Kyllä tuo laji näytti taas itsensä, kun ainoa viihdyttävä peli jonka olen jaksanut katsoa loppuun nukahtamatta nojatuoliin, oli Espanja-Portugali. Toinen asia mikä häiritsee ”huippu”jalkapallossa on se, kun suuri osa pelaajista on melkoisia primadonnia. Eli ei tarvi kuin vähän hipaista, niin kiemurrellaan nurmikolla. No..ehkä sekin kuuluu lajiin.
Penkkiurheilijana seuraan kymmenen kertaa mielummin kiekkoa, vaikka sitä pelattaisiin vain Kanadassa ja Suomessa.
Pelit ovat olleet tosi tylsiä. Syy on Fifan, joka yrittää rahastaa mahdollisimman paljon ja mukaan otetaan liian monta joukuetta. Joukossa on heittopusseja ja pistepajatsoja, ja joskus hekin onnistuvat saamaan onnenkantamoisen maalin.
Kun pelit ovat pahimmoillaan sellaisia, kuin Argentiinan ja Islannin välinen matsi, jossa Islanti ei pelannut vaan ainoastaan puolusti parkkeemalla koko joukkueen oman maalin eteen. niin kuka sellaista viitsii katsella.
Onhan niitä ajoittain ajankuluksi tullut katseltua. Ovat ne paljonkin parempia, kuin kotimaiset tv- sarjat, vaikka esimerkiksi joku ”Pudotus” jne.
Itse kun en ole jalkapallofani niin en voi ymmärtää että kymmenenet tuhannet ihmiset kaikkialta maailman ääriltä matkustavat Venäjälle asti katsomaan ja kannustamaan suosikkejaan. Kallis ja aikaa viepä harrastus, luontoa kulutetaan ja saatutetaan.
No olen minäkin jonkun ottelun katsonut ja tullut siihen johtopäätelmään että onnella on aivan liikaa vaikutusta lopputulokseen. Esimerkiksi kulmapotkaustilanne, maalin edessä kyräilee sekavana parvena suuri joukko pelaajia, pallo pomppii satunaisesti puolustavan ja hyökkäävän joukkueen laumassa sinne tänne, joskus maaliinkin vaikkapa oman pelaajan takapuolesta ja siinä se on sitten lopputulos, voitto 1 – 0.
Sitä mieltä olen että maalit pitäisi olla isommat tai sitten pelaajia vähemmän niin silloin olisi todennäköisempää että parempi joukkue voittaa.
Jalkapallo on joukkueurheilua parhaimmillaan, mutta näyttää siihenkin lajiin tulleen vaikutteita jääkiekosta?