Pitänee vastata, että onhan niitä – onnesi ei varmaan kovin montaa.
*
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/87a695e1-c83b-4aae-9dd7-e6e83f983d07
6.12.2018
Sotaveteraani Pentti, 92, ei uskaltanut puhua sodasta vuosiin – Rintamalta palannut 18-vuotias ”poikanen” luuli kotiutuvansa sankarina, mutta tyly tokaisu saunan lauteilla muutti kaiken
Helsinkiläinen Pentti Heinonen, 92, palasi sodasta 18-vuotiaana poikasena. Pelko leimasi nuoruutta sen jälkeenkin, kun yleisessä saunassa vanhempi mies alkoi syyttää häntä sotarikolliseksi.
– Syksyllä 1944 Neuvostoliiton lentokoneet pommittivat Tallinnaa ja kiersivät koko yön Helsingin läheltä. Helsingin ilmatorjunta tulitti venäläiskoneita noin kolmekymmentä kertaa. Aamulla totesin, että molemmista korvista oli yön aikana valunut verta ja se oli kuivunut kaulaan asti. Siihen aikaan ei ollut minkäänlaisia korvasuojuksia. Olin vain 18-vuotias poikanen, eikä kokemusta sotimisesta ollut ennestään. Kyllä siinä usein kävi mielessä ajatus, että tästä voi henki lähteä, hän sanoo.
Pentti uskoi kotiutuvansa sodasta sankarina. Kaikki eivät silloisessa Suomessa niin ajatelleet.
– Harjukadun yleisen saunan lauteilla viereeni istunut vanhempi mies tokaisi, että ”jahas, sinä olet kanssa sitten niitä sotarikollisia, kun olet Venäjälle hyökännyt”. Hänen mielestään minutkin olisi pitänyt tuomita oikeudessa.Ajattelin itsekseni, että vieläkö tästä linnaan joutuu. Sen jälkeen en uskaltanut puhua sodasta vuosiin, Pentti kertoo.
No vielä jälkipolvet jatkavat sitä aikaa puheissaan. Eräs kuultua seurakuntavaaleista kun sielläkin ollaan poliittisin tunnuksin.
Minun isäni ei paljonkaan suostunut sodasta puhumaan, joskus vastasi kun oikein osasi kysyä. Äitini vieläkin vähemmän, joka oli rintamalottana. Hän aina sanoi, että on sotansa sotinut ja se riitti hänelle. Ei suostunut edes Tuntematon Sotilas elokuvaa katselemaan.
Kaipa meillä on vielä jokunen katkera siitä, ettei ”päästy” suurten neuvostokansojen joukkoon.
Sääliksi lähinnä sellaisia käy, mutta eihän ihminen uskolleen mitään usein voi.
Minä olen itsenäiseen Suomeen erittäin tyytyväinen.
Syyllistävää ei ole se että Suomi ennalta valmisteli ja toteutti hyökkäyssodan nimenomaan Neuvostoliiton kimppuun (kts.mm. Mauno Jokipii) vaan se että Suomi ylipäätään ennalta valmisteli ja ryhtyi hyökkäyssotaan jotakin toista valtiota vastaan. Kaikkein olennaisinta syyllistävyyden kannalta ei ole se mikä valtio oli hyökkäyksen kohde.
Neuvostoliitto oli vuonna 1939 syyllistynyt hyökkäyssotaan Suomea vastaan, Tämän syyllisyyskysymyksen Venäjä kantaa ja käsittelee itse tykönään. Asia ei todellakaan ole päässyt eikä pääse siellä unohtumaan pois. Suomi kantaa ja käsittelee itse tykönään syyllisyyskysymyksen vuoden 1941 hyökkäyksestään. Asia ei todellakaan ole päässyt eikä pääse täällä unohtumaan pois.
Syyllistävyyttä tekoon ei vähennä se että joku toinen on aikaisemmin seuraamuksitta syyllistynyt samankaltaiseen tekoon.
Niin, että Suomi oli syyllinen sotaan, kun yritti saada takaisin ryssärosvon rikollisella hyökkäyksellä varastamat alueensa…
Eipä tuolle asenteelle mitään millään mahda.
juhak, niimpä, tulee eräällä tekstiä kuin ryssän suusta, aivan kuvottavaa…
Niin ,että onhan niitä ..
Keksipä vielä V Asikainen miksi venäläiset hyökkäsivät Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan kimppuun vuonna 1939.
****
Viljolle :
Saksalaisten julistettua sodan Venäjää vastaan Venäläiset alkoivat pommitta Helsinkiä, siviilikohdetta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosota
Neuvostoliitto vastasi pommittamalla sotilaskohteita Suomessa lentokoneilla ja tykeillä. Suomi pidättäytyi vastaamasta tuleen ja yritti vakuutella puolueettomuutta uudessa sodassa. Suomen ja Neuvostoliiton välillä vältyttiinkin merkittäviltä sotatoimilta muutaman päivän ajan. 24. kesäkuuta 1941 Neuvostoliitto evakuoi lähetystönsä Helsingissä.
Suomen armeija aloitti suurhyökkäyksen Karjalankannaksella Korpiselän suuntaan 10. heinäkuuta
Voisinkohan enempää olla Viljo Asikaisen kanssa samaa mieltä … mutta, nämä näiden palstojen tietäjät kyllä jyräävät totuuden.
Onneksi asiat eivät jyräydy jyräämällä. Yleismaailmallinen ”jokin ihmisessä” pitää siitä huolen.
Yleismaailmallinen ”jokin ihmisessä” pitää siitä huolen.
Toivottavasti ”jokin ihmisessä” lopettaa venäläisten jyräystoimet Itä-Ukrainassa ja Krimillä.
Juu, Suomen vikahan se koko sota oli. Täällä voisi muutama ihan oikeasti pistää passinsa takkaan tulen sekaan ja mennä sinne missä on hyvä olla, luultavasti Venäjälle. Sekin vielä jotta armeijassa töissä ollut on samaa mieltä kuin ryssä, aivan kuvottavaa.
Nyt on Suomen itsennäisyyspäivä. Kunnioittakaa edes sitä.
Se siitä.
Tähän saakka Itsenäisyyspäivä meni ihan hyvin, mutta valitettavasti jouduin taas ryssien propagandan kanssa tekemisiin tässä ketjussa.
Nimenomaan Venäjä oli hyökkääjä myös Jatkosodassa.
Venäjä hyökkäsi todistetusti Suomen kimppuun alkaen 22.6.1941 kello 6.05, aloittaen Suomen ja Venäjän välillä käydyn Jatkosodan, joka oli erillissota.
http://jput.fi/Kello_6_05_alkaen.htm
Kukaan ei ole esittänyt todisteita siitä, että Suomi olisi hyökännyt Venäjän kimppuun ennen sitä 22.6.1941 kello 6.05. Venäjä oli yksiselitteisesti Jatkosodan aloittaja. Jopa Molotov tunnusti sen Paasikivelle todistajien läsnäollessa Moskovassa.
Suomen silloisen erinomaisen Tasavallan presidentti Risto Rytin radiopuhe 26.6.1941 on todella hyvä kuvaus Jatkosodan alusta. Historialliseen totuuteen pyrkivien kannattaa ehdottomasti lukea se puhe kokonaan huolellisesti:
http://jput.fi/Tasavallan_presidentin_puhe_26.7.1941.htm
”Kukaan ei ole esittänyt todisteita siitä, että Suomi olisi hyökännyt Venäjän kimppuun ennen sitä 22.6.1941 ”
Niin, Suomi oli hyväksynyt olla Saksan rinnalla kun oli mahdollista saada menetetyt maat takaisin, se on fakta.
Toinen fakta on että Suomi EI aloittanut jatkosotaa, sen teki perivihollinen ryssä Suomea kohtaan, ilman sodanjulistusta.
Sitten mentiin kohti ryssälää jo valmiiksi harjoitetuilla ja vereksillä joukoilla, toisin kuin talvisodassa.
”Suomi oli hyväksynyt olla Saksan rinnalla kun oli mahdollista saada menetetyt maat takaisin, se on fakta.”
EHTONA oli kuitenkin, että ryssä hyökkää ensin – ja ryssä hyökkäsi ensin.
http://jput.fi/ehto_sotaan_lahdolle.htm
Eniten ihmetyttää kuinka armeijassa töissä ollut myötäilee ryssien näkemyksiä, ei voi tietää miksi,,,
Sitä ei olisi koskaan saanut päästää SAn riveihin, mutta silloin oli syvä suomettumisen aika ja päästettiin kaikenkarvaisia punaisia.
Kaikenlaisia Jaska Jokusia sinne silloin otettiinkin. Nykyään seula on onneksi tiukempi.
Armeijaan eikä poliisiin pidä ottaa vahvasti kansallismielisiä. Testaus, haastattelu ja syvähaastattelu.
Aha, taitaa joutua tekemään aika monta lainmuutosta ennen haastatteluita ja aloittaa perustuslaista.
Miten niin lakimuutos? Kysymys on soveltuvuustestistä erilaisiin tilanteisiin. Ei ole ensimmäinen kerta, kun poliisi suhtautuu vihamielisesti ja puolueellisesti eri kansallisuuksiin ja ihonväriin. Armeijan taas pitää pystyä suojelemaan kaikkia kansalaisiaan. Nyt en puhu kummassakaan tapauksessa kiinniotettavista roistoista.
Kyllä siinä nyt vaan lakimuutos tarvitaan ja ihan ensimmäisenä perustuslakiin, jos aiotaan poliittisen kannan perusteella syrjimään henkilöitä valintaproseissa.
Kulttuuriministerinä Paavo Arhinmäki tätä yritti nuorisojärjestöjen rahoituksen suhteen, mutta epäonnistui.
Kerrohan jos tiedät, miten se seula onkaan tiukempi.
Putkiselle vastaan, Pv:llä on ollut psykologiset testit 60-luvun alusta asti. Niillä seulotaan vielä nykyisinkin. Toisaalta, res kersantin arvossa kotiutuvat parhaat, jos uutta ei tule, ei aluetoimistoassakaan tyhmiä olla.
Vielä Putkiselle, 70-luvun lopulla, Keinosen komentajakaudella kadettikouluun hyväksyttii Sirola-opiston käynyt nuori mies. Lippueamiraalina uransa päätti.
Älä Kalle välitä. Putkisen mielipiteisiin ei kannata kiinnittää mitään huomiota. Miehen ajatukset ovat niin toisesta maailmasta.
Yläilmoistahan miehen ajatukset ovat. Joskus menneinä vuosina hän kehuskeli Uuden Suomen palstoilla ennen pois potkimistaan sieltä kuinka hänen asevelvollisuusaikaiset esimiehensä olivat luonnehtineet hänen omaavan ”helikopterinäön”. Taipumuksen kohota oman näkemyksensä kanssa ikään kuin kopterilla ylös siihen näkemykseen soveltumattomien häiritsevien reaalimaailman tosiseikkojen parista. Tämä ”helikopterinäkö” ilmenee mm. hänen toistelemassaan mantrassa ”Neuvostoliitto aloitti jatkosodan klo 6.05”. Siinäkään eivät reaalimaailman olosuhteet ja tosiseikat häntä häiritse.
