Onkohan?
Ote alla olevasta artikkelista:
[Artikkeli on myös Tamperelaisessa 29.12.2018 sivulla 9]
Selvityksessä arvioitiin, että esitetyn automäärän sähköntarve olisi noin seitsemän terawattituntia. Se katettaisiin tuulivoimalla.
Käytännössä tämä vastaisi noin kahden gigawatin tuulivoimalakapasiteetin vuotuista sähköntuotantoa tai puolikkaan Olkiluoto 3 -ydinvoimalan tuotantoa.
Annetulle 2 GW tuulivoiman keskimääräinen teho on 0,3 * 2GW = 0.6GW
Kun tällä tehoarvolla lasketaan tulivoiman vuodessa tuottama energiamäärä, saadaan arvo 5,26 TWh
Olkiluoto 3 : Teho 1600 MW , vuosituotanto 14 TWh
*
Seitsemän terawattituntia tuottavien tuulivoimaloiden yhteenlaskettu nimellisteho onkin oltava 2,66 GW.
Kolmen megawatin tuulivoimaloita tarvittaisiin noin yhdeksänsataa.
*
Luonnon suojelua, vai mitä?
*
Olkiluoto 3 : Energiabisneksen historiaa voimalayksikkö tekee, koska siitä tulee 1 600 megawatin tehollaan maailman suurin ydinvoimala. Tällä hetkellä suurimmat ovat 1 500 megawattia.
http://www.suomentuulienergia.fi/perustietoa_1.html
Tuulivoimalaitos tarvitsee käynnistyäkseen vähintään 3 m/s tuulennopeuden. Alueella 4-13 m/s tuulivoimalan tuottama teho riippuu suoraan tuulen nopeudesta. Voimala mallista riippuen noin 13 – 14 m/s tuulen nopeudella voimala saavuttaa nimellistehonsa. Tästä eteenpäin aina 25 m/s tuulen nopeuteen asti voimala tuottaa vakiotehoa eli voimalan nimellistehoa. Poikkeuksena sakkaussäätöiset tuulivoimalat, joiden tuottama teho hieman alenee 15 – 25 m/s tuulen nopeus alueella. Tuulivoimalat on poikkeuksetta suunniteltu toimimaan vain alle 25 m/s tuulen nopeuksilla, sillä sitä kovemmilla tuulen nopeuksilla voimalan rakenteisiin kohdistuu erittäin suuria rasituksia ja laiterikkoutumisen vaara on suuri.
*
https://www.kaleva.fi/juttutupa/talous/tuulivoimalan-todellinen-energiantuotto/2497755
..Kuinka monen kerrostaloasunnon tarpeisiin oikeasti riittää sähköenergia, joka tuotetaan kahdeksalla tuulimyllyllä, joiden kunkin nimellisteho on 3 MW.
En hae vastausta siihen, mitä myllyt teoreettisesti vuositasolla tuottavat alkeiskaavan W = P*t mukaisesti, sillä jokainen sen laskee heti ja saa tulokseksi W = 8 * 3 Mw * 365 * 24 h = 210720 MWh = 210,72 GWh, joka edellyttäisi, että kaikki myllyt jauhavat tuolla 3 MW:n tehollaan joka päivä jokaisen vuorokauden tunnin.
Näinhän ei tunnetusti asian laita ole optimituulten puuttumisen ym. syiden takia, mutta miten monta tuntia niiden on todettu käyvän vuodessa Suomen oloissa. Eräissä laskelmissa on käytetty käyttötuntilukua 2800 h vuodessa, joka pudottaisi tuotetun energian noin 32 prosenttiin luvusta 210720 MWh = 67400 MWh. Jos sieltä tämä saadaan ja käytetään hyväksi Motivan tietoa pienen (75 neliömetriä) kerrostaloasunnon sähkönkulutuksesta 2550 kWh/vuosi, tuloksena on noin 26000 kerrostaloasunnon sähköntarve.
2.12.2018
Tutkija USU:lle: Visio 800 000 sähköautosta on realismia – energia saataisiin tuulivoimasta
LIIKENNE Tutkijan mukaan lisäydinvoimaa ei tarvita, sillä energiantarve voidaan kattaa tuulivoimalla.
Viikko sitten julkaistussa Sitran raportissa hahmoteltu tavoite kaikkiaan 800 000 sähköautosta Suomessa vuoteen 2030 mennessä on sähköenergiatekniikan professorin Pertti Järventaustan mielestä täysin realistinen tavoite.
Se ei vaadi edes lisäydinvoiman rakentamista, vaan energiantarve saadaan katettua tuulivoimalla.
