https://yle.fi/uutiset/3-10513112
17.11.2018
Lännen Media: Hallitus kaavailee mittavia lisämetsityksiä hiilinielujen lisäämiseksi
Pääministeri Juha Sipilän mukaan metsitykseen sopisivat esimerkiksi käytöstä poistetut turvesuot ja vajaakäyttöiset pellot.
Suomen metsien varastoiman hiilen (C) määrä on noin 240 miljoonaa tonnia
*
Ote tekstin lopusta:
https://www.co2.earth/global-co2-emissions
Global carbon (C) emissions from fossil fuel use were 9.795 gigatonnes (Gt) in 2014 (or 35.9 GtCO2 of carbon dioxide). Fossil fuel emissions were 0.6% above emissions in 2013 and 60% above emissions in 1990 (the reference year in the Kyoto Protocol).
Based on a 2015 GDP forecast of 3.1% by the International Monetary Fund, the Global Carbon Project projects a 2015 decline of 0.6% in global emissions.
[ gigaton = tuhat miljoonaa tonnia ]
Fossiilisten polttoaineiden maailmanlaajuiset hiilipäästöt (C) olivat vuonna 2014 9,795 gigatonnia (gt)
Eli noin 10 000 miljoonaa tonnia vuodessa – mikä on yhtä kuin 42 kerta Suomen metsien sisältämän hiilen määrä.
*
Suomen metsien kasvattaminen neljäkymmentäkaksikertaiseksi nielisi yhden vuoden fossiilisten aineiden poltosta maapallon ilmakehään ajetuista hiilipäästöistä.
*
https://www.metsateollisuus.fi/tilastot/metsavarat/
Suomen kokonaispinta-alasta 60% on metsämaata.
http://jukuri.luke.fi/handle/10024/540537
Puuston määrä on 2,4 miljardia kuutiometriä. Edelliseen inventointiin verrattuna lisäystä on 150 miljoonaa kuutiometriä ja 1920-luvun puumäärään verrattuna noin miljardi kuutiometriä. Puuston määrästä 50 % on mäntyä, 30 % kuusta, 20 % koivua. 1920-lukuun verrattuna kaikkien em. puulajiryhmien kokonaistilavuus on lisääntynyt selvästi, esimerkiksi lehtipuun määrä on lisääntynyt puolitoistakertaiseksi. Puuston vuotuinen kasvu inventoinnin mittausvuosia edeltäneinä 5 vuotena on ollut keskimäärin 105,5 miljoonaa kuutiometriä.
Puuntuotannon metsämaan metsistä 36 % on nuoria kasvatusmetsiä, 30 % varttuneita kasvatusmetsiä, 19 % taimikoita ja 13 % uudistuskypsiä metsiä. Puuttomia uudistusaloja sekä siemen- ja suojuspuustoja on yhteensä vajaat 2 % puuntuotannon metsämaan alasta. Mäntyvaltaisia metsiä on 64 % koko Suomen metsämaan alasta, kuusivaltaisia 25 % ja lehtipuuvaltaisia 10 %. Etelä-Suomen nuorissa metsissä kuusivaltaiset metsät ovat yleistymässä, mikä kertoo siitä, että kuusta suositaan metsän uudistamisessa.
*
Kysymys: Kuinka paljon jokin metsä pitää sisällään hiiltä?
http://www.bioenergianeuvoja.fi/faktaa/puun-lampoarvo/
Puun sisältämät ainesosat
Puu koostuu sekä kuiva-aineesta että puuhun sitoutuneesta vedestä. Puun kuiva-ainetta on se puun osa, jossa ei ole vettä. Kuiva-aine sisältää tietyn määrän alkuaineita: 50 % hiiltä (C), 41% happea (O) ja 6% vetyä (H). Loppuosa on erilaisia aineita, pääasiassa typpeä (N), rikkiä (S) ja tuhkaa.
.