Eipä mies ole kehuskellessaan tajunnut että esimiesten luonnehdinta ”helikopterinäöstä” ei ole myönteinen. Upseerikoulutukseen häntä ei uskallettu laittaa. Ei otettu riskiä alistaa tositilanteessa miehiä ”helikopterinäön” tilanneharkinnan armoille.
” ”Neuvostoliitto aloitti jatkosodan klo 6.05”. Siinäkään eivät reaalimaailman olosuhteet ja tosiseikat häntä häiritse.”
Kerropa ihan tosiasioilla, milloin Suomi ampui ensimmäiset laukaukset jatkosodan alkamiseksi äläkä jankuta saksalaisten Euroopassa aloittamalla sodalla.
Tähän minun ei tarvitsekaan vastata koska kysymyksen vastaus löytyy jo itse kysymyksestäsi. Aivan kuten löytyi lukkarin kysymyksestä Jukolan Juhanille Sebeteuksen poikain isän nimestä.
Kyllä niitä on jotka solvaa Suomalaisia milloin milläkin tavalla terv tepivaari
Niinpä tepimasta ja valitettavasti useimmat solvaajat ovat suomalaisia.
Eipä sitä solvaamista muualta paljonkaan tule terv tepivaari
Kommentti aikaisempaa Mikan esittämään:
Kuka tässä on puhunut poliittisesta kannasta ? Soveltuvuustestissä ei tarvitse ilmaista poliittista kantaansa.
Nyt olen kommentointeja/avauksia kohtuullisesti tehnyt; nyt tauko.
Jatkosodan alun kello 6.05 on kiistämätöntä faktaa luotettavista lähteistä:
1. Eversti, Mannerheimristin ritari Jorma Karhunen: ”Venäläiset pommikoneet hyökkäsivät panssarilaivojamme vastaan Sottungan vesillä 22.6.1941 klo 6.05. Kello 6.15 pommituskohteena oli Alskärin linnake Turun saaristossa ja kello 6.45 pommitettiin kuljetusaluksia Korppoossa. Klo 7.55 Hangossa olevat venäläispatterit avasivat tulen vuokra-alueen rajan ylitse.
Näistä räikeistä rikkomuksista Suomen ulkoministeriö lähetti tiedot ja maininnan, että Suomen tarkoituksena on pysytellä puolueettomana, mutta puolustautuisi, jos Neuvostoliitto hyökkäisi. Tiedotus vastaanotettiin Moskovassa ja Berliinissä. Varmuuden vuoksi se toistettiin vielä kaksi kertaa. Venäjän Helsingissä ollut lähettiläs ei vastaanottanut annettua vastalausenoottia vaan väitti, ettei mitään pommituksia ollut tapahtunut. Seuraavana päivänä venäläiset katkaisivat lennätinyhteydet Helsingin ja Moskovan välillä.
Neuvostoliiton lentokoneet ylittivät rajat 23. ja 24.6.1941 kolmessa kohdassa ja tunkeutuivat maamme ilmatilaan. Tämä oli seuraavan päivän suuren pommitusoffensiivin valmistelua: 25.6.1941 Neuvostoliitto heitti Suomen ilmatilaan 500 konettaan pommittaen täysin rauhallisia kaupunkeja ja teollisuuskeskuksia, muutama pommitus kohdistui myös lentotukikohtiimme. Suomalaiset torjuntahävittäjät lähtivät taisteluun. Päivän ilmataisteluissa ammuttiin 27 viholliskonetta alas. Omia koneita ei menetetty.
Pommituskohteina oli kymmenkunta Etelä- ja Keski-Suomen kaupunkia ja teollisuuskeskusta kuten Helsinki, Turku, Kotka, Porvoo, Heinola, Varkaus ja Lahti.
Näiden pommitusten jälkeen eduskunnassa hyväksyttiin päätöslauselma, jonka mukaan Suomi on jälleen sodassa.”[i]
2. Presidentti Risto Ryti: ”Heti kesäkuun 22 päivän aamulla ryhtyivät venäläiset sotavoimat hyökkäyksiin Suomen alueelle pommittaen ja tulittaen puhtaasti suomalaisia kohteita. Klo 6.05 aamulla sanottuna päivänä venäläiset ilmavoimat pommittivat panssarilaivojamme Sottungan luona; klo 6.15 venäläiset ilmavoimat pommittivat Alskärin linnaketta Turun saaristossa; klo 6.45 venäläiset ilmavoimat pommittivat suomalaisia kuljetusaluksia Korppoon luona ja klo 7.55 venäläinen tykistö avasi tulen Hangon vuokra-alueelta ampuen Porsöhön, Storholmaan ja mantereelle. Samana päivänä avattiin Hirsilammen luona, noin 14 km Imatran itäpuolella, Neuvostoliiton alueelta tuli suomalaisia rajavartioita kohden ja Pummangista Petsamossa ammuttiin useita kymmeniä tykinlaukauksia erästä merellä kulkenutta suomalaista laivaa kohti. Näiden puolueettomuudenloukkausten johdosta ulkoministeri Witting kesäkuun 22 p:nä esitti Neuvostoliiton lähettiläälle ministeri Orloville vastalauseen pyytäen selitystä. Ministeri Orlov lupasi kääntyä hallituksen puoleen, mutta pyydettyä selitystä ei milloinkaan saatu.”[ii]
3. Professori Mauno Jokipiin mukaan tämä Hangosta Porsöhön, Storholmaan ja mantereelle suuntautunut tykistötulitus olisi alkanut jo klo 6.50.[iii] Sinänsä Jokipii esittää kello 6.05 tapahtumat kuten edellä – ja toteaa vielä, että Alskärin linnakkeen pommitukset sytyttivät siellä tulipaloja, kuin myös tykkiveneemme Uusimaa pommitusyrityksen Korppoon länsipuolella.[iv]
4. Marsalkka Mannerheim esittää myös Venäjän hyökkäyksen 22.6.1941 kello 6.05 alkaen muistelmissaan.[v]
5. Bror Laurla: ”Kun Neuvostoliiton ilmavoimien koneet 22 päivänä klo 6 ja 6.45 välisenä aikana pommittivat Turun saaristossa olevia panssarilaivoja, tykkivene Uusimaata, miinaproomua ja Alskärin linnaketta ja kun tämä tapahtui pari tuntia ennen kuin Hitler piti jäljempänä selostetun puheensa voidaan tämä tulkita vain siten, että sota Saksaa vastaan tarkoitti neuvostohallituksen mielestä samalla myös sotaa Suomea vastaan. Tähän viittaa myös Hangon vuokra-alueen tykistön toiminta. Tämä ryhtyi nimittäin klo 6.50 tulittamaan Porsön ja Söderholman saaria sekä mantereella olevia kohteita. Merivoimien johdon pyydettyä oikeutta vastata tuleen siihen saatiin klo 8.15 lupa.”[vi]
6. Historian professori Arvi Korhonen: ”Niinpä klo 6.05 venäläiset lentokoneet pommittivat Sottungan luona olevia suomalaisia panssarilaivoja, klo 6.15 Alskärin linnaketta Turun saaristossa ja klo 6.45 suomalaisia kuljetusaluksia Korppoon luona. Hangon tykistö tulitti klo 7.55 monia kohteita, joista Porsön linnake sai luvan vastata tuleen. Suomen kaakkoisrajalla Immolanjärven luona venäläiset sotilaat olivat avanneet tulen suomalaisia rajavartioita kohti. Petsamon Pummangissa taas venäläinen tykistö ampui muutamia kymmeniä laukauksia suomalaista miinanraivaajaa kohti.”[vii] ”Operaatioon osallistuneet lentokoneet näyttävät lähteneen sekä Leningradin että Viron suuntien lentokentiltä, ja kohteina oli ainakin 15 paikkakuntaa Etelä-Suomessa aina Turkua ja Mikkeliä myöten, niistä 7 kaupunkia. Pommitusten aiheuttamat vauriot olivat hyvin suuria. Mitään kohdetta ei voitu pitää sotilaallisena eikä missään niistä ollut saksalaisia.”[viii]
7. Sotahistorioitsija Juhani Putkinen: ” Venäjä hyökkäsi jälleen Suomen kimppuun sotaa julistamatta
Entä sitten kirjoitukset siitä, että Suomen alueelta olisi pommitettu Venäjän aluetta saksalaisten toimesta ennen kuin venäläiset pommittivat Suomen alueita (eli 22.6.1941 klo 6.05 alkaen)?
En ole löytänyt todisteita siitäkään, että saksalaiset olisivat pommittaneet Venäjän alueita Suomesta käsin ennen tätä 22.6.1941 klo 6.05. Sen sijaan on viitteitä siitä, että Suomen taholta olisi nimenomaan kielletty saksalaisia hyökkäämästä Suomen alueelta ennen kuin Venäjä on hyökännyt Suomen alueelle ja että tämä olisi myös toteutunut. Esimerkiksi professori Mauno Jokipiin perusteellinen tutkimus Jatkosodan synty vuodelta 1987 antaa nimenomaisen esimerkin tällaisesta saksalaisesta käskystä: ”Venäjän raja saataisiin ylittää vasta divisioonan nimenomaisesta käskystä ja silloinkin vain, jos vihollinen on suuremmalla kuin komppanian vahvuisella joukolla tai panssarivoimilla tullut Suomen rajan yli”(Mauno Jokipii; Jatkosodan synty; 1987; sivu 389) Ja vielä uudelleen mm. sivulla 415.”[ix]
8. Eversti, tietokirjailija Erkki Nordberg: ”Punailmavoimien toiminta kohdistui 22.6. kello 06.00 Kihdin selällä olleita suomalaisia panssarilaivoja, Alskärin linnaketta sekä Korppoon länsipuolella kellunutta tykkivene Uusimaata vastaan. Tulokset vain jäivät vähäisiksi. Hangon rintamalla aloitettiin aamulla tykistötuli. Suomalaiset vastasivat siihen ja katkaisivat samalla tukikohdan kauttakulkuliikenteen.”[x] Tämäkin lainaus on tärkeä, vaikka eversti Nordbergin kirjassa onkin harmillinen painovirhe (6.05 on muuttunut 6.00:ksi) – mutta se ei muuta itse asiaa miksikään – Venäjä hyökkäsi Suomen alueita vastaan 22.6.1941 kello 6.05 alkaen.