Tampereen teknillisessä yliopistossa työskentelevä Järventausta pitää tavoitetta haastavana, mutta toteuttamiskelpoisena.
– Esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriö on yhdessä skenaariossaan päätynyt jopa 900 000 autoon. Tuollainen 800 000 sähköautoa vaatii toki toimenpiteitä, muun muassa erilaisia kannusteita, sanoo Järventausta Uutissuomalaiselle (USU).
Valtiovallan virallinen tavoite on 250 000 sähköautoa vuoteen 2030 mennessä.
Sitra laati selvityksensä yhdessä konsulttiyhtiö McKinsey & Companyn kanssa. Raportissa hahmoteltiin päästövähennyspolku Suomelle vuoteen 2030 saakka.
Tavoitteena on vähentää päästöjä 60 prosenttia nykyisestä.
Selvityksessä arvioitiin, että esitetyn automäärän sähköntarve olisi noin seitsemän terawattituntia. Se katettaisiin tuulivoimalla.
Käytännössä tämä vastaisi noin kahden gigawatin tuulivoimalakapasiteetin vuotuista sähköntuotantoa tai puolikkaan Olkiluoto 3 -ydinvoimalan tuotantoa.
Järventaustan pitää myös tuulivoiman riittävyyttä kattamaan sähköautotarpeen ”hyvin realistisena”.
Järventaustan mukaan tuulivoima on vaihtelevaa tuotantoa.
– Se kaipaisi juuri sellaista kulutusta, joka pystyy reagoimaan tuohon vaihtelevaan tuotantoon. Toki jonkinlainen haaste voi olla hetkellisen tehon hallinta eli se, että tehoa löytyy silloin, kun autoja ladataan. Mutta erilaisilla älykkäillä ratkaisuilla sekin saadaan hoidettua, tutkija arvelee USU:lle.
Juu, kuinkas tämä tehdään kun Suomessa autojen keskihinta (kansalaisten alla olevat menopelit) on n 3000€ ja sähköautot maksaa n 30 000-50 000€ eli ne halvemmat kansanauto mallit, Teslat ja muut n 100 000€ – ja siitä ylöspäin.
Kuinkas kansa hankkii nämä… lottoomalla vai 🙂
Eli vaikka saataisiin energia… Niin kuka lahjoittaa kaluston…??? Nämä on oikeasti ihan utopia juttuja.
Eipä tässä muuta, menen jatkamaan muuttoa, rock!
Sähköautojen hinta on menossa alaspäin ja on realismia olettaa että viiden vuoden sisään ne ovat monen perheauton ostajan ulottuvissa. Siitä taas viiden vuoden päästä ne ovat käytettyinä yhä useamman ulottuvissa.
Tuulivoimalla voidaan ladata sähköautoja kyllä, mutta se edellyttäisi hyvin älykästä sähköverkkoa, sellaista jossa latureille voi säätää koska sähköä kannattaa ottaa ja koska ei. Jos sähköauto istuu vaikkapa 10-12 tuntia tolpan nokassa, se on täysin erinomainen tapa säädellä sähkön kulutusta, jolloin ns. sattumavoimakin on aivan eri tavoin käytettävissä.
Haasteet ovat massiivisia, mutta mahdottomia? Tuskin.
”Siitä taas viiden vuoden päästä ne ovat käytettyinä yhä useamman ulottuvissa.”
Kun sinä vaiheessa useimmissa pitää uusia akut n.10 000€ kpl, niin auton hinta on tosiasiassa sen verran korkeampi.
Ensinnäkin Suomessa myydään muutama kallis sähköauto vuodessa… Kun ne tulee vaihtoon on ne monesti jo suuren remontin edessä mm akut, yms. Sitten kun niitä tulee käytettynä myyntiin on hinta vielä ihan posketon ja näitä autoja on liian vähän tarjolla käytettynä koska ei niitä osta kuin harva uutena.
Oma arvioni on että jollain lailla näitä saa järkevästi 30 vuoden päästä tällä suomalaisten osto tahdilla…
Sulla on tossa laskelmassa reippaasti optimismia ??
Suomen tuulissa tuulivoimalat tuottaa noin viidesosan.
Eli teoriassa 1 GW voimalat voisi tuottaa vuodessa 8760 GWh.
Todellisuudessa toteutunut tuotanto on kuitenkin noin 1750 GWh.
Jos halutaan pelata varmanpäälle niin kapasiteetti tulisi olla mielummin 4 GW kuin 2,6 GW. Ja noi myllyjen paikat pitäisi valita huolella.
Ongelma ksi muodostuu koko Suomen kokoinen tuuleton korkeapaine.
Jossain Utsjoella pyörii myllyt mutta kaikki muut seisoo tyhjänpanttina.
