Kepa – AL 20.10.2018

Taustaa

Hiilijalanjälki per asukas / Kokonaishiilijalanjälki, Diana Ivanova:

https://www.independent.co.uk/environment/europe-carbon-footprint-climate-change-most-least-cause-fossil-fuels-environment-a7767431.html

On tyhmää verrata Suomea Ruotsiin ja Norjaan.      Norjalaiset    lämmittävät   asuntonsa    ( toimistonsa j.n.e. ) puhtaasti vesivoimasta saatavalla energialla. Samaa voidaan sanoa pitkälti ruotsalaisista. Ruotsi on myös ydinvoiman suurkäyttäjä – ydinenergian osuus on noin kymmenkertainen fossiiliseen energiaan verrattuna.

Norjassa ja Ruotsissa on ilmasto keskimäärin lauhempaa kuin Suomessa.

Miksei Suomessa siirrytä talojen lämmityksessä sähkölämmitykseen? Ehkäpä siirrytäänkin, kun Olkiluoto 3 saadaan käynnistymään. Tällä hetkellä Suomi ostaa sähköenergiaa naapurimaistaan.

*

Alla olevasta: ” ..hiilinieluja on vahvistettava..”

Kommentti : Ainoa toimiva hiilinielu maapallolla on sen meret. Metsät eivät toimi hiilinieluina, vaan metsien tuhoutuminen ihmisten toimesta tuo lisää hiilidioksidia ilmakehään.

*

 

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/1a671ea8-9a82-4f4a-8710-4c74388b0287_ul.shtml

18.10.2018

Kansainvälinen energiajärjestö: Energiasektorin hiilidioksidipäästöt jatkavat kasvuaan – ennätyslukemat rikotaan taas tänä vuonna

Kansainvälinen energiajärjestö IEA kertoo, että energiasektorin tuottamat hiilidioksidipäästöt kasvavat tänä vuonna.

Energiasektori tuottaa 80 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä, joiden hillitseminen on oleellisessa osassa ilmastonlämpenemisen torjunnassa. Suurin osa lopuista 20 prosentista johtuu metsien tuhoamisesta ja maataloudesta.

*

Kommentti:  Metsien tuhoaminen liittyy myös maatalouteen. Maapallon lisääntyvä väkimäärä edellyttää viljelysalan lisäämistä – ihmiset tarvitsevat ruokaa.

*

Alla olevasta : ”Valitettavasti Suomen ilmastorahoitus on siirtynyt pois köyhimpiä maita eniten hyödyttävästä lahjamuotoisesta tuesta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisesta.”

Kysymys : Miten Suomen veronmaksajien köyhille maille lahjoittamia rahoja on käytetty niin, että näiden maiden hiilidioksidipäästöt ovat pienentyneet?

*****

Aamulehti  20.10.2018 ,

Hanna Aho / Kepa

Lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen on välttämätöntä erityisesti maailman köyhimpien näkökulmasta.