Kuiva-aine sisältää tietyn määrän alkuaineita: 50 % hiiltä (C). Tuhat kilogrammaa puuta sisältää 500 kilogrammaa hiiltä.
https://www.puuinfo.fi/puutieto/puu-materiaalina/kosteusteknisi%C3%A4-ominaisuuksia
Kosteusteknisiä ominaisuuksia
http://www.metsateho.fi/wp-content/uploads/1996/12/metsatehon_raportti_007.pdf
Keskimääräiset kuivatuoretiheydet : n.400kg/m³
*
.
Jos metsän puu volyymi pysyy muuttumattomana, niin sen sisältämä hiilimäärä pysyy myös vakiona.
Entäpä, kun ihminen hakkaa sademetsää esimerkiksi asumis- tai teollisuuskäyttöön, niin mitä tapahtuu? – Ennemmin tai myöhemmin hakatun puun sisältämä hiili päätyy ilmakehään.
*
Suomen metsien sisältämän hiilen (C) määrä
Metsien puun määrä . 2400 miljoonaa kuutiometriä, jossa 50% vettä
Kuivan puun tiheys n. 400 kg/m³
Metsien puun massa ; 1200 miljoonaa m³ * 400 kg/m³ = 480000 miljoonaa kg = 480 miljoonaa tonnia
Puolet tästä on hiiltä (C) eli 240 miljoonaa tonnia
*
https://www.co2.earth/global-co2-emissions
Global carbon (C) emissions from fossil fuel use were 9.795 gigatonnes (Gt) in 2014 (or 35.9 GtCO2 of carbon dioxide). Fossil fuel emissions were 0.6% above emissions in 2013 and 60% above emissions in 1990 (the reference year in the Kyoto Protocol).
Based on a 2015 GDP forecast of 3.1% by the International Monetary Fund, the Global Carbon Project projects a 2015 decline of 0.6% in global emissions.
[ gigaton = tuhat miljoonaa tonnia ]
Fossiilisten polttoaineiden maailmanlaajuiset hiilipäästöt (C) olivat vuonna 2014 9,795 gigatonnia (gt)
Eli noin 10 000 miljoonaa tonnia vuodessa – mikä on yhtä kuin 42 krta suomen metsien sisätämä hiikimäärä.
Annetaan myös Sipilälle oikeus pohtia kaikenlaista ??
Vai onko hän epäihminen tai jotain ??
Minusta Sipilällä oli aivan oikea avaus- näin se hiilinielu toimii ja kasvaa Suomen osalta niinkuin hän ilmaisi.
Toimii, kuten toimii. Ei Suomesta silti voida hiilireservaattia tehdä.
”Ei Suomesta silti voida hiilireservaattia tehdä”
Juuri näin.
*****
Kun metsäalan puut ovat kasvaneet ne eivät enää sido enempää hiiltä. Edessä on kaksi vaihtoehtoa: Annetaan puiden kaatua ja lahota tai hyväksikäytämme puuaineksen. Kummassakin vaihtoehdossa puuston sisältämä hiili palaa takaisin ilmakehään.
Todella hyvä ja kannatettava ehdotus Sipilältä. Suomessa on tuhansia hehtaareita peltoja, joita ei enää viljellä. Niihin eivät nykyajan isot koneet taivu, eikä hevosia ole, eikä sitten niiden käyttäjiäkään. Osa pelloista on ”paketissa” ja osan omistajat kaupunkihelvetissä asumassa.
Sitten on vielä niitä kivisiä niittymaita, jotka ennen olivat laitumina kotieläimillä, mutta niitäkään ei enää ole.
Hyvähän ne kaikki on saada tuottamaan jotakin, edes tuleville sukupolville, niitäkin varmasti tänne jää.
Meillä hoideltiin nuo pläntit jo monta vuotta sitten ja nyt ne kasvavat jo lähes tukkipuun mitassa. Viimeisimmän istutuksen tosin tein pari vuotta sitten satavuotiaan Suomen kunniaksi. Siihen mahtui sata erikoiskuusta.
Kakkaran tekijä verstaallaan. Sais nyt aikaan Hesan hiilivoimaloista pääsyn ja viilentäis vihreiden cityasuntoja vaikkapa pari astetta.
