Pölhö-Kustaan varsinaiset mainilanlaukaukset Puumalassa vuonna 1788

Kustaa kolmonen pitkästyi ja halusi piristyäkseen ruveta riiheämään  venäläisten kanssa. Mutta Kustaa ei saanut itkemälläkään venäläisiä sotatoimiin ja rajoilla oli rauhallista. Niinpä Kustaa teetti venäläisiä uniformuja ja mannet vietiin rajakuntana olleessa Puumalassa rajan yli jonkin matkan päähän, josta sitten käynnistivät hyökkäyksen kohden Puumalan kirkonkylää.

Ennen hyökkäystä oli lähetetty rajan takainen hevosmies varoittamaan Puumalan kirkonkylää venäläisten hyökkäyksestä.

Räiskivätten sitten salmen yli kohden suomalaisten puolustusasemia  tosin huonolla sihtauksella.

Tästä ”sotahavainnosta” johtuen Kustaan sotajoukot yllytettiin hyökkäämään Savonlinnan valtaamiseksi. Alkoi leikkiminen suomalaissotilaiden hengellä.

RUOTSINSALMEN TAISTELU JA SAARISTOLAIVASTO 1790 – https://www.sshs.fi/binary/file/-/id/17/fid/729/

————————————————-

Suomalainen upseeristo hikeentyi Kustaalle tästä pelleilystä ja syntyi Anjalan liitto.

Anjalan liitto – Wikipedia

Jo ennen Anjalan liittoa olivat suomalaiset upseerit lähettäneet Venäjän Katariinalle kirjeen, jossa antoivat ymmärtää, että heillä on tälläinen vähän hassu kunkku, ja ilmoittivat vetäytyvänsä rajan taakse toivoen, että Venäjä luopuisi siitä alueesta, jota kunkku on päättänyt päättänyt takaisin vaatia, jotta vältyttäisiin turhalta sotimiselta.

”Liikkalan nootti

Liikkalan sotaleiristä Ruotsin armeijan upseerit lähettivät 9. elokuuta 1788 Venäjän keisarinnalle Katariina II:lle ns. Liikkalan nootin. Kirjeessä upseerit kertoivat huomanneensa, että aloitettu sota on Ruotsin kannalta oikeudeton. Kirjoittajat toivoivat Ruotsin ja Venäjän naapurisopua ja esittivät, että tämän edistämiseksi Venäjä luovuttaisi Ruotsille Turun rauhassa 1743 saamansa ns. Vanhan Suomen alueen eli Kaakkois-Suomen. Rauhantahtoaan vakuuttaakseen upseerit olivat jo vetäneet joukkonsa Ruotsin puolelle rajaa.”

Anjalan liittoa kuvataan myös entisen Anjalan kunnan vaakunassa: kolme kättä tekevät liitonmerkin.

Liikkalan nootin allekirjoittivat: kenraalimajuri Carl Gustaf Armfelt, eversti Sebastian von Otter, eversti Johan Henrik Hästesko, kevyen jalkaväen pataljoonan päällikkö Per af Enehjelm, everstiluutnantti Otto Klingspor, yliadjutantti Karl Henrik Klick ja ratsuväen päällikkö Gustaf von Kothen.[2] Kirjettä lähti viemään keisarinnalle majuri Johan Anders Jägerhorn, jota pidetään koko suunnitelman isänä.


Liikkalan nootti 9.8.1788 – Seutuwiki


Liikkalan kirjeen allekirjoittajissa oli turhankin läheisiä Venäjän ystäviä, kuten esimerkiksi Karl Henrik Klick, joka jossakin vaiheessa elämäänsä ilmoitti toiveekseen, että Suomi liitettäisiin Venäjään tavallisena maakuntana.

Aita tai muuri valtioiden välisellä rajalla

Kun Unkari rakensi aidan Serbian vastaiselle rajalleen hillitäkseen laitonta kansainvaellusta Serbian kautta EUn alueelle, niin siitä nostettiin hirmuinen haloo, että aitoja ei saa rakentaa. Minun mielestäni jo silloin Unkari teki aivan oikein rakentaessaan aidan. Kirjoitin siitä silloin blogissani ja laitoin aidasta kuviakin.

