ja vastaavat, joiden töitä ei kukaan osta tai ”näyttelijät”, joilla ei ole kykyjä kyetäkseen elättämään itsensä sillä ”näyttelemisellään”.
Hoh-hoijaa, kun typerää !
Taide ja filosofia ovat kaikkina aikoina synnyttäneet tieteen ja kautta aikain jo antiikista lähtien ja niiden kautta edistyksellisen ja kehittyvän yhteiskunnan.
Jos taiteen olemassaoloa arvostellaan yhden kirjailijan elämän valinnalla, on kyllä tyhmempääkin tyhmempi lähestymiskulma.
Samaa voidaan sano muutamasta sadasta tuhannesta työn vieroksujasta, jotka elävät tarkoituksella vain yhteiskunnan varoilla tekemättä tikkua ristiin.
Siinä on vika, että poliittiset päättäjät eivät ole pystyneet ennustamaan työn muuttumista ja eri ammattien tarvetta.
Rakennusmestarista tuli rakennusinsinööri jo 70-luvulla. Mitä sillä oli tekemistä osaamiseen ?
Pitäisi nyt alustajankin olla hiukan hereillä ja jotenkin laaja näkemykseltään laajempi.
Jostakin syystä Suomessa on huutava pula rakennusmestareista – mutta ei ole puutetta verovaroin elätettävistä ”taiteilijoista”.
Oikea rakennusmestari osaa tarvittaessa näyttää työntekijälle miten asia pitää tehdä. Insinööri ei osaa – puuttuu käytännön taidot.
Puhdasta potaskaahan tuo möläyksesi oli Karjalainen, koska kommentissani puhuttiin siitä sakista, mikä ei todellakaan ”taiteellaan” elä, ei ammattilaisista ja ammatillaan pärjäävistä todellisista taiteilijoista, jotka eivät ole vaatimassa koko ajan yhteiskunnalta elatusta.
Mistäs luulet potaskaa puhuessasi valmiiden taiteilijoiden syntyvän ikään kuin heti ansaitseviksi täyspäivätyölaisiksi ? Se on pitkä tie ja rinnalla on usein muuta palkkatyötä.
Koulu ei tee ihmisistä täydellisiä, eikä koulun puute. Ei tästä yksinkertaistamisesta tule mitään, ei mitenkään.
Jos on oikeat sahajauhot vintillä ja oikeat opit elämään saatu varhain, kyllä se sisältö elämään löytyy. Joku nettoaa opiskelusta todella paljon, joku ei.
Meitä on yli viisi miljoonaa. Yksi oppi ei nyt vaan jukolauta sovi kaikkiin.
En ihan taida ymmärtää lgiikkaasi Heikki. Meneekö se jotenkin niin että taiteilijoita pitää kouluttaa suuret määrät, ne jotka osoittautuvat kyvykkäiksi tuottavat meille taidenautintoja, saavat elantonsa taiteensa kaupallisesta tuotosta ja yhteikunnan tuista ja loput se suurempi määrä elätetäään yhteiskunnan tuilla.
Voisiko tuollaista systeemiä soveltaa myös muihin ammattiryhmiin kuten vaikka muurareihin ja kemisteihin sekä poliiseihin.
Taiteen tekeminen on aivan eri asia kuin muuraustekniikka. Joka tiilen muurauksesta tulee raha taskuun.
Yhteiskunta itse päättää, minkä tukemista se pitää välttämättömänä kansainvälisessä kilpailussa. Ja yhteiskuntahan tukee laajasti jopa mitään aikaan saamattomia kaupallisia instituutiota saamatta rahojaan takaisin.
Se että yhteiskunta tukisi jotain kaupalllisia instituutioita(?) jopa maksaa puoluetukia ei mitenkään tee perustelluksi sitä että jos yhteiskunta satsaa liiaksi taiteilijoiksi haluaviin.
Se että kannuksensa ansainneita tai uransa alkuvaiheissa lahjakkaiksi osoittautuneita tuetaan on erittäin suotavaa, usein jopa välttämätöntä jatkuvuuden ja kehittymmisen turvaamiseksi.
Myllymatti
Tämä on isompi asia kuin kuvitteletkaan.
Finnverat, Elyt, Sitrat, ja niiden kautta jopa Tekesit ja Nokiat saavat rahaa joiden hyötysuhde on minimaalisen pieniä. Tiedän nuo asiat innovaattorina erittäin hyvin, mutta tunnen itse myös taiteellisen puolen siihen perehtyneenä monialaisesti.