Sipilän ja vihreiden on turha kuvitella, että fossiilisten polttoaineiden hiilipäästöt voitaisiin jemmata metsiin – ei Suomen eikä yleensä metsiin. Itse asiassa metsät ovat maailmanlaajuisesti ihmisten toimien vuoksi osa hiilipäästöongelmaa.
Metsien kokonaispinta-ala pienenee kaikenaikaa. Ihmiskunta tarvitsee lisää viljelysmaata ja alueita asuntoja varten. Väkimäärän kasvu vaatii myös lisää tuotantolaitoksia, mikä usein merkitsee supistuvaa metsäalaa.
’**
Kertauksena:
Global carbon (C) emissions from fossil fuel use were 9.795 gigatonnes (Gt) in 2014 (or 35.9 GtCO2 of carbon dioxide).
[ gigaton = tuhat miljoonaa tonnia ]
Fossiilisten polttoaineiden maailmanlaajuiset hiilipäästöt (C) olivat vuonna 2014 9,795 gigatonnia (gt)
*
***
Myös Vihreät uskovat satuun, että Suomen metsillä voitaisiin merkittävästi vähentää ilmakehän maapallon hiilidioksidimäärää.
Alla olevasta
”Hakkuita ei kerta kaikkiaan voi kasvattaa nykytasosta. Se ei ole ilmastolle kestävää. Se tarkoittaa, että suunnitelluille uusille jättiselluhankkeille ei ole enää tilaa Suomessa, vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen sanoi lauantaina.”
*
Suomalaiset ovat osannet hakata metsää sen verran kuin se kasvaa – ilman Haaviston ja Mikkolan opastusta.
Toisaalta, vaikka Suomen metsät hakattaisiin kokonaan puuttomaksi, niin sillä olisi marginaalinen vaikutus maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuudelle.
***
AL 18.11.2018 Vihreät panisi selluhankkeita jäihin
Puolue pyrkii ensi kevään eduskuntavaaleissa kolmen suurimman puolueen joukkoon.
Ossi Rajala Helsinki
• Vihreät ei halua tässä vaiheessa uusia sellutehtaita Suomeen, koska puolue haluaa vahvistaa metsiä hiilinieluina ilmastonmuutoksen torjunnan takia.
– Hakkuita ei kerta kaikkiaan voi kasvattaa nykytasosta. Se ei ole ilmastolle kestävää. Se tarkoittaa, että suunnitelluille uusille jättiselluhankkeille ei ole enää tilaa Suomessa, vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen sanoi lauantaina.
Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto pitää hyvänä, jos pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus metsittää vähän käytettyjä peltoja tai suoalueita, joista on nostettu turvetta. Sipilä kertoi näin lauantaina Lännen Median haastattelussa.
Tämä metsitys ei kuitenkaan riitä vihreiden mielestä, jos hallitus aikoo kasvattaa hakkuiden määrää 8o miljoonaan kuutioon vuodessa.
–Istutussuunnitelmat ovat hyviä, mutta kestää noin 20 vuotta ennen kuin istutettu metsä toimii kunnolla hiilinieluna. Meidän olisi tehtävä aika paljon toimenpiteitä ennen vuotta 2030. Tarve nieluille on välitön, Haavisto sanoi.
Haavisto ja Mikkonen ovat huolissaan myös hakkuiden vaikutuksista metsäluonnon monimuotoisuuteen. Metsiin kasvaa puuta vuodessa Luken arvion mukaan noin 107 miljoonaa kuutiota, mutta se on suureksi osaksi nuorta metsää. Luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä vanhoja metsiä ei ole luonnonsuojelijoiden mielestä tarpeeksi. Vihreät sallisivat hakkuiden kasvattamisen tulevaisuudessa, jos ilmastotilanne sen sallii.
ENSI KEVÄÄN eduskuntavaaleissa vihreät puhuu ilmastonmuutoksen lisäksi paljon myös koulutuksesta. Puheenjohtaja Haavisto linjasi lauantaina puolue-valtuuskunnan kokouksessa käsitteen ”koulutusmiljardi”. – Koulutusmiljardi on ollut meidän vaihtoehtobudjeteissamme esillä. Koulutuksesta on leikattu 900 miljoonaa euroa. Koulutuksen kokonaisuus vaatii miljardin verran lisärahoitusta. Rahaa koulutusmiljardia varten vihreät leikkaisi sellaisista yritys-tuista, joita puolue pitää tehottomina ja ympäristölle haitallisina. Haavisto on huolissaan etenkin ammatillisesta koulutuksesta.