Eversti Nordberg esittää myös syyn Venäjän hyökkäykseen: ”Neuvostojohdon ajatukset menivät sitäkin pitemmälle. Ideana oli antaa Karjala Suomelle, joka samalla liitettäisiin Suur-Suomena Neuvostoliittoon. Karjala olisi silloin noussut 16. neuvostotasavallaksi. (Susiluoto 1999,35.) Se oli myös selvästi tavoitteena neuvostojohdolla, joka aikoi ”ratkaista lopullisesti Suomen kysymyksen” uuden tasavallan avulla. Ensisijainen tehtävä oli kouluttaa Karjalassa kaadereita, jotka hallitsivat suomen kielen. Heitä tarvittiin Suomen valtionhallinnon, talouden ja kulttuurin eri aloille. Utopistisesta tavoitteesta luovuttiin ilmeisesti lopullisesti vasta Porkkalan palauttamisen jälkeen heinäkuussa vuonna 1956. (HS 29.12.1999, C9.) Viivoittimella piirretty uusi raja oli kolmanneksi erittäin sovelias hyökkäyksellisille sotatoimille riippumatta siitä, kummalta puolen rajaa asiaa tarkastellaan.
Neljänneksi on vielä otettava huomioon Josif Stalinin omat sanat: ”Me suostuimme näihin [Moskovan rauhan] ehtoihin, koska saimme melkoisia myönnytyksiä, jotka turvaavat pohjoisessa, etelässä ja lännessä Leningradin ja asettavat uhanalaiseksi Suomen elintärkeät keskukset. Nyt Helsingin uhka toteutuu kahdelta suunnalta, Viipuri ja Hanko.” (Nummela 1997,9.)
Johtopäätöksinä ja havaintoina voidaan todeta, että valloitussota oli ensin päätynyt ryöstöretkeksi ja sitten ajautunut uuden valloitus sodan lähtökohdaksi. Puna-armeijan tähän lähtökohtaan viittaa sekin, että neuvostojohto ajoi vielä vuosina 1940-1941 salaisesti ja poliittisesti Suomen liittämistä Neuvostoliittoon.”[xi]
9. Puolustusvoimain Sota-arkisto:
Kun sotahistoriaa tutkittaessa pidetään arvokkaimpana tietona – primäärilähteenä – arkistodokumentteja, niin annoin Puolustusvoimain Sota-arkistolle tehtäväksi toimittaa minulle kopiot asiaa koskevista arkistodokumenteista (”sellaisten suomalaisten sota-alusten sotapäiväkirjoista ja/tai lokikirjoista päivämäärällä 22.6.1941, joissa asiakirjoissa kerrotaan kyseisestä ilmahyökkäyksestä kello 6.05. Paikalla olivat ilmeisesti ainakin molemmat panssarilaivamme Ilmarinen ja Väinämöinen.”). Sota-arkistosta löytyi vain Panssarilaiva Väinämöisen sotapäiväkirjasta maininta kyseisestä hyökkäyksestä. Ilmarisen, eikä muiden paikalla olleiden alusten dokumentteja siltä ajalta ei ollut Sota-arkistossa.
Sitä sotapäiväkirjaa on päivämäärältä 22.6.1941 kahdeksan sivua.
Kuinka ollakaan tämän sotapäiväkirjan mukaan venäläiset pommikoneet eivät hyökänneetkään kello 6.05 vaan kaksi osastoa 4 konetta ja kolme konetta hyökkäsi etelästä kello 6.06 – pommittivat suomalaisia laivoja (osumia ei mainittu). Suomalaiset avasivat tykistötulen 06.08 ja lopettivat sen kello 06.12. Kello 06.16 koneet katosivat näköpiiristä ja taisteluhälytys lopetettiin kello 07.40, mutta täysi sulkutila jäi voimaan.[xii]
10. Tohtori Heikki Jalanti:
”Klo 6.05 venäläiset lentokoneet pommittivat suomalaisia sotalaivoja Sottungan lähistöllä, klo 6.15 Alskärin linnaketta ja klo 6.45 kuljetuslaivoja lähellä Korppoota. Klo 7.55 venäläinen tykistö alkoi Hangon tukikohdasta tulittaa Suomen aluetta, ja Porsön linnake sai luvan vastata tuleen. Suomalaisten laskujen mukaan ainakin 14 venäläistä konetta oli osallistunut välikohtauksiin.
Lounais-Suomessa ei ollut saksalaisia joukkoja. Niitä ei myöskään ollut Immolan järven lähistöllä itärajalla, missä venäläiset sotilaat tulittivat suomalaisia rajavartijoita. —
Witting ilmoitti sattuneista välikohtauksista Neuvostoliiton lähettiläälle Orloville kesäkuun 22. päivän iltana ja esitti hänelle niiden johdosta virallisen vastalauseen. Orlov kieltäytyi ottamasta sitä vastaan kiistäen asian ja väittäen, että Suomesta tulleet lentokoneet olivat ylittäneet Neuvostoliiton rajan. Witting huomautti, että kysymyksessä olivat luonnollisesti venäläisten omat koneet, jotka palasivat pommitusretkiltään, ja uudisti vastalauseensa.”[xiii]
”Kesäkuun 23. päivänä Witting otti jälleen vastaan Orlovin ilmoittaakseen hänelle, että Suomi oli vuoden 1921 kansainvälisen sopimuksen mukaisesti lähettänyt sotajoukkoja Ahvenanmaalle. Hän kertoi samalla Neuvostoliiton konsulin esittäneen toivomuksen, että hänet evakuoitaisiin henkilökuntineen Maarianhaminasta Helsinkiin. Lopuksi Witting esitti vastalauseen Immolassa edellisenä päivänä sattuneesta välikohtauksesta.”[xiv]
Jos Suomi olisi halunnut sodan Venäjää vastaan, niin ”jo kesäkuun 22. päivänä venäläisten toimesta sattuneet välikohtaukset olisivat suoneet Suomelle aivan riittävän tekosyyn ’sodanjulistukseen’.”[xv]
Kannattaa huomata tohtori Jalannin käyttäneen erittäin varovaista kielenkäyttöä kirjoittaessaan tutkimustaan vuonna 1966 – suomettumisen kulta-aikana. Hyökkäystä sanotaan välikohtaukseksi ja puhutaan tekosyystä. Hyvä esimerkki on Jalannin kuvaus Mainilan laukauksista, jossa Venäjä ampui omiaan saadakseen tekosyyn hyökätä Suomen kimppuun. Jalannin lähes valehtelulta tuntuva varovainen esitys asiasta kuuluu: ”Marraskuun 26. päivänä Mainilassa ’sattuneen’ rajavälikohtauksen jälkeen Neuvostoliitto sanoi irti Suomen kanssa v. 1932 solmimansa hyökkäämättömyyssopimuksen, katkaisi diplomaattiset suhteet ja, 30. päivänä, hyökkäsi Suomea vastaan ilman sodanjulistusta.”[xvi]
Kannattaa huomata, ettei Jalanti ”hienotunteisuudessaan” mainitse sitäkään, ettei kyseistä Venäjän ja Suomen välillä voimassa ollutta hyökkäämättömyyssopimusta voinut irtisanoa – vaan Venäjä rikkoi sitäkin sopimusta hyökätessään Suomen kimppuun. Sopimuksen teksti ja jatkosopimuksen teksti.
11. Uusi Suomi 23.6.1941:
”Pääesikunta tiedoittaa: — klo 6.05 useat neuvostovenäläiset lentokoneet pommittivat kahtena ryhmänä suomalaisia panssarilaivoja. — klo 6.15 neljä neuvostovenäläistä lentokonetta pommitti Alskärin rannikkopuolustuslaitteita. Muutamia tulipaloja syttyi. –”[xvii]
12. Professori Ohto Manninen:
Venäjän ”ilmavoimat aloittivat sotatoimet Suomea vastaan 22.6. klo 6.15 pommittamalla suomalaisia aluksia Korppoon vesillä ja Alskärin linnaketta Lounais-Suomen saaristossa.”[xviii]
13. Tohtori Jukka Seppinen:
”Hitlerin hyökättyä Neuvostoliittoon 22.6.1941 Suomi vedettiin pian mukaan sotaan, kun Neuvostoliitto hyökkäsi suunnitelmiensa mukaisesti; se ei ollut luopunut Suomen valloittamistavoitteestaan. Suomi eli näinä vuosina veitsi kurkulla, totaalisen tuhoutumisen uhan alla. Neuvostoliiton ilmavoimat aloittivat sotatoimet Suomea vastaan samana päivänä 22.6. jo kello 6.05 aamulla pommittamalla suomalaisia panssarilaivoja Sottungan luona. Kello 6.15 tapahtui ilmahyökkäys Alskärin linnaketta vastaan ja kello 6.45 koneet tulittivat suomalaisaluksia Korppoon luona. Neuvostoliitto aloitti samana päivänä sotatoimet myös Petsamon alueella. Kaikki tapahtui ennakkosuunnitelmien mukaisesti, niin kuin myös Ohto Manninen on selvittänyt.”[xix]
14. Helsingin Sanomat 23.6.1941:
”Venäläiset lentokoneet pommittaneet Suomen alueita
Törkeitä alueloukkauksia useissa paikoin maatamme varhain eilen aamulla – – Klo 6.05 useat neuvostovenäläiset lentokoneet pommittivat kahtena ryhmänä suomalaisia panssarilaivoja. — Klo 6.15 neljä neuvostovenäläistä lentokonetta pommitti Alskärin rannikkopuolustuslaitteita. Muutamia tulipaloja syttyi. Klo 6.45 useat neuvostovenäläiset lentokoneet pommittivat suuresta korkeudesta suomalaisia laivoja Turun saaristossa.”[xx]
En ymmärrä miksi jostain kellonajasta pitää väitellä, Venäjä (silloin nimellä Neuvostoliitto) hyökkäsi Suomeen. Suomi vastasi lopulta tulitukseen ja aloitti vastatoimet, mitä olisi pitänyt tehdä….???
Marko, siksi asiasta pitää edelleen kirjoittaa, että ryssän kätyrit syyllistävät Suomea Jatkosodan aloittamisesta, vaikka kumoamattomat faktat näyttävät nimenomaan Venäjän aloittaneen senkin sodan.
Se ei tietenkään ole yllätys oikeamielisille, sillä imperialistinen roistovaltio Venäjä on aloittanut lukemattomia sotia yrittäen syyllistää niistä sodista hyökkäyksen kohteeksi joutuneita.
Niin siis Putkisen mielestä on oikein, että maa antaa aluettaan lähtöasemaksi, lentokenttiä pommituksen tukemiseen, miinoittaa vieraan valtion aluevesiä…. ???
On kait turhaa siitä kinata kuka sodan alkoi koskapa on Suomessa olevasta Suomalaisten haukkumisesta .
Niitä on m kommunistiksi taikka punikiksi haukkuminen .
Ja kyllä Suomen sodat alkoi Venäjä mitä selvästä asiasta muuta kertoilee terv tepivaari
Miksi se Neuvostoliitto sitten ryhtyi jälleen sotaan Suomea vastaan..Olisikohan syy siinä, että Pohjois-Suomessa majaili melkoinen määrä sakuja. Nämä Fritzit olivat Suomessa ainoastaan siitä syystä, että voivat hyökätä Neuvostoliittoon Hitlerin suunnitelman mukaisesti.
Ja miksiköhän se neukkula alunperinkään hyökkäsi Suomeen?
Tarkoitus oli vallata Suomi neukkulan osaksi eikä se tarkoitus mihinkään kadonnut.
