Minulle se on aina ollut vihta ja vihtominen.
Ensin saunotaan ja vihdotaan, sitten syödään vasta.
Taloyhtiömme saunan järjestysmääräyksissä on, että siellä ei saa käyttää vihtaa, mutta minä kyllä aion. Siivoan toki irronneet lehdet.
Katsoin jo takametsästä sopivan koivun josta aion aattona vihdan tehdä.
Kyäse nääs on vihta mikä lienee tuo vasta ei oo nääs tiatoo siitä terv tepivaari
Pirkanmaa kuuluu länsimurteiden alueeseen.
Emmääny tiärä kyä nääs Tampereella onihan oma murteensa ei tätä nääs voi sekoitella mm Turun murteeseen .
Ei täällä nääs kukaan kysele mulkukkia eikä äännellä kun saimaan norppa onk onk . terv tepivaari
Vasta viimee tingassa haen vihta ainekset taatakseni tuoreen tuoksun ja tatsin juhannusvihtomiseeni.
Vihtominen on kanssa niitä taitoja joka tuntuu unohtuvan – eikä vaan sen teko, vaan käyttö. Lehtien siivoaminen ja jopa simppeli paloturvallisuus.
Täällä Ruottin reunalla on aina ollu omalaatusia nimityksiä.
Kyllä se vaan on vasta ihan historiallisesti.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vasta
”Sanaa vasta käyttävät Itä-Suomen alkuperäisasukkaat, kuten myös heidän lähimmät itäiset kielisukulaisensa, karjalan, lyydin ja vepsän puhujat. Vasta-sanaa on arveltu lainaksi ruotsin sanasta kvast, mutta parempi selitysvaihtoehto on lainaaminen muinaisvenäjästä, jossa sanasta hvost johdettu verbi hvostat´ on tarkoittanut vihdalla kylpemistä.”
Maku asia vihta taikka vasta mulle aina vihta terv tepivaari
Kieli kehittyy, sanat muuttuvat, ei siinä sen ihmeempää. Aika moni meidän ”perinteinen suomalainen sana” saattaa olla vain puoli vuosisataa vanha.
Juu, nyt juuri tein pari vastaa savusaunaa varten.
Perjantaina käytetään.
Siitä on aikaa kun itse olen savusaunaan päässyt. Se taisi olla Nurmeksessa vuosia sitten….Mutta sen muistoissa on, että olihan pehmeät löylyt.
No voitte tuosta koivu sutista käyttää sitä nimeä mitä itse haluatte ei se kuitenkaan muuksi muutu ja saunaan tulee hyvät tuoksut . terv tepivaari
Olen myös itse pohtinut noita sanoja. Täällä Kittilän perällä käytetään molempia sanoja. Itse mieltäisin, että vihta tarkoittaa tuoretta vastaa (johdateltu vihanta-sanasta), vasta tarkoittaa kuivatettua vihtaa (johdettu vastaava-sanasta). Tiedä tuosta sitten.
Vasta vai vihta.
”Suomen yleiskielen vihta on paraatiesimerkki kirjakieleen kotiuneesta läntisestä murresanasta. Sen sijaan Itä-Suomen alkuperäisasukkaat käyttävät vihdan asemasta vastaa. Samoin tekevät heidän lähimmät kielisukulaisensa, karjalan, lyydin ja vepsän puhujat.”
Kirjoittaja arvelee, että vasta-sana on lainattu muinaisvenäjästä. Siellä sanasta hvost johdetty verbi hvosta on tarkoittanut vihdalla kylpemistä.
”Saunavarusteen nimityksenä vihta on tullut suomen kirjakieleen jo Acrigolan kielessä ja melko yllättävässä yhteydessä, nimittäin syntiinlankeemuskertomuksessa: ”Niin heidän molempain silmänsä avautuivat ja he äkkäsivät alasti olevansa, niin he sidoit fiikunalehtiä yhteen ja teit heille vihtat.” – Tiede-lehti 8/2010, kirjoittaja suomen kielen professori Kaisa Häkkinen, Turun Yliopisto.