Se on kehitystä mutta ensin tarvitaan se ydinvoimala eikä muutos nopeana ole kenenkään etu.
Sähköautojen lisävirran tarve ei ole niin hurja kun on spekuloitu. Ei se vaadi massiivisia muutoksia.
Tällä hetkellä saat perheautokokoisen sähköauton n. 40 000 eurolla. Tällä hetkellä optioita on pari. Parin vuoden päästä optioita on parikymmentä. Pari vuotta sitten halpissähköauton akut kestivät 200 kilometriä, nyt 400-500 kilometriä. Akkujen hinta laskee ja käyttöikä nousee.
En näe mitään syytä pessimismille tässä aiheessa – ja mitä se auttaisi? Sähköautot kehittyvät täysin riippumatta siitä pitävätkö suomalaiset niistä vai eivät.
Ongelma onkin siinä että Suomessa ostetaan tosi vähän uusia autoja…
”Akkujen hinta laskee ja käyttöikä nousee.”
Akkujen raaka-ainehinta kohoaa kysynnän lisääntyessä. Kannattaa ostaa kaivososakkeita ja päästä näin hyötymään kanssaihmisten hölmöydestä.
Olet ihan oikeassa, Marko. Vaikka se sähköauto olisi vastaus puolelle uuden auton ostajia viiden vuoden päästä, kestäisi parikymmentä vuotta saada niistä iso juttu.
Tunnustan olevani utelias. Ei ole budjettia auton ostoon nyt, mutta sen mitä sivusilmällä katson, ongelma on tiloissa. On kyllä sen kokoisia sähköautoja johon mahtuu neljä ylipainoista miestä, mutta ei semmoista johon mahtuisi peräkonttiin pari neljän unitin räkkipalvelinta. Siihen tarvitaan vielä perinteistä tylsää käyttövoimaa käyttävä perinteisen tylsä farmari.
Sekä ihan taloudellinen kysymys, jos sakki ajelee nyt keskihinnaltaan 3000€ autoilla eli markkoina 18 000 mk niin millä ihmeen kaavalla olisi varaa ostas esim se halvin 30 000€ eli 180 000 mk sähkömobiili, pieni kippo. Tulevaisuudessa sähköautojen hinnat voi tippua euroissa tonneja, muttei kymmeniä tonneja…
Vihreistön matematiikalla onnistuu mikä vaan. Jos esimerkiksi Marsissa on paljon akkujen raaka-aineita, niin hinataan se lähemmäksi ja käydään helikopterilla hakemassa.
https://www.kaleva.fi/juttutupa/talous/tuulivoimalan-todellinen-energiantuotto/2497755
Näinhän ei tunnetusti asian laita ole optimituulten puuttumisen ym. syiden takia, mutta miten monta tuntia niiden on todettu käyvän vuodessa Suomen oloissa. Eräissä laskelmissa on käytetty käyttötuntilukua 2800 h vuodessa, joka pudottaisi tuotetun energian noin 32 prosenttiin luvusta 210720 MWh = 67400 MWh
.
Voitaneen ottaa : Todellinen keskimääräinen teho = 0.3 *nimellisteho
*
Annetulle 2 GW tuulivoiman keskimääräinen teho on 0,3 * 2GW = 0.6GW
Kun tällä tehoarvolla lasketaan tulivoiman vuodessa tuottama energiamäärä, saadaan arvo 5,26 TWh
Kerroin 0,2 on ehkä realistinen. Yllä olevasta lähteestä sain kertoimen arvoksi 0,32
Eli teoriassa 1 GW voimalat voisi tuottaa vuodessa 8760 GWh. [8,76 TWh]
Todellisuudessa toteutunut tuotanto on kuitenkin noin 1750 GWh. [1,75 TWh]
Eli teoriassa 2 GW voimalat voisi tuottaa vuodessa 17520 GWh. [8,76 TWh]
Todellisuudessa toteutunut tuotanto on kuitenkin noin 3500 GWh. [3,50 TWh]
Joo, tossa jutussa toi luku 0,3 on laskennallinen.
0,2 on taas suoraan VTTeen mittauksista saatu lukema.
Ja ihan sama lukema oli Tanskan tuulivoimaloissa.
Siis mitattu tuotto. Ei laskennallinen lukema.
Minä ennustan sähköauton yleistyvän huomattavasti nopeammin mitä nyt väitetään. Se tapahtuu muutamasta eri syystä. Nyt alkaa olla jokaisella merkittävällä auton valmistajalla lähes valmis tuote, näin kilpailu tulee kovastikin kiristymään. Massatuotanto tulee pudottamaan hintoja, lisäksi sähköauton tekniikka on halvempi valmistaa, kuin perinteisen. Jopa akuston hinta halpenee.