Saksalaisia oli Suomessa tukemassa Suomea eikä Suomella ollut tarkoitusta aloittaa sotaa, mutta ymmärrettiin, että neukkula tulee joka tapauksessa sodan aloittamaan, kuten tekikin.
Voisit Iivo lopettaa tuon rosvoneukkulan puolustelemisen, koska rikollinen hyökkäys alunperinkin oli täysin neukkulan syytä.
Arvoisa Juhak. Minä en puolustele naapuria. Mutta väitän, että osasyy hyökkäykseen oli se, että Suomessa oli saksalaisia joukkoja ollut jo pitkään ihan sitä varten kun Saksa hyökkää niin Suomen rajoilta mennään mukaan..Tuskin lienee kenellekään jäänyt epäselväksi tämä yhteistyö..
Sanotaanko näin jotta jos ei Suomessa olisi ollut saksalaisia niin ryssä olisi tullut jokatapauksessa ja taas olisi oltu yksin. Iivonkin nimi voisi olla Iivana näinä päivinä….
Jossittelumuodosta huolimatta epäsuora ilmaisu toteutuneen jatkosodan synnylle.
Se oli vika PIRKASSA…
Suutarikin vois vaikka laueta 🙂
Juuri tätä Iivon laadukasta antia, viimeksi olin Iivon mielestä käynyt varusmiespalveluksen eräässä paikkakunnassa mikä ei todellakaan pitänyt paikkansa, väitti jonkun tunteneen minut sieltä. Tämmöinen valehtelija ei ansaitse muuta kommenttia kuin : ” yritä selvitä märästä unestasi ” eikä tälläinen selviä edes siitä.
Näytäppä se viesti jossa olisin moista väittänyt..En ole moista keskustelua kanssasi käynyt. Koitapa saada nuppis kuntoon äläkä jauha pa..kaa.
olit varmaan niin kännissä ettet muista (arvaus) , kelaappa itse takaisin noita keskustelujasi, se ei ole minun tehtävä. Ryhdistäydy edes vähän, hävettää nämä sinun kommentit.
Lisäys, hyvää yötä. Menehän Iivokin nukkumaan.
Kyllä se todistelu on sun kontolle ,Marko-boy..
Ensimmäinen ilmahyökkäys Helsinkiin
https://www.youtube.com/watch?v=0yDwgfksf38
Talvisodan ensimmäisenä päivänä 30. marraskuuta 1939 Neuvostoliiton sotilaskoneet tekivät Helsingin alueella useita pommituslentoja. Ensimmäinen ilmahälytys annetiin klo 9.15 ja viisi minuuttia myöhemmin kolmen koneen muodostelma SB-2 pommikoneita saapui Helsingin ylle
*
Venäläiset pommittivat siviilikohteita Helsingissä.
Geneven sopimuksen mukaan pommittajat syyllistyivät sotarikokseen. Sopimusta nykyisessä muodossaan ei vielä ollut 1939 – tosin asialla tuskin olisi ollut merkitystä, venäläisillä kun ei ole tapana noudattaa tekemiään sopimuksia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Geneven_sopimukset
Umpimähkäinen siviiliväestöön ja -kohteisiin vaikuttava aseellinen toiminta tietäen sen aiheuttavan kohtuuttomia ihmishengen menetyksiä ja haavoittumisia siviiliväestön keskuudessa tai vahinkoa siviilikohteille, (P1/85/3b)
*****
Lisää klippejä
Mikkelin loppiaisaaton pommitus 5.1.1940
https://www.youtube.com/watch?v=VOhEMp9pesI
*
https://www.youtube.com/watch?v=ZIwsSSCNk8M
Nyt on kyse jatkosodasta….
Jatkosota oli jatkoa Talvisodalle, kun Venäjä ei Talvisodassa kyennyt valtaamaan koko Suomea kuten oli tarkoitus.
Välirauhan aikana Venäjä valmistautui hyökkäämään uudelleen Suomeen saadakseen viimeinkin valloitettua koko Suomen. Ja Venäjä hyökkäsi taas Suomen kimppuun alkaen 22.6.1941 kello 6.05, aloittaen Suomen ja Venäjän välisen Jatkosodan, joka oli erillissota.
http://jput.fi/erillissota.htm
Yllä tuotiin esille, että Jatkosodan alkaessa Suomessa oli saksalaisia joukkoja. Huomautan, että niin oli venäläisiäkin joukkoja varsin suuri määrä aivan Helsingin tuntumassa uhkaamassa vakavasti Suomen pääkaupunkia. Kun saksalaisia joukkoja saapui Suomeen läpikulkumatkalla Norjaan ja takaisin, niin suomalaiset huokaisivat yleisesti helpotuksesta.
Suomalaisten olisi jatkosodassa pitänyt pysähtyä vanhalle rajalle (Tarton rauha). Kun vanha raja ylitettiin, suomalaisista tuli hyökkääjiä ja siitä saimme maksaa kalliin hinnan.
Olet väärässä. Venäjä oli hyökkääjä myös Jatkosodassa – aloitti sodan.
Kun sitten Venäjän aloitettua sodan Suomi oli sodassa ylivoimaista vihollista vastaan – niin Suomen piti edetä helpommin puolustettaville linjoille kauas sydän-Suomesta, jotta ilmavoimillemme ja ilmatorjunnallemme jäisi aikaa vastatoimenpiteisiin Venäjän terroripommituksia (siviiliväestö kohteena) vastaan.
Helpommin puolustettavat linjat mahdollistivat joukkojen osittaisen demobilisoinnin pyörittämään kotirintamaa.
Ennemminkin pitäisi pohtia sitä olisiko Suomen pitänyt edetä vieläkin kauemmaksi – esimerkiksi valloittaa Sorokka ja katkaista siten USAn valtavat asetoimitukset Sorokan kautta Venäjälle.
http://jput.fi/Suomi_pelasti_Venajan.htm
Helikopterista katsellaan.
Kuinka niin väärässä? En puhunut siitä kuka aloitti sodan, vaan siitä missä sodittiin. Kun aseellisesti tunkeudutaan toisen valtion alueelle, on kyseessä hyökkäys.
Kun ryssä hyökkäsi ENSIN Suomen kimppuun, niin sen jälkeen tapahtunut Suomen hyökkäys itään ei ole hyökkäys, vaan puolustuksellinen vastahyökkäys.
Kun ollaan sodassa, niin sitten pitää sotia voittaakseen, eikä vaan minimaalisin panoksin.
Mikä helvetti on puolustuksellinen vastahyökkäys?? Täällä on SA-intissä palvelleita henkilöitä keskustelijoina joten haluaisin heidän kertovan sen..
Taas pörisee helikopteri pilvissä. Maan tasalta katsellen näyttää ihan toisenlaiselta.
Jos ei ole päivääkään saanut taktiikkakoulutusta, ei kannattaisi ruveta itse rakentelemaan taistelutaktisia termejä. Huolimatta siitä, että on johtanut kansainvälisiä sotaharjoituksia
Puolustuksellinen vastahyökkäys…. ensimmäisen kerran tuommoisesta luen.
Korostan vieläkin, että Suomen alueelta EI hyökätty Venäjän alueelle ENNEN kuin Venäjä ENSIN hyökkäsi Suomen kimppuun alkaen 22.6.1941 kello 6.05.
Venäjän aikomuksena oli taas katkaista Suomi ja sittemmin valloittaa koko Suomi.
http://jput.fi/Salamasota_Alakurtista.htm
Sotatilan syntyminen ja suoritetut sotatoimet eivät ole yksi yhteen sama asia. Hitler oli julistanut Neuvostoliitolle sodan jo muutamaa tuntia ennen kuin kello tuli 6.05. Radiossa luetussa puheessa hän mainitsi Suomenkin olevan tässä sodassa mukana. Suomi ei tätä suoraan deletoinut, ryhtyi vain vakuuttelemaan pyrkimystään puolueettomuuteen
Sillä samalla kellonlyömällä syntyi sotatila myös Suomessa, pohjoisessa, merialueilla ja lentokentillä olevien saksalaisten joukkojen ja Neuvostoliiton välillä. Valtio-oikeudellisesti mielenkiintoinen ja myös käytännössä merkitsevä oli syntyneessä sotatilassa Saksan Norjan armeijalle jo toista viikkoa aikaisemmin alistetun suomalaisen armeijakunnan (Siilasvuo) asema. Puolueettomuuttaan teennäisesti vakuutteleva Suomen valtiojohto ei ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin tämän sotavoiman alistussuhteen sodassa Neuvostoliiton kanssa
olleelle Saksalle peruuttamiseksi.
Suomen puolueettomuusvakuuttelu ei ollut uskottava.
Paskaa Asikainen.
Suomi ei ollut sodassa ennen neukkulan hyökkäystä.
Suomi ei ollut ilmoittanut sotatilasta vaan oli ilmoittanut olevansa puolueeton.
Se tarkoittaa, ettei Suomi ollut sodassa.
On se ihme, ettei aikuinen ihminen ymmärrä selkeitä termejä, vaikka niitä latoo itse pöytään.
Kukahan tässä ei ymmärrä luettua? Tuossa ylläolevassa kommentissani (klo 16.04) nimenomaan kirjoitin että Suomi vakuutteli puolueetomuuttaan välittömästi sen jälkeen kun Saksa oli julistanut Neuvostoliitolle sodan.
On kylläkin kummallista kuinka Suomi voi ilmoittaa olevansa puolueeton kahden valtion välille syntyneessä sodassa samalla kun se oli alistanut huomattavan oman vakinaisen armeijansa sotavoiman toiselle näistä sotaa käyvistä. Mutta puolueettomaksi Suomi ilmoittautui ja näin minä asian esitin.
Olet väittänyt Suomen olleen sodassa neukkulaa vastaan siitä alkaen, kun Saksa julisti sodan.
Jostain syystä päähäsi ei mene, että Suomen kielto saksalaisten joukkojen sotatoimista Suomen alueella tarkoitti sitä, ettei Suomi ollut sodassa.
On turha jäkättää Suomen olleen Saksan rinnalla sodassa, kun se sotiminen erikseen saksalaisilta Suomen alueella kiellettiin.
Pakko olla nyt itsepäinen. Olen nimenomaan kirjoittanut kommentissani klo 16.04, sen voi helposti lukea siitä, Suomen vakuutelleen olevansa puolueeton. Tämän vakuuttelunsa se vei niin pitkälle että antoi ulkomailla olleille edustustoilleenkin ohjeet näin vakuutella kohdemaissa.
Kokonaan toinen asia oli että kukaan ei tätä vakuuttelua maailmalla uskonut ja se että ei uskonut vaikutti ulkovaltojen politiikkaan Suomea kohtaan. Mutta puolueettomuus oli Suomen tasavallan virallinen kanta niinä päivinä.
Vieraan valtion aluevesien miinoittaminen lienee sotatoimi, näin minulle on opetettu taktiikan tunneilla.
Todellisuudessa Suomen alueella 22.6.1941 olleiden saksalaisten varsin vähäisten joukkojen ehdottomasti tärkein tehtävä oli suojata Saksalle erittäin tärkeitä Petsamon nikkelikaivoksia.