USAn presidentti Trump haluaa aidan/muurin Meksikon vastaiselle rajalle, jotta hillittäisiin laitonta maahanmuuttoa. Taas on hirmuinen huuto aitaa/muuria vastaan.

Viro on aivan oikein rakentanut jo näytepätkiä aitaa Viron ja Venäjän väliselle rajalle, joka on samalla EUn ulkorajaa.

Parhaillaan Viro hankkii maata aidan pystyttämiseksi koko rajalle – oikeammin tilapäiselle rajalle, sillä Tarton rauhansopimuksen jälkeen uutta rajasopimusta ei ole solmittu. Tilapäinen raja on asetettu Venäjän toimesta Venäjän laittoman Viron miehityksen aikana.

Aitoja on rakennettu valtioiden rajojen suojaksi hyvinkin runsaasti ja minun mielestäni niitä pitää rakentaa koko ajan lisää. Minun mielestäni itsenäisen valtion alueelle saa mennä vain sen itsenäisen valtion luvalla. Se taas tarkoittaa minun mielestäni, että tulijalla on oma oikea voimassa oleva passi ja EUn ulkopuolelta tulijoilla yleensä myös viisumi.

Ilman niitä matkustusasiakirjoja tuleminen pitää mielestäni estää.

Uudenvuoden ilotulitukset ja ilmastonmuutos

 

 

Taas on se aika käsillä kun maailman kaupungit kilvoittelevat siitä kenellä on mahtavimmat ilotulitukset. Juuri ne samat tahot kilvoittelevat, jotka ilmastonmuutoksen taakan sysäävät meidän tavallisten ihmisten syyksi.

 

Markkinavoimat mainostavat ja myyvät rakettejaan ja ilotulitteita, jotta miljardit ihmiset ympäri maailmaa ampuisivat niitä taivaan täydeltä. Mutta mitä sitten, eihän niistä leviä pienhiukkasia ja muita saasteita, eihän??

 

On niin hyväksyttävää vuoden vaihtumisia juhlia ampumalla rahaa taivaan tuuliin miljoonien edestä, eihän silloin pidä pilata ilon juhlaa, pohtimalla ilmastolle ja koko luomakunnalle aiheutuvia haittoja! Juhlitaan kun on juhlan aika ja kaadetaan taas arkena ilmastontuhoaminen maaseudulla vanhoilla autoilla autoilevien köyhien kontolle.

 

Kyllä köyhillä on aikaa potea huonoa omaatuntoa luonnon puolesta, jotain tekemistä heillekin täytyy keksiä. Kerran eivät mene töihin ja hanki saasteettomia autoja, niin syystäkin saavat kantaa taakkaa luonnon pilaamisesta.

 

Lehmän maitoa kyllä litkitään päivittäin litra tolkulla, eikä ajatella siirtyä kauramaitoon. Joo ja kyllä sitten haukutaan meitä jotka muutamia kertoja vuodessa ammuskellaan ihmisten iloksi raketteja.

 

Ja siitäkin tehdään numero jos nyt lennetään toiselle puolen maapalloa ihailemaan suurkaupungin mahtavaa vuodenvaihtumisjuhlaa, kun itse lämmitetään kuitenkin uudenvuoden aattona ilmastoa pilaavaa saunaa. Eikö niitä yhtään hävetä?

 

Eivätkö nämä ajattelemattomat saunojat välitä yhtään lapsiensa tulevaisuudesta, maapallon pelastamisesta, kehtaavatkin mokomat arvostella meitä jotka sentään olemme sisäistäneet ilmastonmuutoksen huolen?

 

Miten ihanaa onkaan ottaa vastaan uusi vuosi, maha täynnä nyhtökauraa, höystettynä kauramaidolla, katsella upeaa ilotulituksen räiskettä ja olla kiitollinen kuinka syömällä on voinut estää mannerjäätikön sulamisen.