Suomessa tullaan sähköauton markkinoita verotuksella ohjailemaan, perinteisten kustannuksella, joiden hinta ja käyttö saattaa nousta paljonkin.
Ehkä ei ihan viiden vuoden sisällä, mutta kymmenessä vuodessa tulee tapahtumaan suuria muutoksia automarkkinoilla.
Olen taipuvainen samoille linjoille Pentin kanssa, akkuteknologia on eräs avainkysymys asiassa ja jos sitä pystytään kehittämään edullisempaan suuntaan niin markkinat muuttuvat aivan olelliisesti.
Kilpailu tulee olemaan kovaa ja ennustan, että Tesla ei ole kilpailun voiitajien joukossa.
Mika, jokseenkin samaa mieltä tuosta Teslasta. Sillä oli etsikkoaikansa, jota se ei pystynyt onnistuneesti hyödyntämään. Täysin uuden automerkin ja sen tuotantolaitosten ylösnostaminen on ehdottomasti vaikeata. Sillä on ollut jatkuvia tuotantovaikeuksia, samoin vaikeita markkinointiongelmia. Kaikkea ei pysty edes rahalla ratkaisemaan, enkä tiedä onko sitä rahaakaan lopulta määrättömästi. Jatkuvastihan liikkuu huhuja Muskin siirtymisestä muihin tehtäviin ja koko tehtaan uudelleen organisointiin.
Suurin ongelma kaiketi on uudet kilpailijat, joilla on Teslaa vastaavat autot, jotka valtaavat siltä markkinoita. Kipailu alkaa olla ja on jo nyt kovaa ja isot maailmanlaajuiset vanhat autonvalmistajat valtaavat markkinoita. Menee jonkin aikaa,kun ne pääsevät vauhtiin, mutta sitten, aika näyttää.
Onhan isoilla konserneilla ollut myös mahdollisuus seurata Teslan ongelmia ja tekemiä virheitä välttääkseen ne itse.
En tiedä olisiko Teslan ollut parempi pitäytyä pelkästään ns.luxus luokassa, jolloin isot eivät kokeneet sitä minään oikeana kilpailijana.
”Selvityksessä arvioitiin, että esitetyn automäärän sähköntarve olisi noin seitsemän terawattituntia. Se katettaisiin tuulivoimalla.”
Mielipuolien ja hönttien hörinöitä.
”Mielipuolien ja hönttien hörinöitä.”
Tuulivoiman hyödyllisyyteen saadaan järkevät raamit, jos tuulivoiman myyjille asetetaan tuotannon tasaisuusvaatimus. Eli tyynellä pitää tuulivoiman myyjän toteuttaa vaatimus sähköllä, minkä se saa ostetuksi markkinoilta, sopimustuottajilta tai minkä se tuottaa itse varavoimakoneistollaan.
Tuulivoima tuottaa sinällään sattumasähköä, sekundasähköä ja kermankuorintasähköä.
Sähkölaitoksille on asetettu korvausvelvollisuus tapauksissa, jolloin jakelu on keskeytynyt vaikkapa sääolosuhteiden takia. Samaa menettelyä tulee soveltaa tuulisähkön tuottajiin. Sanoohan sen järkikin. Mutta järki yksillä, ääni kaikilla.
Nii-i. Ku tossa oli taannoin korkeapaine Suomen yllä niin noi tuuliolot oli myllyporukalle haastavia. Koko maan alueella tuulet oli alle 2 metriä sekunnissa. Se ei riitä pyörittämään tuulimyllyä. Ja pitkään oli tyyntä.
Mites sitten kun sähköautolla pitäisi päästä töihin ja tuotantoa ei ole??
Tehtaat tarvitsee sähkönsä ja kotitaloudet ja kaikki pyörii sähkön voimalla.
No jos tehdas suljetaan ni ei tarvitse autoilla töihin.
Mites kaupat?? Kylmäkoneet pois päältä => pakasteet sulaa ?? Jne….
Vihreistö ei ole vielä älynnyt pieruenergian valjastamista valtion tuella.
Jos kaikkien asuinhuoneistojen ilmanpoistoon määrättäisiin jälkipoltto, niin pieruihin sisältyvä energia saataisiin talteen. Jos vihreät tempaisevat minut kansanedustajakseen, niin otanpa asian esille suuressa salissa.
Se, että enemmän verotetun bensan ja dieselin hinnat ovat lähellä toisiaan saattaa juoruta siitä, että bensiinistä on ylitarjontaa. Ylitarjonta lisääntyisi sähköautojen myötä. Mitä pitäisi tehdä liialle bensalle?