Suomen resurssit eivät riittäneet Lapin puolustamiseen, joten saksalaiset auttoivat Suomea Lapin puolustamisessa.
Suomi oli nimenomaan kieltänyt saksalaisilta joukoilta sodankäynnin Suomen alueelta ennen kuin Venäjä ensin hyökkää Suomen kimppuun. Kun Venäjä hyökkäsi Suomen kimppuun alkaen 22.6.1941 kello 6.05, niin Saksan sodanjohto pyysi Suomelta lupaa aloittaa operatiiviset lennot Suomen alueelta, perustellen pyyntöään Venäjän hyökkäyksillä. Suomi antoi luvan alkaen 25.6.1941.
http://jput.fi/Jatkosodan_alku.htm
Jotkut väittävät, että Hitler olisi puheessaan sodan alussa sanonut Suomen olleen liitossa Saksan kanssa hyökkäämässä Venäjälle.
Otetaanpa tähän lainaus siitä: ”Puheessa sanotaan näin: ”Im Bunde mit finnischen Divisionen stehen unsere Kamerad mit dem Sieger von Narvik am nördlichen Eismeer. Deutsche Soldaten unter dem Befehl des Erobers von Norwegen sowohl als die finnischen Freiheitshelden unter ihrem Marschall shützen Finnland”. (Yhdessä suomalaisten divisioonien kanssa seisovat toverimme Narvikin voittajan kanssa pohjoisella Jäämerellä. Norjan valloittajan johtamat saksalaiset sotilaat sekä marsalkkansa johtamat suomalaiset vapaussankarit suojaavat Suomea.)
http://jput.fi/Im_Bunde_mit.htm
Venäjä hyökkäsi Suomen kimppuun 30.11.1939 yrittäen valloittaa koko Suomen. Venäjä epäonnistui surkeasti yrityksessään ja solmi Suomen kanssa rauhansopimuksen.
Kun Venäjä epäonnistui yrityksessään valloittaa koko Suomi Talvisodassa, niin Venäjä valmistautui Välirauhan aikana huolella uuteen hyökkäykseen Suomeen valloittaakseen koko Suomen.
Venäjä hyökkäsi taas Suomen kimppuun alkaen 22.6.1941 kello 6.05 aloittaen Suomen ja Venäjän välillä käydyn Jatkosodan, joka oli erillissota.
SA suoritti joukkojen uudelleenryhmityksen puolustuksesta hyökkäykseen ja aloitti vastahyökkäyksen päävoimillaan 10.7.1941 torjuakseen Venäjän yrityksen valloittaa koko Suomi orjuuteensa.
Joskus vastahyökkäys on paras puolustus.
Ikivanhoja taistelutapoja ovat viivytystaistelut, puolustustaistelut, vastahyökkäykset osana puolustustaistelua ja hyökkäys. Ryssä on harrastanut lähinnä viimeksimainittua taistelutapaa hyökkäystä – milloin minkin valtion kimppuun. Suomi taas on harrastanut oman itsenäisen valtionsa puolustamista ryssän hyökkäyksiltä.
Sotakabinetti oli vuosina 41 – 45 poliittisen ja sotilaallisen johdon sisäpiirikabinetti. Kannattaisi tutustua asioihin, vaikka olisikin ”sotahistorioitsija”.
Suomi suoritti Venäjän miehittämänä olleen Viron rannikon miinoituksen alkaen 22.6.1941 kello 07.38, eli sen jälkeen kun Venäjä oli jo hyökännyt Suomen kimppuun alkaen 22.6.1941 kello 6.05. Venäjä ei huomannut Suomen suorittamaa miinoitusta ja virolaisilla ei ollut mitään miinoitusta vastaan – päinvastoin sitä miinoitusta oli harjoiteltu yhdessä virolaisten kanssa jo ennen Talvisotaa.
http://jput.fi/Suomi_miinoitti_Viron_rannikkoa.htm
”Sukellusvene Iku-Turson päällikkönä oli silloin kapteeniluutnantti Kauko Pekkanen. Kertomuksen tekstissä on selvästi ajat 08.15 ja 09.06 jonka välisenä aikana miinanlasku tapahtui. Samat kelloajat esiintyvät peitepiirroksessa. Hänen esimiehensä komentajakapteeni Kivikuru on vahvistanut allekirjoituksellaan nähneensä taistelukertomuksen 23.6.1941.[xii]
Sukellusvene Vetehisen päällikkönä oli silloin kapteeniluutnantti Kaarlo Pakkala. Kertomuksen tekstissä on selvästi ajat 07.38 ja 08.26 jonka välisenä aikana miinanlasku tapahtui. Samat kelloajat esiintyvät peitepiirroksessa. Hänen esimiehensä komentajakapteeni Kivikuru on vahvistanut allekirjoituksellaan nähneensä taistelukertomuksen 22.6.1941.[xiii]
Sukellusvene Vesihiiden päällikkönä oli silloin kapteeniluutnantti Kalervo Kijanen. Kertomuksen tekstissä ei mainita kelloaikoja, jonka välisenä aikana miinanlasku tapahtui, vaan sanotaan, että ”Miinat laskettiin oheisten piirrosten mukaisesti”. Kelloajat 09.05 ja 10.25 esiintyvät peitepiirroksessa. Kijanen on allekirjoittanut kertomuksensa emälaiva Sisulla 22.6.1941. Hänen esimiehensä komentajakapteeni Kivikuru on vahvistanut allekirjoituksellaan nähneensä taistelukertomuksen 22.6.1941.[xiv] ”
Miinoittamiskäsky annettiin 17.6. ja 21.6. illalla sukellusvenelaivue lähti toteuttamaan käskyä yhdessä saksalaisten kanssa Jumindan alueelta pohjoiseen.
Pohjolalla ei ilmeisesti ole minkäänlaista käsitystä siitä, että omien alueiden suojaaminen mahdolliselta hyökkäykseltä ei ole sotatoimi.
Sama asia on esimerkiksi raja-alueiden miinoittaminen ja joukkojen asettaminen puolustusasemiin rajan läheisyyteen.
Viron rannikon miinoittaminen virolaisten hyväksymänä ei sekään ole sotatoimi, vaan puolustuksellinen toimenpide, kun oli odotettavissa, että neukkula joka tapauksessa tulee hyökkäämään.
Eri asia olisi ollut, jos miinoitus olisi viety neukkulan rannikolle ja satamien eteen.
Voipa pyhä ”yksinkertaisuus”. Niinhän se offensiivi vietiinkin, Neuvosto-Eestin alueelle. Eri asia olisi, jos nuo Pellingin alueet olisi miinoitettu; suomen aluevesiä.
Tuo ”virolaisten hyväksymänä” on minulle aivan uutta tietoa. Kuinka se on todettu? Kuka, mikä elin, oli hyväksynyt?
Käskyn antaminen ei ole sotatoimi. Käsky voidaan perua tarvittaessa.
Japanin ja USAn sotakaan ei alkanut siitä kun Japanin laivasto lähti purjehtimaan kohti Pearl Harboria, vaan siitä kun pommit ja torbedot alkoivat paukkua noin 7.12.1941 kello 8 Pearlissa.
http://jput.fi/toisen_maailmansodan_alku.htm
Hyvin on punapropaganda uponnut eräisiin.
Käskyä edellyttää operatiivinen valmistelu, sitten käsky ja sen jälkeen toimenpiteet käskyn toteuttamiseksi. Tämän ymmätänee vähemmälläkin sotilaskoulutuksella oleva.
Pitäisi myöskin oivaltaa käsitteet; komentotie ja asetie. Punapropagandan uhriksi nimittely ei asioita selvennä. Kertonee lähinnä vastaväittäjän vähäisestä sotilaskoulutuksesta ja tietämyksestä.
Tulkoon myöskin selväksi se, että en mitenkään puolustele NL:n/Venäjän toimenpiteitä, en viime enkä nykyisten sotienkaan suhteen. Suhtaudun asioihin realistisesti ja ammatillisesti ilman ”värilaseja”.
Sekä Suomen sukellusveneiden, että Japanin laivaston piti olla radiokuuntelulla ennen suoritusta – että suoritus voidaan perua viime hetkellä.
Venäjä aloitti Suomen ja Venäjän välisen Jatkosodan hyökkäämällä Suomen kimppuun alkaen 22.6.1941 kello 6.05. Sitä faktaa ei voi mikään punapropaganda kumota.
Suomen sukellusveneiden suorittama Viron rannikon miinoitus tehtiin, jotta Venäjä ei saisi Ahvenanmaata haltuunsa.
Suosittelen lämpimästi artikkelia, joka näyttää Venäjän aikomuksen hyökätä Hangosta Helsinkiin:
http://jput.fi/Hanko_sillanpaa.htm
Venäjä valmistautui hyökkäämään Suomeen
Tiedämme toki ennestäänkin, että Venäjä yritti valloittaa koko Suomen Talvisodassa, mutta epäonnistui yrityksessään. Tiedämme senkin, että Venäjä valmistautui Välirauhan aikana hyökkäämään uudelleen Suomeen.
Tässä artikkelissa tuodaan esille kuitenkin eräitä mielenkiintoisia yksityiskohtia Venäjän välittömistä hyökkäysvalmisteluista juuri ennen Jatkosodan puhkeamista ja Jatkosodan alkamisen yhteydessä.
Tiedämme senkin, että Venäjä olisi hyökännyt länteen maailmanhistorian suurimmin joukoin heinäkuussa 1941, ellei Saksa olisi tehnyt ennakoivaa iskua itään 22.6.1941. Tässä artikkelissa esille tuotujen tietojen perusteella joudumme kuitenkin kysymään olisiko Venäjä tehnyt Suomen kimppuun massiivisen maahyökkäyksen jo ennen heinäkuuta 1941. Muistakaamme taustaksi vielä, että Venäjä hyökkäsi Suomen kimppuun alkaen 22.6.1941 kello 6.05, aloittaen Jatkosodan. Saksan hyökkäys kuitenkin sekoitti Venäjän kortit perusteellisesti – jopa Pohjoisrintaman komentaja vietiin kidutettavaksi.
Pohjoisrintama perustettiin
Venäjän käytäntö oli, että rauhan aikana sillä ei ole rintamia (armeijaryhmiä), vaan ne muodostetaan välittömästi ennen Venäjän hyökkäystä ja lakkautetaan heti sodan päätyttyä.