 

Ja turha on viisastella rakettien vaarallisuudesta. Lapset saivat kalliit silmä – ja hengityssuojaimet, että turha tulla mussuttamaan, ettemme ajattele omia ja maailman lapsia.

 

Ps. Vielä kun saisi joka kaupunkiin hävittäjäkoneiden ylilennon juhlistamaan uutta vuotta ja jääkarhujen pelastamista, niin se se olisi jotain – kyllä ilmaston suojelemista kannattaa juhlia.

 

 

 

TEKOÄLY, IHMINEN JA YHTEISKUNTA, AVOIN SEMINAARI

Allekirjoittaneella ei ole mitään yhteyksiä järjestäjiin.  Haluan vain, että näistä keskusteltaisiin jo ennakkoon – ja sitten lisää!

Sami Pihlströmin Negatiivisen ajattelun opastakaan en ole vielä lukenut (koska olen mielestäni hyvä siinä ilmankin),vaikka se onkin päällimmäisenä luettavien pinossa…

.

https://www.filosofinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2018/12/Teko%C3%A4ly-ihminen-ja-yhteiskunta-2019.pdf

.

17.1. – 18.1. 2019, Tampereen yliopisto
.
Järjestäjät: Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta /filosofia
.
Suomen filosofinen yhdistys (SFY)
.
” Torstai 17.1.
.
10.15 Avaussanat (Sami Pihlström) Pinni B 1096
.
10.30-11.45
.
Anna-Mari Rusanen: Tekoälytutkimuksen tiedolliset haasteet
.
Lounas
.
13.00-14.20 Pinni B 1096
.
Voiko kone ajatella?
.
Ilkka Niiniluoto: Syväoppimisen filosofiaa
.
Renne Pesonen: Onko tieteenfilosofialle väliä,
voiko kone ajatella?
.
Vaihtoehto, valitettavasti ohjelma on jaettu erikseen tieteen ja teknologian filosofiaan):
.
13.00-14.20 Pinni B 1097
.
Teknologian filosofia
.
Susanna Lindberg: Teknologian muutos,
teknologian filosofian muutos?
.
Juha Himanka: Fenomenologia ohjelmiston
suunnittelun lähtökohtana
.
Kahvitauko
.
14.45-16.45 Pinni B 1096
.
Voiko kone ajatella?
.
.
Voiko kone ajatella? Filosofisia ajatuskokeita.
.
Pii Telakivi & Valtteri Arstila: Tietoisen tekoälyn reunaehtoja
.
Arto Mutanen & Ilpo Halonen: Interrogatiivimalli ja Turingin testi
.
17-18.20 Pinni B 1096
.
.
Jaakko Lehtinen, Jaakko Kuorikoski ja Samuli Reijula
.
Vaihtoehto:
.
14.45-16.45 Pinni B 1097
.
Tekoäly työelämässä
.
Thomas Olsson: Tekoälyn ja ihmisälyn yhteistyön mahdollisuudet haastavissa tehtävissä: tapaus työelämän sosiaalinen sovittaminen
.
Lauri Lahikainen: Ihmisten korvaaminen koneilla työn filosofian näkökulmasta
.
Juho Rantala: Tekoäly ja algoritmiset toimijat uusliberaalin talouden tuottajina ja kuluttajina
.
17-18.20 Pinni B 1097
.
Mekanisoidun ajattelun historiaa
.
Markku Roinila: Varhaisia tekoälyhahmotelmia 1600/1700-luvun filosofiassa
.

Jani Sinokki: Relationaalinen malli kognitiosta

.

