Kuukausi: lokakuu 2018

Ensimmäistä kertaa yli vuoteen sain nauttia aamukahvin tupakin kanssa rauhassa . Nyt vaan odottelen uusia ovinaapureita. Toivottavasti tulevat ovat rauhallisempaa ja hiljaisempaa porukkaa, kuin häädetyt.

Ajateltiin yläkerran Minnan kanssa pitää pienet juhlat lauantaina. Kuohuviiniä, olutta, punaviiniä ja tietysti hyvää ruokaa.

Uutisia, uutiskertauksia ja uutisten taustoja, niitä kansa janoaa yhä kiihkeämmin. Kotimaassamme tapahtuu kaiken aikaa paljon. Kaiken kukkuraksi eduskuntavaalit lähestyvät kovaa vauhtia. Sitä ennen on vielä suuria asioita päätettävä eduskunnassa ja kaiken yllä leijuu työtaistelu, jossa duunarit ovat napit vastakkain tasavallan hallituksen kanssa.

Mediatalot hiovat omia uutis -ja ajankohtaisohjelmien sisältöjä ja muotoja, ollakseen kilpailukykyisiä mediamarkkinoilla. Kansalaiset valitsevat etusormellaan tai peukalollaan kaukosäätimestä kulloinkin kiinnostavimmat uutiset ja niiden taustat. Uutisankkurit ovat paljon vartijoina ja tosihyvät ankkurit ovat kysyttyjä. Tänään on ilmoitettu, että Yle ykkösen tunnettu ajankohtaisohjelmien juontaja Jan Andersson siirtyy Yleltä MTV:n uutisankkuriksi oltuaan Ylen palveluksessa peräti 21 vuotta. Se oli kova kaappaus MTV:ltä.

Täällä somessa on myös uudistuttava. On etsittävä uusia muotoja tuoda mielipiteensä julki. Minä olen päättänyt aloittaa blogini otsikolla ”Väiskin torvi törähtää”. Olen myös päättänyt lopettaa kommentoinnit kokonaan. Kommentit ovat olleet joskus ala-arvoisia ”oksennusia”, kuka niitä viitsii lukea? On toki ollut paljon myös hyviä ja rakentavia kommentteja, mutta nehän voi itse kukin kirjoittaa omissa blogeissaan.

Ei keksustelu siitä tyrehdy, vaikka kommentointimahdollissuuta ei ole blogin yhteydessä. Jokainen voi halutessaan osallistua keskusteluun omissa blogeissaan.

Jos Pirkan blogeihin olisi mahdollista saada chatti, niin se tarjoaisi nopeatempoisen keskustelumahdollisuuden. Mutta ylläpito päättää.

Päivän uutinen oli se, kun myös Perussuomalaiset lähtivät tukemaan hallitusta perustuslakiasiassa. Siis ”urkintalaki” säädetään  kiireellisessä aikataulussa vielä tällä vaalikaudella. Samalla sote haudataan ”urkintalain” aiheuttamaan kuoppaan.

 

Suomessahan on tänä päivänä tuo tiedustelulainsäädäntö ja sen kiireellisyys turvonnut  kuin pullataikina, turvonnut näidenkin sivustojen keskusteluissakin. Enää ei taida puuttua kuin pakkoruotsi, freudentalismi ja ay-mafia.

https://yle.fi/uutiset/tuoreimmat

Hyvän keskustelupohjan saisi ylläolevasta linkistä, siis pelkästä yksittäisestä uutisesta.

Lainsäädäntöuudistushan koskee maan sisäistä tiedustelua ja perustuslakia muokataan perustuslaillisia oikeuksia koskien, pikaisena, ehkä, ehkä ei. Lakihan on saatava lakimuotoon tämän vuoden aikana tai sitten siirtyy…jonnekkin.

Suomessa on tiedustelua suoritettu pian sata vuotta; viime sotien aikaan se saavutti ehkä huippunsa.

Ketkä ulkovallat sitten Suomessa tiedustelevat? Sanoisin kaikki suurvallat ja vähän pienemmätkin. USA:n lähetystössä sijaitsee mm CIA:n signaali-imuri ja toinen vähintään yhtä tehokas runsaan kilometrin päässä Tehtaankadulla.

Puolustusvoimat suorittaa nykyisen Signaalitiedustelulaitoksen ja sen edeltäjien toimesta, pääpaikka Tikkakoskella, jossa muuten tukikohtaa pitää signaalitiedusteluun varustettu lentokone. Signaalitiedustelulaitoksen yksiköitä sijaitsee pitkin Suomea.

 

Miltei alusta lähtien on tullut oltua mukana ja kaikenlaista on tullut luettua, jos kirjoitettuakin. Kun vertaan alkukuukausiin, nykypäivin sisältö on mielestäni suht laadukas. Toki politiikka hallitsee, kielipolitiikka, rotupolitiikka ja niihin liittyvät asiat. Hallituskin toimenpiteineen saa osansa. Arkipäivän ilmiöitäkään ei ole tullut jätettyä käsittelemättä. Nyt kun tuo ruudinsavukin on paljolti näin syksytuulten viemänä mennyt; entistäkin raikkaampi ja arkielämän sivusto.

Totean vain, että tämän sivuston aineisto syntyy juuri meistä kirjoittajista, kertomuksistamme, ehkä elämästämmekin, kokemuksistamme ja tuntemuksistamme.

Suurin osa kirjoituksista/kommenteista ovat asiallisia, kielenkäyttö pääasiassa kohtuullisen sivistynyttä; se on hyvä asia se.

Kaiken suolana on se, että kirjoittajat jakautuvat aatteellisesti lähes koko puoluekenttään. ”Puolueettomiakaan” unohtamatta.

Jos näin jatkuu, hyvä tulee, mielestäni.

 

Ilta-Sanomissa näytti olleen otsikko jossa Teollisuusliittoon kuulumaton ruikutti kun häneltä estetään työnteko ja nyt ressukka jää ilman palkkaa. Ihan oikein on jäädäkin korvauksetta, onhan hän vapaamatkustajana saanut nauttia kaikista niistä eduista joita liittoon kuuluvat työläistoverit ovat hänelle vuosien saatossa hankkineet.

 

Eikö hallituksen, (tietysti työnantajien toiveiden mukaiset) ajojahdit herätä näitä liittoihin kuulumattomia yksinäisiä ratsastajia huomaamaan mihin ajaudutaan, jos yhteistä vastavoimaa ei ole? Siitä huolimatta, että meillä on eri alojen liitot, keskusjärjestöt ja työehtosopimuksiin perustuvat työehdot, silti koko ajan työläisillä yritetään pyyhkiä pöytää. Herätys te, jotka haluatte olla ”oman onnenne seppiä”.

 

Kuvitteletteko aivan tosissanne selviävänne työmarkkinoilla voittajina, jos työmarkkinajärjestelmä ajettaisiin alas? Olisitte siis valmiit tekemään työelämästä työläisten keskinäisen taistelukentän, jossa verissä päin kamppaillaan työpaikoista. Arvatkaa ketkä siinä tapauksessa nauraisivat partaansa? Arvatkaa vielä ja kuvitelkaa minkälaisilla ehdoilla ja palkoilla töitä tehtäisiin työmarkkinoiden ”villissä lännessä”?

 

Eikö vihdoin viimein olisi aika huomata kuinka työläiset ovat kapitalistisen markkinatalouden pelinappuloita, jossa eri maat käyvät kauppaa työläisten selkänahoilla, kilpailtaessa kenen talous kasvaa ja kuka korjaa suurimman potin. Potkut perseelle, työehtojen heikennykset, palkkojen polkemiset, erilaiset orjatyöt jne. ovat keinoja joilla käydään surutta kilpailua kapitalistisessa maailmassa.