Ohessa joitakin esimerkkejä tästä käytännöstä:
1. 11.9.1939 Venäjä perusti Valkovenäjän rintaman ja Ukrainan rintaman. 17.9. Venäjä hyökkäsi Puolaan Saksan liittolaisena. Puolan kukistuttua nämä rintamat lakkautettiin 14.11.1939 Venäjän puolustusministerin päiväkäskyllä nro. 0177.[i]
2. 9.6.1940 Venäjä perusti Etelärintaman. 29.6.1940 kello 14 Etelärintaman joukot miehittivät Romanian Bessarabian ja Pohjois-Bukovinan (se taas soitti hälytyskelloja Berliinissä). 10.7.1940 rintama lakkautettiin, kun Romania ei pistänytkään hanttiin.[ii]
3. Talvisodan aikainen Suomea vastaan sotinut Luoteisrintama lakkautettiin 26.3.1940 Venäjän puolustusministerin päiväkäskyllä nro. 0013 (Talvisota päättyi 13.3.1940). Venäjän puolustusministeri käski 19.6.1941 Luoteisrintaman, Etelärintaman ja Lounaisrintaman esikuntien siirtyä taistelukomentopaikkoihin 22.-23.6.1941 kuluessa. Ne komentopaikat oli perustettu puolustusministerin 27.5.1941 antaman käskyn perusteella.[iii] Komentopaikat sijaitsivat Panevezhisessa, Obus-Lenassa ja Tarnopolissa.
21.6.1941 Venäjän kommunistisen puolueen keskuskomitean poliitbyroon istunnossa annettiin toveri Meretskoville Pohjoisrintaman komentajan tehtävä. Samalla toveri Kuznetsov määrättiin Pohjoisrintaman Sotaneuvoston jäseneksi. Pohjoisrintaman perustamispäivämäärä ja dokumentin numero ei ole tiedossa.[iv] Edelleen salainen.
Eli Suomea vastaan käytävää uutta hyökkäyssotaa varten perustettiin ihan uusi ennestään tuntematon rintama. Luoteisrintamanhan piti hyökätä Saksan Itä-Preussiin, joten erillisen rintaman perustaminen Suomen suunnalle oli aivan loogista. Tässä olisi tutkijoille penkomista.
Saksan ennakoiva hyökkäys 22.6.1941 kuitenkin sotki Venäjän suunnitelmat perusteellisesti, mm. armeijakenraali Kirill Meretskov pidätettiin 23.6.1941 ja vietiin kidutettavaksi.[v]
Meretskovin pidättäminen saattoi liittyä siihen, että hänen ja Pavlovin välillä käydyssä keskustelussa he olivat Pavlovin tunnustuksen mukaan todenneet, että jos Saksa hyökkää Venäjälle ja voittaa Venäjän, niin mikään ei muutu huonommaksi.[vi]
Venäjän rintamien ja armeijoiden komentajia järjesteltiin uudelleen kovalla kädellä kun Venäjän aikoma imperialistinen hyökkäyssota länteen vaihtuikin yllättäen puolustussodaksi.
Jatkosodan hyökkäyssuunnitelma
Venäjän puolustusministeri Timoshenko ja Meretskov allekirjoittivat 18.9.1940 dokumentin nro. 103203, joka oli de facto hyökkäyssuunnitelma Suomeen.
Suunnitelmassa käskettiin mm. tunkeutua Keski-Suomeen, tuhota siellä Suomen armeijan pääjoukot, sekä miehittää koko Keski-Suomi… Samanaikaisella pääiskulla Rovaniemen-Kemin suuntaan katkaista Suomi kahtia ja eristää Suomi Ruotsista ja Norjasta.[vii]
Joukkojen keskityksestä
Suunnitelmassa oli iskut Savonlinna-Mikkeli ja Lappeenranta-Heinola.
Mielenkiintoista on, että sitä vanhaa suunnitelmaa vastaavasti Venäjä keskitti parhaimpia läpimurtojoukkojaan Suomea vastaan. Siis ei mitään toissijaisia puolustusjoukkoja Suomen hyökkäyksen varalta, vaan nimenomaan parhaita panssarijoukkojaan.
Kesäkuussa 1941 Imatraa vastaan oli keskitetty 10.Mekanisoitu Armeijakunta.[viii]
Suomen katkaisua varten taas Alakurttiin keskitettiin 1.Panssaridivisioona. Puretiin kuljetuksesta juuri Jatkosodan alkaessa.[ix] Lähti 17.6.1941 Pihkovasta ja saapui 22.6.1941 aamulla Alakurttiin 60 km Suomen rajasta.[x]
Jotta Venäjän hyökkäysaikomus Suomeen ei paljastuisi, niin se täysivahvuinen eliittidivisioona 1.PsD siirrettiin Alakurttiin viime hetkellä ennen Venäjän aiottua hyökkäystä Suomeen.[xi]
Aivan samoin Svetogorskin alueelle ei suinkaan viety 10.MekAK:aa hyvissä ajoin ennen sotaa, vaan se kaahasi alueelle Jatkosodan alkaessa. Yleinen sotatilanne olisi Venäjän kannalta tietenkin edellyttänyt, että se armeijakunta olisi kaahannut päinvastaiseen suuntaan torjumaan Saksan hyökkäystä, mutta kun muistamme, että Stalin oli täysin varma siitä, että Saksa EI hyökkää Venäjälle ja otamme huomioon, ettei armeijakunta noin vaan törmää matkaan, vaan liikkuu aiemmin huolella tehdyn suunnitelman mukaisesti kunnes muuta käsketään, niin asiassa ei ole mitään epäselvää. Käsky oli hyökätä Suomeen, joten mm. 10.MekAK kaahasi Suomen ja Svetogorskin suuntaan ja vasta paljon myöhemmin kun tuli ilmi, että Saksa hyökkäsi ja tuhosi armeijatolkulla venäläisiä joukkoja, niin Suomen rintamalta alettiin vetämään joukkoja paikkaamaan aukkoja muualla.
Jännä huomata, että 10.MekAKn panssaridivisioonat saapuivat Viipurin hujakoille vasta 24.6. illalla.[xii] Jos venäläiset olisivat toimineet operatiivisesti, niin ne olisi pysäytetty ja käännetty ympäri paljon aikaisemmin.
Mainittakoon samalla, että venäläiseen mekanisoituun armeijakuntaan kuului mm. kaksi panssaridivisioonaa ja yksi moottoroitu divisioona. 10.MekAK:ssa ne olivat 21.PsD, 24.PsD ja 198.MtD. Hyökkäysvaunuvahvuudesta on erilaisia tietoja alkaen 469 ja lopettaen 818.[xiii] Oletan, että noin 561 ei ole kaukana totuudesta taisteluiden alkaessa. Osa jätettiin nimittäin epäkuntoisina lähtöpaikkaan ja osa hajosi matkalla.
1.MekAK:lla sen sijaan oli 22.6.1941 1039 hyökkäysvaunua. Sen armeijakunnan divisioonat olivat 1.PsD, 3.PsD ja 163.Mt.D. Sekin porhalsi Pihkovasta Suomen suuntaan sodan alussa, joten Saksan sotilastiedustelu oli ihmeissään mihin se oikein katosi.[xiv] Saksalaisille ei yksinkertaisesti tullut mieleen, että se oli lähetetty hyökkäämään Suomeen, eli päinvastaiseen suuntaan kuin saksalaiset luulivat.
Direktiivi
25.11.1940 Venäjän puolustusministeri antoi Leningradin sotilaspiirille direktiivin, jonka mukaan piti aloittaa valmistelut hyökkäykseksi Suomeen.
Tehtävänä mm. murskata Suomen sotaväki, valloittaa sen alue, ennättää Pohjanlahden rannikolle 45 päivässä, valloittaa Helsinki 25 päivässä.
Operaatiosuunnitelmat piti saada valmiiksi 15.2.1941 mennessä.[xv]
Venäjän propaganda
Venäjän lehdistö kävi propagandakampanjaa Suomea vastaan vanhentuneen suunnitelman mukaisesti perustellen hyökkäystä Suomeen, vaikka tilanne oli Saksan ennakoivan iskun vuoksi täydellisesti muuttunut. Sekin jatkoi kuin höyryjyrä eteenpäin kun kukaan ei hoksinut käskeä lopettamaan saatikka muuttamaan suuntaa. Mark Solonin antaa esimerkkejä.[xvi]
Lopullinen hyökkäyskäsky
Eli hyökkäystä Suomeen perusteleva propagandakampanja oli suunnitelmien mukaisesti käynnissä, joukkoja oli keskitetty Suomea vastaan ja keskitettiin edelleen suunnitelmien mukaisesti.
Myös sodan alun lentohyökkäyksiä Suomea vastaan tehtiin vanhojen suunnitelmien mukaisesti[xvii] – niissä oli valmiiksi nimetty kohteet, joihin tuli hyökätä – vaan yleisessä sekaannuksessa (mm. Meretskov oli kidutettavana) puuttui lopullinen hyökkäyskäsky maahyökkäyksen käynnistämiseksi Suomea vastaan.
Vasta keskiyöllä vasten 2.7.1941 21.PsD sai käskyn: mm. klo 6.00 ylittää raja Enson alueella, räjäyttää Imatran asema, vallata linja Jaakkola-Imatra ja pitää se hallussa jalkaväen saapumiseen saakka.[xviii] Suuren hurraan kanssa Suomen valloittaminen muuttuikin räpeltämiseksi. Ylin johto huomasi, että joukkoja tarvitaan Suomen valloittamisen sijaan paikkaamaan aukkoja Saksan vastaisilla rintamilla. Keskijohto puuttui – vasta 10.7. määrättiin ylijohdon uusi edustaja Luoteisrintamalle.[xix]
No, nyt panssaridivisioonalla oli käsky ylittää Suomen raja. Panssaridivisioonan ”tiedusteluryhmä” ei kuitenkaan täyttänyt tehtäväänsä muuten kuin vain totesi, että vastassa on vain vähäisiä suomalaisjoukkoja.[xx]
Niinpä 2.7.1941kello 23.30 21.PsD esikuntaan saapui 23.AE:sta kenraalimajuri Lavrinovitsh uudistaen hyökkäyskäskyn. Käskettiin valloittaa Imatran ja Imalanjärvi-Saimaa välinen kannas. Panssaridivisioonan hyökkäystä piti tukea 115.D:n tykistöllä.[xxi]
Soloninin kirjasta löytyy suora lainaus 21.PsD sotapäiväkirjasta, jossa kuvataan miten siinä hyökkäyksessä oikein kävi.[xxii] No, huonostihan siinä kävi. Lopulta 4.7.1941 klo 2.25 10.MekAK:sta saapui eversti Zajev antaen käskyn vetää 21.PsD taistelusta. Siihen se Suomen valloitusyritys sitten loppuikin sillä kertaa.[xxiii]
4.7.1941 Venäjän yleisesikunta antoi käskyn ottaa 10.MekAK pois 23.A:lta ja viedä se etelään tappelemaan saksalaisia vastaan.[xxiv] Jo 29.6.1941 yleisesikunnan päällikkö Zhukov oli käskenyt ottaa 1.MekAK:n pois Pohjoisrintamalta ja antaa se Luoteisrintaman komentajan käyttöön.[xxv]
Kartat
Taas törmätään samaan mielenkiintoiseen seikkaan, että Venäjän Pohjoisrintamallakaan EI ollut topografisia karttoja omalta alueeltaan – eivät valmistautuneet puolustamaan omaa aluettaan. Suomen alueelta sen sijaan oli topografiset kartat, kun tarkoitus oli hyökätä Suomeen. Solonin tuo esimerkin, ettei ollut topografisia karttoja edes Käkisalmen alueelta kun olivat joutuneet peräytymään Suomen vastahyökkäyksen alta kymmeniä kilometrejä.[xxvi]
Suomen vastahyökkäys
Solonin tuo aivan oikein kirjassaan esiin tosiasian, että Suomi ei suinkaan halunnut Jatkosotaa. Hän esittää myös teorian, että JOS Venäjä olisi palauttanut Suomelta Talvisodan avulla ryöstämänsä alueet takaisin Suomelle, niin Venäjälle olisi ollut suurta hyötyä Suomen neutraliteetista. Venäjä olisi saanut Suomen suunnalta joukkoja Saksaa vastaan. Mutta kun Venäjä taas hyökkäsi Suomen kimppuun, niin venäläiset kärsivät jälleen valtavia tappioita aivan turhassa sodassa Suomea vastaan.[xxvii]
http://jput.fi/Venaja_valmistautui_.htm
Suuria ja komeita suunnitelmia mutta konkretia puuttui.