Kuis ois, jos tuhottais polttamalla…
Sai juuri lahjaksi bensiiniä käyttävän retkikeittimen. Vois ruveta säästämään sähköä.
Onhan se totta että moni tosiaan ostaa käytettyjä – mutta se vaikkapa 5 000 euron käytetty on uutena ollut 30 000 tai 50 000 euron auto. Ihmiset ostavat melko tasaista tahtia uusia 30 000 euron autoja. Ensi vuodesta alkaen siinä hintaryhmässä on myös sähköautoja. Eivät ihmiset siis osta sen kalliimpia autoja tai sen enempää, mutta kanta lähtee muuttumaan ylhäältä alaspäin.
En yksinkertaisesti näe mitään estettä kompata esim. Pentin ja parin muun ajatusta siitä, että sähköautoilu huomattavasti yleistyy, täysin riippumatta siitä kuka on pääministeri tai aukeaako Olkiluoto 3 ajoissa.
Sähköautoilu toki yleistyy ajanoloon, mutta ei tuollaisten utopioiden pakotuksella.
Tosiasia kuitenkin on, että käytetyn sähköauton hinnan ollessa alle 10 000 ekeä, sen akku on uusimisvaiheessa ja kustantaa sen toiset 10 000 ekeä.
Yleistymisen esteenä ovat nykyiset hinnat, mutta jatkossa ennemminkin ne käytettyjen sähköautojen kalliit akkujen uusimiset.
Kolarissa aika harvoin auto syttyy palamaan, mutta litium-akku saattaa mossahtaa. Uutisissa ilmoitetaan entiseen tapaan, että omaisuus oli vakuutettu.
Todennäköisesti noiden kärähtäneiden tai kolarissa kolhittujen akkujen kustannukset maksatetaan bensa/dieselautoilijoilla.
Pernerin tukemille sähköpyöräilijöille varoitus:
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?54677-Akku-r%c3%a4j%c3%a4hti!
”Paxi
Paxi ei ole linjoilla Nöösi
Liittynyt
11/2014
Paikkakunta
Tecumseh, ON
Viestit
29
Todella vakava aihe. Noin puoli vuotta sitten eräs tuntemani vanhempi herrasmies lataili yön yli kiinalaisen, mutta paikallisesti tyyppihyväksytyn, sähköavusteisen pyörän akkuja kerrostalohuoneistossa. Seurauksena räjähdys ja tulipalo. Koko kämppä osittain tietenkin sammutustöiden vuoksi täysremonttiin. Asukas kärsi vakavan häkämyrkytyksen ja sisäisiä vaurioita keuhkoihin. Kahdeksan viikkoa sairaalassa ja niistä kaksi viikkoa hänet pidettiin koomassa. Tällä tarinalla oli onnellinen loppu, mutta viikatemies ei ollut kaukana. Ei tapahtunut Suomessa, mutta ihan hyvin olisi voinut.
Tarkennuksena vielä vaikka pyöra oli Kiinalainen, siinä ei ollut Kiinalaisia akkuja. ”
Kun autojen määrä kasvaa, kasvaa myös huolto, kasvaa myös varaosapuoli. En jaksa uskoa että akkujen vaihdoista tehtäisiin keinotekoisesti vaikeaa, se heikentäisi suuresti autovalmistajien toimintaa jos autojen jälleenmyyntiarvo olisi huono. Tästä ne kisaavat kovasti jatkuvasti.
Turvallisuudesta toki hyvä pitää huolta, mutta tilastollisesti ei ole syytä huoleen. Pidetään silmät auki.
1. Sähköautot tulevat yleistymään Suomessakin, vaikka urputettaisiin mitä hyvänsä.
2. Pistorasiasta tulee sekasähköä, ei ole erikseen pistorasiaa tuulisähkölle. Jos olisikin, niin ihminen käyttää sitä sekasähkön pistorasiaa kun tuulisähkön pistorasiasta ei tule sähköä.
3. Käytetyn sähköauton akkua ei suinkaan tarvitse heti vaihtaa uuteen. 8 vuotta on ihan realistinen odotus akun käyttöiäksi autossa. Ei tietenkään miljoonaa ajokilometriä, mutta harvalla tavallisella h-autolla ajetaan miljoona kilometriä.
