https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/7a8bd6f8-8a33-493f-91aa-e8733df1dd5a_ul.shtml
”Osa EU-maista pitää aikataulua liian tiukkana – kellojen siirtely ei lopukaan vielä ensi vuonna? ”
”Kreikka haraa tällä hetkellä eniten Junckerin ehdotusta vastaan. Se on ainoa EU-maa, joka aikoo jatkaa kellojen siirtelyä, vaikka komission ehdotuksessa ei tällaista mahdollisuutta ollutkaan.”
Mikä ongelma on tuon siirtelyn lopettamisessa?
Eihän se ole sen kummempi päätös kuin siirtely kahdesti vuodessa.
Kreekupelleistä ei ole EU:ssa kuin ongelmia.
Kreikka on Euroopan ”etelä-amerikka”, persreikä mihin uppoaa rahaa, pitäisi erottas EU:sta välittömästi. Menee sitten Venäjän syliin hakemaan lisää rahaa ja jääköön sinne missä on hyvä.
Aivottomia liikaa ko päätöksenteossa?
Kreikka on samalla aikavyöhykkeellä kuin Suomi eli Suomi on samalla aikavyöhykkeellä kuin Kreikka.
Ei vaikuta.
Kreekut pelleilkööt kellonsa kanssa vapaasti, mutta Suomen pitää siirtyä normaaliaikaan ja pysyä siinä sen jälkeen.
Mahtaako kuitenkin selittää jotakin käytännöllistä tämän aikavyöhykkeen valoisuus- ja päivänpaisteolosuhteista.
Mahtaa tai sitten ei.
Kreekut saavat valita, ottavatko kesä- vai normaaliajan eli mieleisensä.
Se ei tarkoita, että Suomessa pitäisi valita sama.
Myöskään se ei tarkoita, että asian päättäminen olisi liian kiireellistä.
Kunhan vain kenkkuilevat tyypilliseen tapaansa.
Kun (kuitenkin toistaiseksi jos) EU:n jäsenmaat valitsevat kukin erikseen haluamansa pysyvän standardiajan (nykyinen talvi- tai kesäaika) romuttuu maantieteellisiin pituuspiireihin perustuva aikavyöhykejako Euroopan alueella.
Standardiajoista muodostuu kirjava tilkkutäkki, joka on täysin päinvastainen niiden usein Suomessakin esitettyjen toiveiden kanssa siirtää Suomi Keski-Euroopan aikavyöhykkeelle jotta liike-elämän toimistojen aukioloajat yhtenäistyisivät Suomessa muun Euroopan mukaisiksi.
Napoleon Bonaparte oli diktaattori joka paljon pahanteon ohella sai aikaan myös pysyvää kehitystä. Hän käynnisti ylikansallisen pituus- ja tilavuus- ym. mittojen harmonisoinnin ja stadardisoinnin kansallis- ja paikallisrajoista riippumatta. Tätä on yleisesti pidetty myönteisenä asiana. Nyt näissä valtioiden vapaasti valittavissa, naapureista riippumattomissa kellonajoissa astutaan askel toiseen suuntaan. Ehkä se on hyvä asia. Eurooppa palailee Napoleonia edeltäviin kansallisiin vapauksiinsa.
Kuitenkin rationaaliseen ajatteluun totutettu eurooppalainen ihminen kokee tämän valtiokohtaisen kellonaikavapauden taantumana joka äkkiä ajatellen vaikuttaa juopuneen aivoissa syntyneeltä.