Suomella myös vastuu ilmastonmuutoksessa

Suomen on kannettava vastuuta ilmastonmuutoksen torjunnasta. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin viesti on selvä: kaksi astetta ei ole enää turvaraja. Lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen on välttämätöntä erityisesti maailman köyhimpien näkökulmasta.
Ilmastonmuutoksessa on kyse globaalista epätasa-arvosta. Kymmenen prosenttia maailman rikkaimmista ihmisistä aiheuttaa puolet päästöistä. Samaan aikaan maailman köyhimmät kärsivät jo nyt eniten ilmastonmuutoksesta. Lämpeneminen uhkaa työntää 100 miljoonaa ihmistä äärimmäiseen köyhyyteen. Erityisesti rannikkoseutujen ihmiset ovat vaarassa.
Jo 1,5 asteen lämpeneminen altistaa 350 miljoonaa ihmistä lisää kuolettaville kuumuusaalloille 2050 mennessä. Jokainen puolen asteen nousu aiheuttaa huonompia satoja ja heikentää ruokaturvaa. Me voimme kuitenkin rajoittaa ilmastonmuutoksen haittoja. Hillitsemällä ilmaston lämpenemistä 1,5 asteeseen merenpinnan nousu hidastuisi, miljoonien rannikkoseuduilla asuvien ihmisten kodit säästyisivät ja ioo miljoonaa ihmistä välttyisi veden puutteelta. Suomi on yksi maailman vauraimpia maita ja meillä päästöt kansalaista kohti ovat Euroopan korkeimpia, ja siksi meillä on keskimääräistä suurempi vastuu ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. Onneksi me olemme koulutettuja ja osaavia, joten meillä on hyvät edellytykset tehdä enemmän.
Ilmastotoimia on vauhditettava Suomessa. Fossiilisista polttoaineista pitää luopua nopeasti, energiaa on alettava säästää tosissaan, hiilinieluja on vahvistettava ja on muutettava kulutustottumuksia. Tähän hyvään käytäntöön pitäisi palata, jotta voimme korvata osaltamme aiheuttamaamme haittaa. Ilmastotoimien tukeminen kehitysmaissa mahdollistaa esimerkiksi viljelytapojen muuttamisen lämpimämmässä maailmassa ja vähentää kuolleisuutta. Valitettavasti Suomen ilmastorahoitus on siirtynyt pois köyhimpiä maita eniten hyödyttävästä lahjamuotoisesta tuesta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisesta. Tämä on korjattava.
Ilmastorahoituksessa on päästävä takaisin tasaiseen jakoon hillinnän ja sopeutumisen välillä. Painopisteen pitäisi olla lahjamuotoisessa tuessa, eikä lainoissa, jotta tuki kohdistuu kaikkein heikoimmassa asemassa oleville. Ilmastonmuutos koskee meitä kaikkia. Meillä on toivoa, mutta lämpenemisen hillitseminen vaatii vastaavia yhteiskunnallisia muutoksia kuin Suomen jälleenrakennuksen aikana. Samalla voimme edistää solidaarisuutta ja toisista välittämisen kulttuuria.

HANNA AHO asiantuntija, ilmasto-oikeudenmukaisuus, Kepa

14 vastausta artikkeliin “Kepa – AL 20.10.2018”

  1. Tää on sillee erikoista että nää ”asiantuntijat” vaatii voimakkaasti tekemistä.
    Kun taas heidän tulisi kääntää katseensa suuntaan Kiina/USA joista suurimmat päästöt tulee.
    Mutta toki, helpointa se on jos vaatii vain meillä tapahtuvia tekoja.
    Miten vaan helpolla pääsee.

  2. Tää Hanna Aho on filosofian maisteri, jolla ei ole minkäänlaista tieteellistä koulutusta ymmärtämään ilmastoasioita.
    Hän toistaa papukaijan tavoin noita IPCC:n valheita, missä tosiasioilla on merkitystä vain sen verran, kun niissä voidaan verhoilla satuja piiloon.

  3. Tämä ilmasto härdelli bordelli on vaan hyvästä, tappaa lopulta lajin nimeltä homo erectus, loppuu se paxkominen.

      1. Tässä olikin se kompa jotta huomaako yksikään homo sapiens tuota erectus lajia… Vai onko täällä kaikki jotain muuta lajia… Kompa siis…

  4. Meillä Suomessa on pakko lämmittää ja pakko kulkea omilla autoilla niitä pitkiä työmatkoja jopa palvelumme on viety matkojen päähän.

  5. Raaka tosiasia.

    ”- – Raaka tosiasia on edelleen se, ettei todellisten ilmastotutkijoitten keskuudessa vallitse minkäänlaista konsensusta siitä, että ilmastonmuutoksen vaikuttava syy olisi ihmisen toiminta.Tämä käy ilmi esimerkiksi Craig D. Idson, Robert M. Carterin ja S. Fred Singerin toimittamasta NIPCC- julkaisusta ”Why Scientists Disagree About Global Warming: The NIPCC Report on Scientific Consensus” vuodelta 2015.

    Kannattaa myös lukea aihepiirin akateemisen huippuasiantuntijan eli meteorologian ja ilmastotieteen emeritusprofessori Richard. S. LIndzenin The Global Warming Policy-sätiön asiayhteydessä 8.10.2018 pitämä vuosiesitelmä ”Global Warming For The Two Cultures”, jossa Lindzen perustelee, miksi hän pitää IPCC-ilmastoagendaa tieteellisesti kestämättömänä. – -”
    ——————————————–
    Oikea Media, Juha Ahvion blogi 19.10.2018 otsikolla ”Ruben Stillerin: ”Maailmanloppua odotellessa”.
    Jk. NIPCC= Hallituksista riippumaton kansainvälinen ilmastonmuutospaneeli.