Perjantai 18.1.
.
9.30-11.30 Pinni B 1096
.
Moraalinen ja juridinen vastuu
.
Pekka Mäkelä ja Raul Hakli: Tekoäly ja moraalinen vastuu
.
Visa Kurki: Tekoälyt juridisina henkilöinä
.
Arto Laitinen: Oikeus selityksen ja oikeutuksen saamiseen
.
Vaihtoehto:
.
9.30-11.30 Pinni B 1097
.
Teknologian filosofia ja estetiikka
.
Jaana Parviainen: Kun tekoäly puetaan robottikuoreen
.
Kaisa Väänänen: Tekoälyn käyttäjäkokemus:
.
Täydellinen parisuhde vai vihollinen vuoteessani?
.
Mimosa Pursiainen: Tekoälyn esteettinen emansipaatio.
.
Yhteinen:
.
11.45-13.00
.
Antti Kauppinen: Osaammeko rakentaa moraalisia toimijoita?
.
Pinni B 1096
.
Lounas
.
Vaihtoehto 1
.
14.00-16.00 Pinni B 1096
.
Tulevaisuuden eettiset haasteet
.
Maija-Riitta Ollila: Tekoälyn etiikan tulevaisuuden haasteet
.
Ahteensuu, M., Musangamfura, M., Puumala, L. & Siipi, H.: Periaate-etiikkaa autonomisille asejärjestelmille?
.
Polaris Koi & Olli I Heimo: Koneoppimisalgoritmit mahdollistavat jo ihmisen parantelun
.
Vaihtoehto 2
.
14.00-16.00 Pinni B 1097
.
Tekoäly ja ihminen
.
Aku Visala: Miten yleisen tekoälyn synty voisi mahdollisesti vaikuttaa
käsityksiimme ihmisälystä ja sen erityisyydestä?
.
Petri Ylikoski: Humanistinen tulkinta ja koneoppiminen
.
Henrik Rydenfelt: Voiko tekoälyyn luottaa?
.
Yhteinen:
.
16:00-16:15 Loppusanat Pinni B 1096

Työ on vihreämpää aidan toisella puolen?

Kansa vanhenee, suomalaiset ovat laiskoja, maa pysähtyy ilman maahanmuuttajia ja lisää tarvitaan. Henkilökohtaisesti näen hyviä puolia työperäisessä maahanmuutossa enkä puolla rajojen sulkemista, mutta en pidä siitä sokeudesta jolla asiaa ajetaan. Ehdotan, että ensin pitäisi saada malli toimimaan, sitten vasta lisätään tulijamääriä.

Millä tuloksilla on väliä?

On helppoa ja trendikästä todeta että Halla-aho on rasisti ja maahanmuutto on rikkaus. Halla-aholla on kieltämättä turhankin reilusti mietteitä joilla maailma ei ainakaan paremmaksi muutu. Maahanmuuton osalta pelissä on kuitenkin paljon numeroita ja tilastoja. Numerot eivät ole rasisteja tai suvakkeja, eivätkä ne sellaiseksi muutu vaikka väärä henkilö niitä lausuu. Suomi on onnistunut täysin surkeasti turvapaikanhakijoiden kotoutuksessa, lähes yhtä huonosti pakolaisten kanssa ja välttävästi työperäisten kanssa. Kuten alalla toimiva tuttavani asiaa kommentoi pari viikkoa sitten, jokaista osaavaa kotoutustyötä tekevää tahoa kohti on tusina huonoa. Tuloksellisuutta ei mitata mielekkäästi ja pääosa toimijoista toimii puolueiden mandaateilla. Maahanmuuttobisnes on politiikkaa ja hyvävelikerhoja, siitä on yhteiskunnan tarve, inhimillisyys ja työllisyys kaukana.