Suurvaltojen sotilasesikuntien kassakaapit olivat silloin ja ovat nytkin täynnä erilaisia suunnitelmia. Esikuntaupseerit niitä virkatyönään laativat.
Suomen armeija oli puolustusryhmityksessä 1941.
Suomea oli painostettu talvisodan jälkeen poliittisesti, sotilaallisesti ja kiristämällä. Pelote oli jatkuva.
Jotka täällä puhuu Venäjän äänellä ja puolustelee heitä voi ihan hyvin vaihtaa passinsa ryssien passiin, aina he luopioita tarvitsee.
Elimme talvisodan jälkeistä aikaa, todellisessa pelon ilmapiirissä.
Saksa aloitti opertaationsa Venäjää vastaan, Suomi liittyi siihen vasta kun ryssä aloitti hyökkäyksen Suomea vastaan. Suomi ei ampunut laukaustakaan ryssää kohti ennenkuin oli pakko.
Tästä on ihan turha väitellä.
Viljon seliseli .. :” Suomi ei tätä suoraan deletoinut, ryhtyi vain vakuuttelemaan pyrkimystään puolueettomuuteen..”
Viljolle :
Saksalaisten julistettua sodan Venäjää vastaan Venäläiset alkoivat pommitta Helsinkiä, siviilikohdetta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosota
Neuvostoliitto vastasi pommittamalla sotilaskohteita Suomessa lentokoneilla ja tykeillä. Suomi pidättäytyi vastaamasta tuleen ja yritti vakuutella puolueettomuutta uudessa sodassa. Suomen ja Neuvostoliiton välillä vältyttiinkin merkittäviltä sotatoimilta muutaman päivän ajan. 24. kesäkuuta 1941 Neuvostoliitto evakuoi lähetystönsä Helsingissä.
Suomen armeija aloitti suurhyökkäyksen Karjalankannaksella Korpiselän suuntaan 10. heinäkuuta
Albanus: ”Saksalaisten julistettua sodan Venäjää vastaan Venäläiset alkoivat pommitta Helsinkiä, siviilikohdetta.”
1. Eversti, Mannerheimristin ritari Jorma Karhunen: ”Venäläiset pommikoneet hyökkäsivät panssarilaivojamme vastaan Sottungan vesillä 22.6.1941 klo 6.05. Kello 6.15 pommituskohteena oli Alskärin linnake Turun saaristossa ja kello 6.45 pommitettiin kuljetusaluksia Korppoossa. Klo 7.55 Hangossa olevat venäläispatterit avasivat tulen vuokra-alueen rajan ylitse.
Näistä räikeistä rikkomuksista Suomen ulkoministeriö lähetti tiedot ja maininnan, että Suomen tarkoituksena on pysytellä puolueettomana, mutta puolustautuisi, jos Neuvostoliitto hyökkäisi. Tiedotus vastaanotettiin Moskovassa ja Berliinissä. Varmuuden vuoksi se toistettiin vielä kaksi kertaa. Venäjän Helsingissä ollut lähettiläs ei vastaanottanut annettua vastalausenoottia vaan väitti, ettei mitään pommituksia ollut tapahtunut. Seuraavana päivänä venäläiset katkaisivat lennätinyhteydet Helsingin ja Moskovan välillä.
Neuvostoliiton lentokoneet ylittivät rajat 23. ja 24.6.1941 kolmessa kohdassa ja tunkeutuivat maamme ilmatilaan. Tämä oli seuraavan päivän suuren pommitusoffensiivin valmistelua: 25.6.1941 Neuvostoliitto heitti Suomen ilmatilaan 500 konettaan pommittaen täysin rauhallisia kaupunkeja ja teollisuuskeskuksia, muutama pommitus kohdistui myös lentotukikohtiimme. Suomalaiset torjuntahävittäjät lähtivät taisteluun. Päivän ilmataisteluissa ammuttiin 27 viholliskonetta alas. Omia koneita ei menetetty.
Pommituskohteina oli kymmenkunta Etelä- ja Keski-Suomen kaupunkia ja teollisuuskeskusta kuten Helsinki, Turku, Kotka, Porvoo, Heinola, Varkaus ja Lahti.
Näiden pommitusten jälkeen eduskunnassa hyväksyttiin päätöslauselma, jonka mukaan Suomi on jälleen sodassa.”[v]
http://jput.fi/Jatkosodan_alku.htm
”Viljon seliseli .. :” Suomi ei tätä suoraan deletoinut, ryhtyi vain vakuuttelemaan pyrkimystään puolueettomuuteen..””
Eikös tämä ”Viljon seliseliksi” luonnehtimasi pidä täsmälleen paikkaansa? Kun Hitlerin sodanjulistuksessa Neuvostoliitolle oli mainittu Suomen olevan ”Im Bunde”, Suomi ei tätä jostain syystä deletoinut, kuten puolueettomuuteen pyrkivän maan olisi olettanut tekevän. Puolueettomuuttaan Suomi ryhtyi pontevasti vakuuttelemaan ulkomaanedustustojaan myöten. S.o. Suomi julistautui virallisesti puolueettomaksi.
Käsittääkseni tämä on faktaa – ei mitään seliseliä.
Jotkut väittävät, että Hitler olisi puheessaan sodan alussa sanonut Suomen olleen liitossa Saksan kanssa hyökkäämässä Venäjälle.
Otetaanpa tähän lainaus siitä: ”Puheessa sanotaan näin: ”Im Bunde mit finnischen Divisionen stehen unsere Kamerad mit dem Sieger von Narvik am nördlichen Eismeer. Deutsche Soldaten unter dem Befehl des Erobers von Norwegen sowohl als die finnischen Freiheitshelden unter ihrem Marschall shützen Finnland”. (Yhdessä suomalaisten divisioonien kanssa seisovat toverimme Narvikin voittajan kanssa pohjoisella Jäämerellä. Norjan valloittajan johtamat saksalaiset sotilaat sekä marsalkkansa johtamat suomalaiset vapaussankarit suojaavat Suomea.)
Päiväkäskyssään Hitler sanoi näin: ”Im Verein mit finnischen Kameraden stehen die Kämpfer des Siegers von Narvik am nördlichen Eismeer. Deutsche Divisionen unter dem Befehl des Erobers von Norwegen schützen gemeinsam mit den finnischen Boden.” (Yhdessä suomalaisten toverien kanssa seisovat Narvikin voittaneet taistelijat pohjoisella Jäämerellä. Norjan valloittajan johdossa olevat saksalaiset divisioonat suojaavat yhdessä marsalkkansa johtamien suomalaisten vapaussankarien kanssa Suomen aluetta.)[i]
Hitlerin puhe koettiin Suomessa kiusallisena ja suomalaisiin diplomaattiedustustoihin lähetettiin heti selitys, ettei Suomi ole liitossa, eikä hyökkäämässä minnekään. Lukiessamme huolella näitä tekstejä huomaamme, ettei niissä sanota mitään kummallista – aiotaan vain suojata Suomen aluetta.
http://jput.fi/Im_Bunde_mit.htm
Siten ei ollut mitään deletoitavaa. Oli ihan normaalia, että suojellaan Suomen aluetta.
Ei sovi puolueettomuuspyrkimykseen kahden valtion välillä syttyneessä sodassa olla näistä toisen kanssa im bunde toisen taholta väitettyä todistamatonta uhkaa vastaan.
Sellainen Suomi ei voinut olla puolueeton vakuutteluistaan ja pyrkimyksestään huolimatta. Tietenkin Suomi sai toteuttaa turvallisuuspolitiikkaansa valtion johdon haluamalla tavalla, kuten toteuttikin, mutta tällä tavoin sitä toteuttaessaan se ei voinut olla puolueeton.
Voidakseen olla aidosti puolueeton – eikä vain sanallisten vakuuttelujensa tasolla – Suomen olisi pitänyt virallisesti deletoida Hitlerin im Bunde-maininta. Sen Suomi tiesi mutta sitä se ei tehnyt. Sen tiesi myös koko kansainvälinen yhteisö. Suomen vakuutteluja ei uskottu.
” toisen taholta väitettyä todistamatonta uhkaa vastaan.”
Potaskaa Asikainen.
Neukkulan hyökkäyksenvalmistelusta oli hyvin selkeää tiedustelutietoa ja todisteita, mutta neukkulan aseethan olivat ”rauhanaseita” ja hyökkäyksenvalmistelu ”rauhan puolustamista” eräiden mielestä.
Voi Viljo : ”.. toisen taholta väitettyä todistamatonta uhkaa vastaan.”
Ulkoasiain kansankomissaarin Molotov Berliinissä marraskuussa 1940
http://www.histdoc.net/historia/NaSo1940-11-12.html
”Saksan ja Venäjän välistä sopimusta voidaan pitää tarkoitetulla tavalla täytettynä paitsi yhdessä kohden, nimittäin Suomessa. Suomen kysymys on vielä ratkaisematta ja hän pyysi Johtajaa sanomaan, onko Saksan ja Venäjän sopimus, sikäli kun se koskee Suomea, edelleen voimassa. Neuvostohallituksen näkemyksen mukaan tähän ei ole tullut muutoksia.
Ja Johtaja sanoi että ei ole voimassa enää.
Mitenkä nuot toisen maailman sodan jutut liittyy Suomalaisten haukkumiseen terv tepivaari
Suomi ei voinut olla puolueeton jo siksi, että Suomen alueella oli vahva Venäjän sotilastukikohta.
Saksalaiset joukot puolustamassa Suomen Lappia olivat tasapainottava tekijä.
Suomen neutraalisuus tarkoitti, että Suomi ei aikonut sotia kumpaakaan osapuolta vastaan, ellei Suomen kimppuun hyökättäisi – mutta Venäjä hyökkäsi Suomen kimppuun.
Suomi olisi ollut melko ikävässä tilanteessa ellei Venäjä olisi hyökännyt Suomen kimppuun – mutta Suomen sekä poliittinen johto, että sotilasjohto olivat varmoja siitä että Venäjä hyökkää ja Venäjä hyökkäsi. Kun Venäjä hyökkäsi, niin Suomen Eduskunta totesi yksimielisesti Suomen olevan taas sodassa.