4. Sähköautosta puuttuu melkoisen monta sellaista kallista osaa, joita perinteisissä autoissa on – esimerkiksi vaihdelaatikko. Siten sähköauton huoltokustannukset ja myös ostohinta laskee käytön yleistyessä.
http://evga.winteve.fi/sahkoauton-akun-tyhjenemiseen-kannattaa-varautua/
Sähköauton akun tyhjenemiseen kannattaa varautua
***
https://www.if.fi/globalassets/fi/pdf/ehdot/kaskovakuutusehdot.pdf
Hinaus ja matkakulut -turvista ei makseta korvausta, jos kysymys on siitä, että ajoneuvon avaimet ovat jääneet ajoneuvoon sisälle tai kadonneet, tai polttoaine tai ajoneuvon käyttövoimana ollut sähköenergia on loppunut.
Sijaisautopalvelusta ei makseta korvausta, jos kysymys on siitä, että ajoneuvon avaimet ovat jääneet ajoneuvoon sisälle tai kadonneet tai polttoaine tai ajoneuvon käyttövoimana ollut sähköenergia on loppunut.
Niin, akku kannattaa ladata ennen kuin se tyhjenee – ja polttoainetta kannattaa tankata ennen kuin se loppuu.
Akun lataaminen on hankalaa tien päällä. Niin tietysti voihan joku kuljettaa aggregaattia peräkontissa.
Kanisterillisen bensiiniä noutaminen lähimmältä huoltoasemalta onnistuu helpommin. Jollakin autoilijalla liikkuessaan erittäin harvanasutulla seudulla saattaa olla peräkontissa parikin bensiinikanisteria.
Joillakin bensamoottorisella autoilla ei todellakaan tarvitse pelätä riittääkö polttoaine seuravala huoltoasemalle – ne kun satavat kulkea yli 1000 km tankillisella.
Olet oikeassa siinä, että bensa-autojen tankkauspaikkoja on yleensä tiheämmässä kuin sähköautojen pikalatauspaikkoja on nyt Suomessa.
Oletan, että yleisimmin henkilöautolla ajetaan päivittäin melko vähän – esimerkiksi työmatkaan ei yleensä mene yli 200 km päivässä, vaikka kävisi ostoskeskuksessakin matkalla. Tietysti jotkut ajavat päivittäin enemmän kuin 200 km, mutta se ei ole sääntö, vaan poikkeus.
Hyvin yleistä on, että autolle on lämmitystolppa tai muu sähköpistorasia kotona/työpaikalla, johon nykyisin auto laitetaan lämpenemään ennen ajoa. Ihan samaista tolppaa voidaan käyttää sähköauton lataamiseen yöllä kotona ja/tai päivällä työpaikalla. Kaikilla ei ole sellaista mahdollisuutta, mutta kuitenkin yleisesti on. Se agrekaatti takakontissa on hyvä ajatus kun lähtee pitkään reissuun, eikä tiedä saako missään ladattua. Latauspisteitä kuitenkin rakennetaan koko ajan lisää ja vauhti kiihtyy kun sähköautot yleistyvät.
Valitettava tosiasia on, ettei sitä latauspistettä ole edes pääosalla työmatka-autoilijoista työpaikallaan.
Matkalla taas tunnin odotus auton lataamiseksi ei oikein miellytä.
Samoin kotiparkkipaikalla on toki noita lämmityspistokkeita, mutta, jos puoletkin autoista on sähköautoja, talojen verkot eivät kestä latauskuormaa ilman kallista remonttia.
Omakotitaloissakin se tyypillinen sulakekoko on 3x25A, mikä ei kestä suurteholatausta muiden kodin sähkölaitteiden rinnalla.
Kaiken kaikkiaan tuo lataaminen tulee olemaan yksi sähköautojen käyttöä rajoittava tekijä pitkään.
”Kaiken kaikkiaan tuo lataaminen tulee olemaan yksi sähköautojen käyttöä rajoittava tekijä pitkään.”
Totta. Virossa maan kattava latausverkko rakennettiin Viron valtion toimesta.
Kaikille nykyiset sähköautot eivät sovi ainakaan vielä, eikä ehkä vielä 10 vuoden kuluttuakaan.
Osalle ne sopivat ja olen tyytyväinen kun sähköautot vähitellen yleistyvät.
Se vaan on niin, että kyllä markkinatalous hoitelee ne tolpat ja muut latauspisteet autoille. Sitämukaa kun ilmestyy autoja, tehdään latauspisteitä, taikka toisinpäin. Sitä en usko, että niistä ladataan enää pitkään ilmaiseksi, jonkinlaiset taksat niillekin tulevat ja saattavat olla yllättävän kalliitakin.
Pentti, olet oikeassa.
Toisaalta kilpailu pitänee latauksen hinnankin aikanaan kurissa.
Ennen pitkää raakaöljyn hinnallakin on vain yksi pitkän ajan trendi – ylöspäin. Joskus se bensa on sitten niin kallista, ettei sitä tavallisen ihmisen ole järkevää ostaa.
