Piti sitten niinkin suuri määrä suomalaisurheilijoita Berliiniin lähettää. Osa jopa keskenkuntoisia. Asetettu neljän mitalin tavoite oli ylioptimistinen.
Sopivan mansellismielinen blogialusta
Piti sitten niinkin suuri määrä suomalaisurheilijoita Berliiniin lähettää. Osa jopa keskenkuntoisia. Asetettu neljän mitalin tavoite oli ylioptimistinen.
Mitaleita ei tullut ja muutoinkin saldo jäi yhden piste sijan varaan terv tepivaari
Tätä se on, kun hymistellään sijoja, jotka ovat kaukana mitaleista. Suurkilpailuihin ei mennä muuta, kuin mitalin kiilto silmissä. Selityksiä, selityksiä, niitä on saatu kuulla, mutta ei selitykset mitään auta. Täytyy olla rehellinen itselleen ja muille. Siitä se lähtee.
Urheilupomojen ja osin myös median olisi lopetettava hymistely, se ruokkii vain epäonnistumisia. Vastaisuudessa tiukemmat kriteerit suurkilpailuihin valittaville.
Käsittämätöntä millainen riman alitus Suomella joukkueena on. Liian monta jo valmiiksi sairasta sinne lähetettiin, miksi. Liian monelta puuttui usko omaan saavutukseen ja tyytyminen johonkin välierään, miksi. Koko valmennusjohto pielessä, verrattuna vaikkapa vaan Norjaan, tai johonkin muuhun maahan, miksi.
Tulos vastaa aktiivisen penkkiurheilijan realistisia odotuksia. Kristiina Mäkelä oli niitä harvoja, joilla olisi ollut mahdollisuus menestykseen ja ehkä tänään Simo Lipsasella.
Mikä sitten pielessä?
Varmasti aika pirun moni asia.
Fanaattiset urheilutoimittajat luovat epärealistisen manian tulevista ”hienoista” voitoista ja ”pettyvät” huutamaan tuskaansa kansalle, joka tietää realistisesti, missä oikeasti mennään. ”Lööppijournalismia” pahimmillaan.
Olisiko sellainen mahdollista että suomalainen nuori on muunmaalaisia innokkaampi harrastamaan joukkuelajeja, e-urheilua?!, älypuhelimien kanssa pelailua ja soffalla löhöilyä. Jos noin olisi on ymmärrettävää että ei riitä kyllin nuoria yleisurheilun pariin puhumattakaan että painimolskille lähtisivät.
Poikkeuksellisen suuri määrä oli junnuja, joiden parhaat vuodet ovat vasta edessä. Varsin odotettu mitali”sade” näistä turnajaisista.
On eräs asia urheilussa jossa Suomi ei ole millään tavalla jäljessä, ehkä jopa muita edellä nimittäin erilaisten urheilujohtajien määrässä, niitä meillä riittää 😉
Joo, suomalaisten vahvaa osaamisaluetta.
Naulan kantaan sanottu Mika.
Sellaistakin tietämättömyydessäni rupesin ihmettelemään ettei ollut Suomella sitten laittaa yhtään maratoonaria kisoihin. Esimerkiksi kävelyyn kun oli löydetty ”laumoittain” asiaa harrastavia joukon jatkoksi.
No ei nuoret ala maratoonia juokseen siinä nääs voi tulla hiki ja kintutkin voi kipeytyä .terv tepivaari
Tänään kolmiloikassa Lipsanen onnistuessaan voi olla viides-kahdeksas. Mitaliin en usko, mutta katsotaan nyt.