Pyydän anteeksi pessimismiäni, mutta mielestäni meillä ei ole mitään keinoja merkittävissä määrin parantaa tietyistä, kulttuuriltaan radikaalisti erilaisista maista tulevien kotoutumista. Toki heistä osa on halukkaita mukautumaan, mutta liian moni ei. Toivon, että arveluni osoitetaan vääräksi. Yhtä kaikki, tämä on kuitenkin pieni vähemmistö maailman maista. Uskon, että enemmistöstä maailman maita pystymme hoitamaan työperäisen kotoutuksen Suomeen hyvin, jos vain niin haluamme. Se vaatii täydellistä paradigman muutosta, aivan erilaista tavoitteellisuutta ja kokonaiskuvan hallintaa. Tällä hetkellä eri valtion yksiköt tappelevat mikromanageroinnin mestaruudesta, kun asianosainen katselee vierestä silmät pyöreinä. Aivan kuin suomalaisten sosiaaliturvankin kanssa, myös tätä mallia pitää rankasti yksinkertaistaa ja suoraviivaistaa. Tämä tuo myös mahdollisuuden käsitellä yksilöitä yksilöinä, kun jokainen henkilön tarpeisiin sovittu toimintamalli ei edellytä sadan ja yhden viranomaisprosessin läpikäyntiä.

Työperäisen maahanmuuton lupa-asiat voisi nopeuttaa keppi ja porkkana -idealla. Luvan saa halutessaan nopeasti, kun vastineeksi antaa maahanmuuttoviranomaiselle jatkuvan pääsyn tulorekisteriin. Kun palkka ja verot kulkevat, lupa pysyy voimassa. Jos ensimmäisen viiden vuoden aikana työ loppuu, myös lupa raukeaa hyvin pienellä varoajalla. Viiden vuoden kohdalla lupa vakinaistuu nykymallin tasoiseksi, kymmenen vuoden kohdalla pysyväksi. Suomen kielen kurssille pääsy pitää olla välitöntä ja kielikurssin tarjoajien tulosta mitataan aktiivisesti. Lakataan mittaamasta hintaa per osallistuva henkilö, katsotaan hintaa per testit onnistuneesti suorittava henkilö. Sama kriteeri peliin työllisyyspalveluissa turvapaikan saaneille, katsotaan pysyvän työpaikan saaneiden määrää.

Hosumisella kiusaamme meitä ja heitä

Kun meillä on lopulta malli joka vastaa todellisiin tarpeisiin, jonka toimintaa valvotaan ja joka on kansantaloudellisesti plussalla, voidaan mennä eteenpäin. Muutokset voitaisiin tehdä alle vuodessa, mutta politikointi päälle niin ehkäpä viisi vuotta on todellisempi aikaikkuna. Oli aikavaade mikä vaan, muutokset ovat realistisia toteutettaviksi, eikä maata mullistavia pykälien muutoksia tarvita. Kun uusi malli on käytössä ja on mitattu toimivaksi, on aika puhua työperäisen maahanmuuton mahdollisuuksista ja lisäämisestä.

Jos nyt otamme lisää väkeä maahan huonosti toimivalla nykymallilla, teemme hallaa Suomelle, suomalaisille ja maahanmuuttajille. Se ei ole taloudellisesti oikein, eikä se ole inhimillisesti oikein. Se ei ole reilua laiminlyödyille suomalaisille työttömille, eikä se ole asiallista byrokratian puristukseen heitetyille tulijoillekaan.

Ei taida pb olla minkään asteen poliitinen liike

Monasti sitä kuulee mutta alusta asti mukana olleena en ole huomannut sellasta jossa vois sanoa että olis politiikkaa mukana ploki alustassa .

Ne jotka kirjoittaa niissä varmaan on myös politiikka mukana,  mutta se on aivan eri asia kun väittämä ploki alustan politiikasta .

Mutta näillä on menty jo melkoisen pitkä taival ja jatkossa varmaan tuo politiikka on kuitenkin sivu seikka .

Se pitää kaikkien vaan hyväksyä että me ihmiset lähes kaikki ovat politiisia jotkut sitä ei ole mutta .

itse elämä on sellaista seommoro tepivaari

Mikä persumedia Pirkan Blogit on?

Kun katsoo avauksia, takana on useimmiten nämä yhdenasianliikkeen edustajat  vihamielisinä muihin kuin kantasuomalaisten ”tarjoamaan ihanuuteen”.