-Mitä vastaamme esimerkiksi amislaiselle, jonka oppimisympäristöstä ovat hävinneet opettajat? Opettajat varoittavat, että kaikkia opiskelijoita ei uskaltaisi päästää työharjoitteluun, koska he eivät ole oppineet riittävästi. Vika ei ole oppilaassa vaan järjestelmässä, Haavisto sanoo.
LASKEVIIN syntyvyysennusteisiin Haavisto varoi ottamasta kanta.
– En ehdota Tinder-talkoita rakkaustalkoita. Syntyvyys on poliitikoille vaarallinen aihe, koska kyseessä on kaikkein henkilökohtaisin asia, josta yhteiskunta ei päätä. Vanhemmuutta on kuitenkin tuettava muun muassa laadukkaalla varhaiskasvatuksella ja peruskoululla.
Haaviston tavoitteena on, ett. vihreät on kevään eduskuntavaaleissa kolmen eniten ääniä saava] puolueen joukossa.
https://yle.fi/uutiset/3-10513112
Sipilän mukaan metsitykseen sopisivat esimerkiksi käytöstä poistetut turvesuot ja vajaakäyttöiset pellot. Hän toivoo, että metsityshanke tulisi mukaan seuraavaan hallitusohjelmaan.
[Eiköhän turvesoiden metsitys olisi jo käynnissä, jos se olisi kannattavaa. Muuten miten luonnon monimuotoisuus – eikö kiinnosta Sipilää?]
Pääministerin mielestä puun käyttö voi olla Suomessa 80 miljoonaa kutiota vuodessa. Metsät kasvavat vuosittain 107–110 miljoonaa kutiota.
– Säästöön jää joka vuosi vajaat 30 miljoonaa kuutiota, joten hiilinielu kasvaa jatkuvasti, hän toteaa.
[ Noin 3 miljoonaa tonnia hiiltä – vastaten 0,03% maailmanlaajuisesta vuotuisesta hiilipäästöstä]
*********
Fossiilisten polttoaineiden maailmanlaajuiset hiilipäästöt (C) olivat vuonna 2014 9,795 gigatonnia (gt)
On turha syyttää järjestelmää, jos oppilas ei luonteeltaan sovi johonkin työhön.
Hoito-/hoivatyöhön luonteeltaan sopimaton ei millään koulutuksella sellaiseksi muutu ja vika on silloin oppilaassa – ei järjestelmässä
Kaikki ei käy kaikille, tuttavani halusi vaihtaa alaa, opiskeli terveydenhuollon pariin, oli pari vuotta, nyt on entisessään työssään taas, ei ollut hoitoala hänen juttu. Hoitajan työ on vaativa, ei se kaikille käy.
AL:n artikkeli 18.11.2018 ”Vihreät panisi selluhankkeita jäihin” avasi uuden aiheen – ehkä merkittävämmän kuin höpinät fossiilisten aineiden käytöstä (10 gigatonnin) ilmakehään ajettujen hiilimäärien tallentamisesta metsiin.
P.S. Koko artikkelin lainaaminen on reilumpaa, kuin pienten ’näytteiden’ ottaminen.
***
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1f1193ad-4e24-4e70-a2f8-469b45483816
30.10.2018
Rehtori kauhuissaan lähihoitajaopiskelijoiden tasosta, harjoittelijat kieltäytyvät tehtävistä tai käyttäytyvät aggressiivisesti: ”Heitä ei uskalla päästää työskentelemään oppilaidemme kanssa”
Pitkän uran koulumaailmassa tehnyt rehtori kertoo lähihoitajaopiskelijoiden ongelmien lisääntyneen viime vuosina. Enää heitä ei tahdo uskaltaa ottaa työharjoitteluun.