Yks mistä ei puhuta on nää sähköyhtiöt.
Kun sähköautot lisääntyy kasvaa myös pääsulakkeiden koko.
Ja kun heillä on johdoista johtuen monopoli niin hinnat tulee olemaan sen mukaiset.
Ja me maksamme kiltisti ilman ilmeita vaikka millaiset rahat että päästään autolla töihin ??
Todellakin, ainakin paikoitellen pääsulakkeiden kokoa joudutaan kasvattamaan ja se vaikuttaa sähkön perusmaksuun. Ei hirveästi sähkölaskuun, mutta vaikuttaa kasvattavasti.
Monesti pääsulaketta ei tarvitse kasvattaa kunhan mietitään mistä vaiheesta sähkö otetaan ja/tai milloin. Siihenkin voitanee vaikuttaa miten suurella virralla öinen lataus tapahtuu – yleensä ei haittaa mitään, vaikka lataukseen kuluisi esimerkiksi 10 tuntia. Yöllä ei yleensä käytetä liettä, eikä sähkökiuasta.
On hyvä miettiä sitäkin asiaa etukäteen.
Pihtiputaan mummon sähkölaskut kasvavat, kun lapselliset päästetään leikkimään sähköautoilla.
Mitä latauksen hintaan tulee, ensi vuonnahan tulee rankat maksut niille jotka saavat ladata autoa työpaikalla. Käytännössä niin kovat maksut että Teslaa pienemmillä autoilla lataaminen ei enää kannata. Typerää byrokratian lisäystä.
Kyuu, ei välttämättä tule. Verottaja haluaisi laittaa ison maksun, mutta verottajan täytyy totella Suomen Eduskunnan päätöksiä.
Jonkinlainen vero latausedusta voi tulla, mutta tuskin kohtuuton. Se lataus ilmaiseksi kuulostaa palkan lisältä, joten on oikeudenmukaista, että sitä verotetaan – mutta verotuksenkin pitää olla kohtuullista.
Vaikkapa puhelinetua ja autoetua verotetaan nytkin.
Kieltämättä kohtuullista on joku etumaksu siinä olla, mutta nuo esillä olleet summat olivat pienille lataushybrideille kohtuuttomia. Toki niitä voisi kiertää asettamalla erilliset sähkömittarit ja laskuttamalla jokainen wattitunti, mutta se tulisi vielä kalliimmaksi sivukuluineen.
Pitäisi edetä kohtuudella, ei kiireellä.
Nykyaikaisissa lämmitystolpissa on kellokytkimet, että moottoria lämmitetään vain 2 tuntia, eikä jatkuvasti. Sen kellokytkimen tilalle voi hyvin helposti ja halvalla laittaa mittarin, joka mittaa montako kilowattituntia sen mittarin lävitse on mennyt. Siten sähkön kulutuksen laskutus ei ole ihan mahdottoman vaikeaa.
Taloyhtiössämme vaihdettiin autopaikoille uudet lämmitystolpat. Ehdotukseni mukaan kaapelointi, jne. tehtiin samalla sähköautojen lataukseen sopivaksi.
Sähköautot yleistyvät, mutta paljon on vielä kehitettävää
1.
http://blogi.autotie.fi/tien-sivusta/sahkoautoileva-motoristi/renault-zoe-40-z-e-intens-suloisen-sahkokirpun-koeajoraportti
Renault Zoe 40 z.e Intens
Yksi Zoen vahvuuksista on sen sisäisen laturin tehokkuus. Zoessa on nimittäin peräti 22 kW:n tehoinen AC-laturi, jota käytetään Type2-liittimen kautta.
Schuko-rasiasta, eli ns normaalista pistorasiasta voi lisävarusteisella kaapelilla ladata vain 10A latausvirtaa, joka tarkoittaa noin 2 kW:n lataustehoa. Sillä akun lataaminen tyhjästä täyteen kestää yli 20 tuntia.
Oma mökkimatkani Viitasaarelle on siis 280 km, eikä Zoe pysty tuohon matkaan normaaleita matka-ajonopeuksia käyttäen kuin kesän optimaalisimmalla kelillä.
Uusi hintaluokka akun kilowattitunnille -41 kWh akkua alle 35000 euron hintaan
2.