Tästä on tullut Halla-Ahon markkinointifoorumi, kun muut eivät moiseen viitsi samalla tavalla tuoda näkemyksiään.

Minä olen persufoobikko – hyvä näin.

Eihän täällä muita kohta ole kuin nimimerkit joiden alkukirjaimet ovat Vä, Mi, Ju, Sa, Al, H,  pääasiassa jne. tähdäten samoihin teemoihin;  ”maahanmuutto”. Voi vi… tu , tuokin on sentään ihana väline näihin verrattuina.

Itse kylläkin provosoin noita ja aina turpiin tulee.

… lisänä rikkana rokassa ovat näillä kaikki hallituksen tekemät toimet oppositiossa. Eivät demaritkaan opposition pää-äänenkannattajina viitsi alkuunkaan samoihin hölmöyksiin vrt. nämä.

Persujen päästrategia on vastustaa kaikkea, että saataisiin monet tyytymättömät, protestoimaan yhteiskuntajärjestelmää vastaan.

… ja kohta taas  tulee kohta turpiin !

 

 

 

 

Miksi poliisi vaikenee ja salaa?

Arabianrannan pikkupojan murhasta epäillyn nimeä ja syntyperää ei ole julkaistu, Ei myöskään Turun K-kaupassa aattoiltana tapahtunutta ryöstön tekijää.

Nyt poliisi ilmoittaa, että se vaatii salaista käsittelyä murhamiehen vangitsemisesta. Miksi salaista?

Kansalaiset alkavat jo olla tosi turvattomia, kun poliiseja on liian vähän ja nekin turvaavat vain eliittiä ja ulkolaisia ns. vieraita. Ja maassa riehuu raiskaajia, ryöväreitä ja murhamiehiä.

Miksi Suomi, joka on aina ollut avoin yhteiskunta on nyt yhtä-äkkiä ruvennut salailemaan kansalta tietoja, jotka vaikuttavat kansalaisten turvalliseen elämään? Onko kyseessä tarkoitushakuisuus, jossa media myötäilee hallitusta, että ei kerrota maahanmuuttajien rikoksista, koska ne uutiset sataa suoraan persujen vaalilaariin?

Ennenpitkää maahan on saatava vapaa media, joka on sitoutumaton ja riippumaton puolueista ja hallituksista.

Sotesta tiedetän kentällä erittäin vähän, jos ollenkaan

Olin tänään aamupäivällä 3 tuntia Turun kaupunginsairaalan hematologisella päiväpoliklinikalla saamassa syöpähoitoa eli tiputuksessa. Siinä luonani käväisi vanha tuttu lääkärini, joka toimii nykyään koko sairaalan ylilääkärinä. Kun oli vaihdettu kuulumiset ja toivotettu hyvää  uutta vuotta toisillemme kysäisin häneltä, että mikä tässä sinun sairaalassa muuttuu, jos sote tulee? Vastaus oli hieman yllättävä, mutta ymmärrettävä. Hän sanoi, että ei tiedä. Siis suuren sairaalan ylilääkärikään ei tiedä mikä kaikki muuttuu sotessa. Kuinka sitten joku maalaiskunnan terveyslautakunta, joka nyt on myymässä jo kaikki terveyskeskuksensa.

Onkohan asialla yksityiset hämärämiehet, jotka yrittävät nyt keplotella itselleen hyvät lähtöasemat soteen käyttäen suurta tietämättömyyttä kentällä hyväkseen.

Voihan Herrala

Maakunta- ja soteuudistus johon on uhrattu paljon rahaa eikä ole edes päätöstä tulevasta?
Pirkanmaalla 42 terveyskeskusta ja 630 muuta soterakennusta –
kohta NIITÄ kaikkia ei tarvita? – Miten niin jos vanhusten määrä ja hoitotarve lisääntyy?
Tasakattoja ja homevaaran nimissä niitä myytänee polkuhintaa tuleville olikarkeille
ja yksityisille sotepalveluja tarjoaville?
Aiheesta AL tänään.