    —————

  6. ”Miksei Suomessa siirrytä talojen lämmityksessä sähkölämmitykseen?”
    Keskitetty sähkönjakelu on herkkä katastrofeille. Norjassa verkko voidaan jakaa pienempiin yksiköihin tarvittaessa, koska vesivoimaa on kaikkialla.

    Sähköpulaa voi ajoittain odotella nytkin. Sähkölämmityksen lisääminen lisää pulan mahdollisuutta entisestään.

    Sähkölämmityksen huippu osuu koville pakkasille. Uhkana on paitsi sähköpula niin myös muuntajien ja muun verkon vaurioituminen.

    Öljyn ja puun käyttö lämmitykseen ei ole niin herkkää hetken ongelmille.

  7. Sähköpulasta ”päästään”, kun käytetään tulevan sähköautojen massiivisen määrän akkuja sähköarastoina ja lämmitetään niillä taloja.
    Kovina pakkasaamuina sitten ei lähdetäkään töihin….

  8. Jos miljoona asukasta tuottaa jalanjälkeä 10 yksikköä per asukas ja sata miljoonaa asukasta tuottaa jalanjälkeä yhden (1) yksikön per asukas, niin kumpikos niistä enemmän sitä jalanjälkeä tuottaakaan? Onko se tuo ensiksi mainittu ryhmä, jonka kokonaisjalanjälki on 10.000.000 yksikköä? Vai onko se kenties tuo jälkimmäinen ryhmä, jonka kokonaisjalanjälki on 100.000.000 yksikköä? Miten jalanjäljen kehitykseen vaikuttaa, jos ensimmäisen ryhmän väestönkasvu on nolla ja jälkimmäisen viisi prosenttia vuodessa?

    Vertailussa per asukas ei ole mitään järkeä. Sillä vain valkopestään runsaan väkiluvun ja suuren väestönkasvun maita ja syyllistetään ideologiaan sopivia tahoja.

  9. Jos se 100 000 000 lisääntyy koko ajan holtittomasti, sen päästöt kasvavat enemmän kuin sen miljoonan edes ovat kokonaisuudessaan.
    Holtiton väestönlisäys on maapallon suurin ongelma eivätkä nämä ilmastopellet ja viherkuplassa elävät siitä piittaa potaskaakaan.

  10. juhak :”Holtiton väestönlisäys on maapallon suurin ongelma eivätkä nämä ilmastopellet ja viherkuplassa elävät siitä piittaa potaskaakaan.”

    Asia on juuri näin.

    *
    Kepa’n porukka ja YK järjestönä ilmeisesti katsovat, että ihmisen perusoikeuksiin kuuluu rajaton lisääntyminen. Ilmastoasiasta on vähänväliä suuria kansainvälisiä kokouksia. Milloin järjestetään vastaavia kansainvälisiä kokouksia, joissa pohdittaisiin miten tiettyjen maapallon maiden hillitön väestönkasvu saataisiin pysäytettyä?

    *
    https://yle.fi/uutiset/3-8190745
    Maailman suurin keskimääräinen lapsiluku on Nigerissä, 7,63 lasta naista kohti. Seuraavana tulevat Somalia (6,61) ja Mali (6,35)
    .
    https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_759,f_auto,fl_lossy,q_auto/13-3-8190978.jpg
    *
    Maissa joissa väkiluku ei kasva, keskimääräinen lapsiluku on n. 2,2 lasta naista kohden.

  11. Sen jälkeen kun luin lääkäri Mikko Paunion kirjan ”Vihreä valhe, sen salakavalat lonkerot ja murheelliset seuraukset” (2015), en ole ihmetellyt juurikaan mitään, mitä vihreän ideologian läpilyömät esittävät ja/tai puhuvat.

  12. Pariisin imastosopimukseen liittyy Vihreä ilmastorahasto, jonka kautta rikkaiden maiden on sovittu maksavan kehitysmaille 100 miljoonaa dollaria (noin 80 miljoonaa euroa) vuodessa. Suomi on luvannut rahastoon 80 miljoonaa euroa vuodessa.

    Hyvää päivää kirvesvartta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *