Paljon puhutaan Suomessa mm. nuorten syrjäytymisestä. On myös muita kansalaisryhmiä, jotka ovat syrjäytyneet mm. asunnottomat ja vanhukset.
Ovatko nämä syrjäytyneet syrjäytyneet omasta vapaasta tahdostaan vai onko yhteiskunta omilla toimillan syrjäyttänyt heidät?
Onko hallituksen yhteiskuntapolitiikka ollut sellaista, että se on johtanut ison osan kansasta syrjäytymään pakosta ei omasta halusta.
Kun hyvin tiedetään, mikä nuorisossa mättää, kun he syrjäytyvät, niin miksi hallitus ei ole puuttunut niihin epäkohtiin. Se on arvo kysymys.
Sama koskee vanhuksi, jotka on jätetty yksinään asumaan vailla kunnon kotihoitoa. Hekin ovat syrjäytettyjä pakosta ei omasta halustaan. Asia olisi voitu korjata lisäämällä kotihoitoon käsiparia, mutta jälleen törmätään arvovalintaan.
Mikä sitten on ollut hallitukselle tärkeämpää jakaessaan verovaroja, kuin syrjäytymisen ehkäiseminen eli nuorille koulutusta ja työharjoittelupaikkoja sekä tarvittaessa hoitoa, jos nuori on jollain tavoin sairas, asunnottomille asuntoja ja vanhuksille enemmän hoitajia, jotta vanhukset kokisivat olevansa hyvässsä hoidossa ja turvassa.
Tärkeämpää näyttää olevan maksaa yritystukia neljä miljardia euroa vuodessa yrityksille, jotka ovat jopa pörssiyhtiöitä, jotka jakavat osinkoja osakkailleen verovaroistamme. Tärkeämpää kuin kansalaisten syrjäytyminen on hallitukselle myös käyttää verovaroja holtittomasti mm. soten toteutukseen, vaikka lakeja ei ole vielä hyväksytty. Toteutukseen on jo nyt käytetty satoja miljoonia euroja perustuslain vastaisesti. Moneen muuhun paljon vähemmän tärkeään hallitus on upottanut satoja miljoonia euroja, mutta syrjäytymisestä vain puhutaan. Hallitus ei tee mitään konkreettista.
Onkin syytä lopettaa puhumasta syrjäytymisestä, koska se antaa kuvan, että syrjäytyneet olisivat itse syypäitä syrjäytymiseen. Parempi on jatkossa puhua syrjäytetyista, joka kerto tototuuden, että yhteiskunta on syrjäyttänyt heidät vastoin tahtoaan.
Suomen eduskunta päättää hallituksen esityksestä vuotuisista budjeteista. Ministereille jää jonkin verran rahaa jaettavaksi tarveharkinnan perusteella, mutta suurin osa budjetista menee lakisääteisiin menoihin. Lakeja voi toki muutta, jos selviä epäkohtia ilmaantuu.
Verovarojen jaossa on kysymy arvovalinnoista. Kuluneen vuoden rahanjaot osoittavat parhaiten, mitkä ovat Kokoomuksen, Kepun ja loikkareiden arvot.
Ensi kevään vaaleissa jaetaan tuomiot.