Jättämällä tarkoituksellisesti deletoimatta Hitlerin Im Bunde-maininnan Suomi antoi kansainväliselle yhteisölle – ennen muuta Neuvostoliitolle – viestin siitä että Hitlerin maininta piti Suomenkin hallituksen mielestä paikkansa.
Tällä viestityksellä oli sitten huonot seuraukset Suomelle Neuvostoliiton reagoidessa niin kuin reagoi.
Tai oikeammin juuri Suomen pyrkimysten mukaiset seuraukset päästä käynnistämään Saksan kanssa ennalta sopimansa hyökkäystoimet. Tähän oli Hitlerkin pyrkinyt liittäessään tarkoituksellisesti sodanjulistukseensa Suomea koskevan Im Bunde-maininnan.
Sinun luulosi eivät ole totuus ja niille ei ole mitään dokumenteista löytyviä perusteita.
Neukkula valmisteli hyökkäyksensä täysin mistään julistuksesta tietämättä.
Ei neukkula tuota hyökkäystä valmisteluineen parissa päivässä tehnyt, vaan se oli suunnitellut sen jo etukäteen.
Täytyy olla aika typerä kuvitellessaan, että neukkula olisi tuon hyökkäyksensä tehnyt samantien vain Saksan julistuksen takia.
Samanaikaisesti Hitlerin sodanjulistuksen kanssa alkoi Saksan jyräävä huikean menestyksellinen hyökkäys Neuvostoliittoon. Venäläisten maavoimat tulivat täysin yllätetyiksi ja ensi hetkessä toimintakyvyttömiksi. Ainoa puolustuksensa toimintakykyinen osa oli venäläisillä ilmavoimat. Niidenkin toiminta oli improvisoitua, avutonta ja haparoivaa. Ilmavoimillaan venäläiset yrittivät torjua ja vastata hyökkäykseen.
Suomalaisten toiminnan ja epäuskottavan ja epäonnistuneen puolueettomuusvakuuttelun johdosta venäläiset olivat tulleet vakuuttuneiksi että Suomi oli todellakin saksalaisten kanssa Im Bunde. Nuo klo 6.05 ja sitä seuranneet ilmaiskut sekä Hangon tukikohdan tulenavaus olivat suunnatut saksalais-suomalaista maahanhyökkääjää vastaan improvisoidusti, kaoottisesti ja avuttomasti. Venäläisten ilmavoimat yrittivät iskuilla eliminoida puolueettomaksi julistautuneen Suomen aluevesillä saaristossa lymyileviä saksalaisia merivoimia.
Jotta välttyisin kaikkien markojen passinvaihtokehoituksilta liki kahdeksankymmenen vuoden takaisia asioita kommentoidessani olen kyllä sitä mieltä että venäläisten hätäinen toiminta oli väärin, harkitsematonta ja typerää. Lienee johtunut yllättävän salamahyökkäyksen aiheuttamasta shokista ja järjestyneen puolustuksen romahtamisesta. Tekivät hätäpäissään mitä voivat. Mutta Suomen sotakabinetille se oli jo kärsimättömästikin odotettu taivaan lahja. Saivat syyn käynnistää saksalaisten kanssa touko-kesäkuun vaihteessa sovitut hyökkäystoimensa ilman eduskunnan ja ohjatun ”yleisen mielipiteen” vastustusta.
Säälittävää jäkätystä Asikainen.
Tiedossa oli, että neukkula tulee hyökkäämään Suomen kimppuun uudestaan ja käytännössä sen tekikin.
Se, että Suomi valmistautui puolustamaan ja estämään hyökkäystä, ei ollut hyökkäys.
Sinä satuilet omia sekoilujasi epäuskottavasta puolueettomuusvakuuttelusta, kun neukkula oli jo valmistautunut hyökkäämään Suomeen.
Tätä tosiasiaa et sepusteluillasi kykene kumoamaan.
Olisi aika kummallinen sodanaloitus sellainen mikä tehtäisiin pelkillä satunnaisilla irrallisilla ilmavoimien iskuilla kokonaan ilman maavoimien keskitettyä hyökkäystoimintaa.
Suomen Tie Jatkosotaan 1940-1941
https://www.youtube.com/watch?v=Nf7a7SLkuJo
Neuvostoliitto ei kunnioittanut Talvisodan jäkeistäkään rahansopimusta. Ampui suomalista matkustajakonetta tuhoten sen. Painostus jatkui. Outoa sekin, että suomalaiset joutuivat toimittamaan laitteita ja tavaraa sotakorvauksena Neuvostoliitolle, vaikka hyökkääjänä olivat venäläiset.
Jaa, sinäkö muka tiedät, mitjä suunnitelmat ja tavoitteet neukkulan puolella olivat?
Joka tapauksessa se oli selkeä sotilaallinen hyökkäys, mikä aloitti sodan Suomea vastaan ilman, että Suomi aloitti sotatoimet, ja se siitä ja muusta potaskasta.
Heidän suunnitelmistaan ja tavoitteistaan en tiedä.
Siitä tiedän mitä he tekivät ja mitä he eivät tehneet.
Viljo :”Heidän suunnitelmistaan ja tavoitteistaan en tiedä.” no etpä tietenkään tiedä –aate estää.
Ulkoasiain kansankomissaarin Molotov Berliinissä marraskuussa 1940
http://www.histdoc.net/historia/NaSo1940-11-12.html
”Saksan ja Venäjän välistä sopimusta voidaan pitää tarkoitetulla tavalla täytettynä paitsi yhdessä kohden, nimittäin Suomessa. Suomen kysymys on vielä ratkaisematta ja hän pyysi Johtajaa sanomaan, onko Saksan ja Venäjän sopimus, sikäli kun se koskee Suomea, edelleen voimassa. Neuvostohallituksen näkemyksen mukaan tähän ei ole tullut muutoksia.
***
Viljo :”Siitä tiedän mitä he tekivät ja mitä he eivät tehneet.”
Siitä mitä he tekivät:
Helsingin pommitus 30.11.1939
Jos minulla olisi jonkinlaista aatteellista läheisyyttä 40-luvun venäläisiin, pitäisi minun nimenomaan tietää jotakin heidan suunnitelmistaan ja tavoitteistaan. Nyt en tiedä niistä mitään.
Suomen liittymisen sotaan ehto oli että Venäjä hyökkää ENSIN Suomen kimppuun ja Venäjä hyökkäsi.
http://jput.fi/ehto_sotaan_lahdolle.htm
Pitääkö täällä vääntää rautalangasta se tosiasia että 1941 Venäjä aloitti tulituksen Suomea vastaan. Vai väittääkö täällä huopatossu porukka kohta että Suomi aiheutti ne Mainilan laukauksetkin.
Päivän selvistä asioista kun ei voi edes kiistellä kun fakta on fakta.
Ainahan omassa mielikuvituksessaan voi hourailla omiaan, silloin kannattaa vaan olla hiljaa…
.Mitä tuon jutun keksit, ihanko omasta päästäsi?
Viljo: ”Jättämällä tarkoituksellisesti [?] deletoimatta Hitlerin Im Bunde-maininnan Suomi antoi kansainväliselle yhteisölle – ennen muuta Neuvostoliitolle – viestin siitä että Hitlerin maininta piti Suomenkin hallituksen mielestä paikkansa.” — Ja väittämän lähde oli mikä? – varmaa Viljon pääkoppa
****
Suomalaiset vastaavat omista sanomisistaan. Vastaavasti vanhat yhteistyökumppanit Stalin ja Hitler vastannevat omista sanomisistaan.
Albanus: ”Vastaavasti vanhat yhteistyökumppanit Stalin ja Hitler vastannevat omista sanomisistaan.”
Juuri näin.
Saksa ja Venäjä liittoutuivat keskenään Venäjän aloitteesta. Nämä ystävykset hyökkäsivät yhdessä Puolan kimppuun jakaen Puolan keskenään. Saksa olisi halunnut että jäljelle jää tynkä-Puola. Saksa kuitenkin myöntyi Venäjän vaatimukseen, että Puola katoaa kokonaan kartalta.
Saksa ja Venäjä järjestivät yhteiset voitonparaatin ja voitonjuhlan Puolan kukistumisen kunniaksi:
http://jput.fi/Venaja_ja_Saksa_hyokkasivat_liit.htm
Vielä Talvisodan aikana Saksa auttoi liittolaistaan Venäjää Suomea vastaan.
Vasta kun Venäjä vastoin Saksan ja Venäjän välistä sopimusta kaappasi Bukovinan Saksassa soivat hälytyskellot:
http://jput.fi/Miksi_Saksa_hyokkasi_Venajalle.htm
Suomen Tie Jatkosotaan 1940-1941
https://www.youtube.com/watch?v=Nf7a7SLkuJo
Neuvostoliitto ei kunnioittanut Talvisodan jäkeistäkään rahansopimusta. Ampui suomalista matkustajakonetta tuhoten sen. Painostus jatkui. Outoa sekin, että suomalaiset joutuivat toimittamaan laitteita ja tavaraa sotakorvauksena Neuvostoliitolle, vaikka hyökkääjänä olivat venäläiset.
Albanus, kyseessä ei ollut suinkaan sotakorvaus, vaan Venäjä tulkitsi Moskovan pakkorauhaa siten, että pakkoluovutettavalta alueelta ei olisi muka saanut viedä mitään tynkä-Suomeen. Siten esimerkiksi tehtaista evakuoidut koneet palautettiin imperialistiselle roistovaltiolle Venäjälle Välirauhan aikana, ettei rosvo vaan suuttuisi.
Venäjä oli Talvisodassa hyökkääjä – juuri kukaan ei sitä enää kiistä (no joku seinähullu ryssien kumartaja voi kiistää). Venäjä ei kyennyt sotilaallisesti valloittamaan kuin vain noin kolmanneksen siitä alueesta, joka Venäjälle luovutettiin Moskovan pakkorauhassa. Se oli hirvittävä vääryys lähes jokaisen suomalaisen mielestä – poliittisesta näkökannasta täysin riippumatta.
http://jput.fi/Talvisota.htm
Stalin oli varma siitä, että Venäjän lojaali liittolainen Saksa ei hyökkää Venäjälle:
http://jput.fi/Stalin_oli_varma_ettei_Saksa.htm
Venäjä valmistautui hyökkäämään länteen maailmanhistorian suurimmin joukoin heinäkuussa 1941. Venäjän tavoitteena oli valloittaa koko Eurooppa – aluksi. Onneksi Saksa kuitenkin onnistui tekemään ennakoivan iskun itään juuri ja juuri ennen Venäjän hyökkäystä länteen:
http://jput.fi/Venaja_aikoi_hyokata_lanteen_heinakuussa%201941.htm
Niinpä Venäjä onnistui valloittamaan orjuuteensa vain puoli Eurooppaa ja vain puoleksi vuosisadaksi.