 

Miettikää nyt hyvät työläiset, te myytte työtänne, käden taitojanne, aivojen kapasiteettia markkinatalouden käyttöön. Eikö ole hemmetin hyvä, että teillä on tietty pohja ja tietyt työehdot kun tarjoatte työtänne? Olette valmiit muussa elämässä vakuuttamaan vaikka mitä, mutta työelämässä haluatte olla lastuna laineilla, ihmeellistä!!

 

Onko teillä käsitys, että työlainsäädäntö, työehtosopimusjärjestelmä on tipahtanut työelämään ”taivaan lahjana” tai peräti työnantajat hyvyydessään ovat ne luoneet? Että työväen – ja ammattiyhdistysliikkeen osuus on ollut vain jarruttaa kapitalistisen talouden kehitystä?

 

Jos on, niin varmaan mielestänne kaikki lomat ovat jonninjoutavia, viikonloppuvapaita ei tarvita, ei korvauksia sairastaessa, työajat ovat aivan liian lyhyitä, työtahdit löysiä ym. ym. Jos ette ole tuota mieltä, niin pohtikaa vaikka ihan piruuttaan, miten ne oikeasti ovat tulleet tupsahtaneeksi osaksi työelämää. Ja hei, ketkä noista saavutuksista kiristelevät hampaitaan – miettikääs sitä.

 

 

 

 

Kerkisihän sitä oireetonta aikaa jo kulua lähes kuukauden. Viikko sitten tein kuormalavoista kuormaa mönkijän tukkikärryyn. Viimeisiä lavoja nostellessa vihlaisi alaselkään ja kova. Sitten vaan lääkäriin ja sain lähetteen fysioterapeutille (10 kertaa). Sain kipulääkkeitä (Tramal 50 mg) ja laksatiivistä oraaliliuosta.

Kysäisin lääkäriltä, kuinka pitkä tuo toipumisaika tulisi olla. Sanoi, että kun kivut ovat hävinneet, kolmeen kuukauteen ei raskaita suoritteita.

Liikuntamuodoista kysäisin; kävely ja pyöräily; aivan oivallisia. Kun kerroin omasta polkupyörästä, eipä tohtori aluksi ymmärtäny, mikä härpäke oli kyseessä. Sen jälkeen tokaisi, että todella hyvä kuntoiluväline.

Tilasin muuten vielä meidän Tammelan kalevalaiselta jäsenkorjaajalta pari hoitokäyntiä.

Nyt kyllä tämä mies alkaa uskoa lääkäriä; mitä muutakaan voi?

Otsikko kertoo duunarin mahdollisuudet vaikuttaa omassa asiassaan.

Lakko-oikeus on jakamaton asia. On käsittämätöntä, että jollakin on kanttia väittää lakkolaisia rikollisiksi.

Nyt käytävä taistelu koskee duunareiden perusoikeuksien puolustamiseksi, kun hallitus yrittää lakiteitse muuttaa työehtosopimuskäytäntöjä. Porvarihallitus on mennyt jo liian pitkälle. On suorastaan irvokasta, että työministerinä on mies, joka on itse ollut ammattiyhdistyaktiivi aikanaan, mutta päästyään herrahissiin, unohtanut juurensa.

Toivotaan ammattiyhdistysliikkeelle voimia ja peräänantamatomuutta taistelussa duunareiden oikeuksien puolesta. Jos ja kun lakkoilu jatkuu hallituksen typeryyden johdosta vielä muutaman viikon on sillä vaikutusta kevään vaalituloksiin. Silloin Kepu ja Kokoomus saa mitä on tilannut.

Suuri uutinen Al:ssä – ratikka on sitten punainen.
Kansa sai päättää.
Sattuiko kukaan huomaamaan,
että värin valinnalla harhautettiin mieliä itse asiasta?
Moni Tamperelainen tulee vielä karvaasti maksamaan ratikkaväriä pää punaisena.