Mercedes-Benz EQC
https://www.moottori.fi/ajoneuvot/jutut/nyt-loppui-leikkiminen-mercedes-benz-eqc-aloittaa-saksan-vakavan-sahkokauden/
Yli 400 kilometriä
Pinnan alta löytää akselikohtaisilla sähkömoottoreilla toteutetun nelivedon, jota ruokkii 80 kilowattituntinen akku. Valmistaja ei ole vielä hyväksyttänyt autoaan WLTP-testissä, mutta tehdas epäilee toimintamatkan yltävän yli 400 kilometriin. Väistyvän NEDC-mittausnormin arvot ovat 450 kilometriä ja 22,2 kilowattituntia sataa kilometriä kohden.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/vaihtaisitko-teslan-tahan-yli-2-4-tonnia-painava-mercedes-benz-eqc-on-sahkoauto-joka-pakottaa-ottamaan-itsensa-vakavasti/7059532#gs.=OW=DLk
Vaihtaisitko Teslan tähän? Yli 2,4 tonnia painava Mercedes-Benz EQC on sähköauto, joka pakottaa ottamaan itsensä vakavasti
Pelkät akut painavat 650 kiloa
EQC ei tarjoaa mitään järisyttävää myöskään tekniikaltaan. Energia varastoidaan alustaan sijoitettuun 80 kWh:n akustoon, josta sitä tarjoillaan akselikohtaisille sähkömoottoreille, joiden yhteisteho on 300 kilowattia (408 hevosvoimaa). Vääntöä moottoreista saadaan mukavat 765 newtonmetriä.
Hinta-arvio:
https://tekniikanmaailma.fi/mercedes-benz-esitteli-eqc-sahkoautonsa-takuuvarmaa-tekniikkaa-katumaasturin-kuorissa/
4.9.2018
Katumaasturimainen uutuus tulee myyntiin ensi vuoden puolivälissä, ja se asettuu luokkaan, jota siihen mennessä kansoittavat jo Jaguar I-Pace ja Audi E-tron. Myös Porsche Taycan tulee samaan hintaluokkaan, mutta huomattavasti kilpailijoitaan virtaviivaisempana.
Sähköautojen yleistyessä bensiinin myynti laskee ja samalla valtion verotulot. On helppo arvata mitä meidän päättäjät sitten tekevät.
***
https://www.tankille.fi/blog/polttoaineen-hinta-ja-verotus/
4 . lokakuuta 2016
Yli puolet polttoaineen hinnasta koostuu erilaisista veroista. Näitä veroja ja veroluonteisia maksuja ovat polttoainevero ja arvonlisävero. Verokarhu on iskenyt käpälänsä onnistuneesti oven väliin mitä tulee polttoaineiden verotukseen.
Polttoainevero on niin sanottu valmistevero. Tämä valmistevero koostuu energiasisältöverosta, hiilidioksidiverosta ja huoltovarmuusmaksusta. Polttoaineveron määrä on laissa määritely kiinteäksi eikä raakaöljyn hinta siten vaikuta sen määrään ollenkaan. Tästä seuraa, että mikäli raakaöljyn hinta on alhaalla, polttoaineveron prosentuaalinen osuus pumpulla myytävästä polttoaineesta kasvaa. Vastaavasti mikäli raakaöljyn hinta on korkealla, niin polttoaineveron osuus hinnasta on suhteellisesti pienempi.
Kiinteän polttoaineveron lisäksi polttoaineesta kannetaan normaaliin tapaan arvonlisävero. Arvonlisäveron osuus on pumpulla näkyvästä hinnasta n. 19%. Sen euromääräinen arvo riippuu siis raakaöljyn hinnasta ja polttoaineveron määrästä.
Alla oleva kaavio näyttää miten bensan ja dieselin hinta rakentuu tällä hetkellä.
*
Vielä jokin aika sitten en ollut kovinkaan innostunut mistään sähköautosta. Nyt olen muutamalla sellaisella päässyt ajamaan ja onhan sitä muutettava vanhoja kalkkeutuneita mielipiteitänsä. Ajattelematta mitään taloudellisuutta, niin mukavahan sitä on ajaa, vähän kuin automaattivaihteista, huomattavasti vaan joustavampaa. Ei mitään vaihteiston repivää käyttäytymistä, vaan pelkkää juohevaa vauhdin lisäämistä.
Puuttuuhan siitä rallimaiset ääniefektit eikä pääse itse vaihteiston avulla säätelemään mutkanopeuksia, eikä auton muuta käyttäytymistä säätelemään. Muutettava koko autoilun käsite, mutta onko sillä niin väliä. Kai se on nykyään elettävä turvallisuus edellä ajatuksella.
Minä taidan silti ajaa vanhanaikaisilla, jos eivät päättäjät toisin määrää.
”Sähköautojen yleistyessä bensiinin myynti laskee”
Imperialistisen roistovaltion Venäjän tuloista suuri osa tulee öljyn ja maakaasun myynnistä. Mitä enemmän sähköautoja, sitä vähemmän Venäjällä on rahaa aseisiin ja sotimiseen.