”Mistäs luulet potaskaa puhuessasi valmiiden taiteilijoiden syntyvän ikään kuin heti ansaitseviksi täyspäivätyölaisiksi ? Se on pitkä tie ja rinnalla on usein muuta palkkatyötä.”
Kun aloitat potaskalla, et näköjään osaa lopettaa sitä.
Meillä on taiteilijoita, joilla on kykyä, halua ja selkärankaa tehdä kovasti töitä päästäkseen urallaan eteenpäin. Näitä en ole millään tavalla vastustanut, mikäli ymmärrät kommenttini, kuten se on kirjoitettu.
Meillä on myös melkoinen joukko henkilöitä, joilla on into ja jonkinlainen kyky tehdä taidetta haluamallaan tavalla, mutta tekevät muutakin elättääkseen itsensä asiallisesti. Näitäkään en ole millään tavalla vastustanut tai mollannut, mikäli ymmärrät kommenttini, kuten se on kirjoitettu.
Valitettavasti meillä on lisäksi massiivinen määrä ”taiteilijoita”, joiden ”taide” ei käy kaupaksi eikä elätä, mutta jotka kuvittelevat yhteiskunnan olevan velvollinen elättämään heidät, jotta saavat tehdä ”taidettaan”. Tästä näkyvimpänä esimerkkinä ovat nämä työstäkieltäytyjät, joita nyt on mediassa hyysätty. Näistä ei todellakaan tule noita loistavia taiteilijoita, joita olet esimerkiksi esittänyt.
Tällaisten kouluttamista ja hysäämistä olen vastustanut, mutta sitä et ilmeisen selvästi halua ymmärtää.
Et näytä tuntevan alaa taiteen alaa mitenkään muuten kuin kuulopuhein.
Tunnen koulutusjärjestelmät, jota ovat pääosin potaskaa. Työttömät ovat opettajiaan pätevämpiä isossa osassa tapauksista.
Mielenkiintoista ajatustenvaihtoa. Oma ymmärrykseni vaan ei tahdo riittää pysymään Heikin aivoitusten mukana. Juhak taas puhuu sellaista selkokieltä mitä on helppo ymmärtää ja sattumoisin olla vielä samaa mieltä.
Toivottavasti Heikki ei luokittele minua taiteiden vastustajaksi sillä varsinkin klassisen musikkin, kirjallisuuden ja vallokuvataiteen suurkuluttaja koen olevani. Tottakai minä soisin kaikkien kukkien saavan kukkia mutta vaikealta tuntuu veronmaksajana kustantaa tarvittavia viuluja, pensseleitä, tarvikkeita peformanssien harrastajille ja mitä kaikkia niitä nyt on.
Myllymatti
Kullakin saa olla oma ymmärryksensä . Mutta, taiteen alan syvimmät askeleet menestykseen näyttävät pettyvän
yleisasenteisiin kuten muuraustekniikkasi.
Menestykselliset muusikot ja kuvataiteilijat alkavat kehityksensä jo äidinmaidosta omin tai vanhempien kustannuksin.
Se on aivan eri asia kuin perinteinen rakennusmiehen ammattitaidon hankkiminen. Nuo asiat pitää osata ymmärtää ja erottaa toisistaan.
”Et näytä tuntevan alaa taiteen alaa mitenkään muuten kuin kuulopuhein.
Tunnen koulutusjärjestelmät, jota ovat pääosin potaskaa. Työttömät ovat opettajiaan pätevämpiä isossa osassa tapauksista.”
Sinä tuskin olet pätevä arvioimaan minun tietojani missään asiassa muuten kuin ”kuulopuhein”.
On aivan sama, mitä koulutusjärjestelmät ovat, kun ”taiteilijota” koulutetaan moninkertainen määrä niin tarpeeseen kuin markkinoihinkin nähden.
Ei myöskään ole koulutusjärjestelmän vika, jos kyvyttömästä ”taiteilijasta” ei tule Rembrantia kyvyttömyydestään huolimatta.
Aivan ilmeisesti et kykene lukemaan tekstiäni vetämättä hernettä nenään vain siksi, että esitän asioita, joita et pidä riippumatta siitä, että ne ovat aivan realistisia tosiasioita.
Tuosta ”taiteilijoiden” liikakoulutuksesta kun on joku virallinenkin taho todennut samaa kuin minä.
Aiheetta enempään aita-aidanseiväsjankkaamiseesi.
Maistereita ja tohtoria on koulutettu yli tarpeen kymmeniä tuhansia. Nyt he ovat kauppojen kassoilla.
Eivät kaikki ole sopivia käytännön aloille. Kun on peukalo keskellä kämmentä. Tuskin heitä edes koulutettavaksi otetaan.