Vihreä puolue kajoaa minun omaisuuteeni

Vihreä puolue vaatii jatkuvasti metsähakkuiden kieltämistä, tai paremminkin avohakkuiden kieltämistä. En tiedä kuuluuko se puolueen ohjelmaan, vai ovatko ko. mielipiteet yksittäisten puoluejäsenten mielipiteitä.  Oli niin, tai näin tavoite ei ole oikea, minun oikeuksiani sillä loukataan.

Minä olen metsäpalstat ostanut, perinyt ja maksanut julmat verot, saanut lahjana ja maksanut vieläkin isommat verot, tai sitten hankkinut jollain muulla hyväksyttävällä keinolla. Olen voinut hankkia ne jopa niin kutsutuilla kepulikeinoilla, on niitä tietyissä piireissä menetetty ja hankittu jopa korttiringissä, sillä ei nyt ole suurtakaan merkitystä.

Minä olen saattanut uhrata aikaa vuosien varrella satoja tunteja, tai sitten tuhansia euroja rahassa, tai varmuudella molempia metsieni hoitoon. Taatusti mitään ei tapahdu, jos metsiä ei hoideta, tai jos tapahtuukin niin hyvin hitaasti. Eikä muodostu laatupuustoa, helposti tulee latvavikaista ja poikaoksaista jne.

Nyt joku paukapää sanoo ja määrää mitä minä saan metsässäni tehdä, tai en saa tehdä. Eikö minulla ole muuta, kuin jokamiehen oikeus ja velvollisuudet.

Mitä tapahtuu, jos minä sanon teille (noin yleistäen), että ette saa myydä osakettanne, tai taloanne. Tai jotain muuta omistajan oikeuksiin kuuluvaa. Ollaanko taas kerran menossa kohti neuvostoliittolaista vanhaa järjestelmää, joka ymmärtääkseni on ajat sitten hylätty.

Eipä ihme, Vihreän puolueen menestyksen alamäki vaan jatkuu.

Vanha swingpjatti muistelee

Jatkosota päättyi vuona 1944. Olin  tuolloin 16 ikäinen kundi. Kaikesta oli puutetta. Ei ollut safkaa, ei kledjuja, ei mitään. Mustasta pörssistä sai kaikkea, mutta kalliilla hinnalla. Mustan pörssin kauppa kukoisti.

Meitä nuoria kiinnosti silloin, kuten nykyisinkin ja kaikkina aikoina musiikki. Ja aivan erityisesti jazz ja swing sekä big bandit. Levyjä ei Suomesta saanut, oli turvauduttava BBC:n suomenkielisiin lähetyksiin, jossa kerran viikossa soitettiin kuuntelijoiden toivelevyjä. Muistan, kun ekan kerran toivoin soitettavan vielä tänäänkin yhteen suosikkiini Moonlight serenadeen Glenn Millerin bändin tuuttamana. Kyllä oli kiva kuulla radiossa mainittavan oma nimi ja suosikkikipale.

Sitten joskus 1946 kumottiin koko sodan ajan ollut tanssikielto ja päästiin joraamaan ison bandin tahdissa, Se iso oli Ossi Aallon bändi, joka soitti H:gin Työväentalolla eli Byggalla. Siinä soitti tunnettuja muusikoita mm. Ossi Runne nuori trumpetisti, josta tuli myöhemmin suuri julkkis.

Vähitellen alkoi saada myös kljedjuja ja vaatimukset olivat aika kovat. Ruotsista tuli muoti meille ja silloin oli muodissa pitkä ja löysä pikkutakki, grakapaita ja kapea pitkä värikäs graka, väljät alaspäin kapenevat housut, joissa oli leveä upslaagi, paksupohjaiset kengät ja borsa, joka oli leveälierinen ja lyöty lättään. Hatusta tuli sittemmin tunnettu lättähattu. Sellaiset kledjut tekivät kundista swingpjatin.

Nuoruusaika meni kuin siivillä ohi. Sotien jälkeiset vuodet elettiin täysillä, kun sota-aikana vain sodittiin. Vähitellen elämä kuitenkin alkoi normalisoitua ja ruokaa sekä vaatteita alkoi ilmestyä kauppojen hyllyille. Suomi alkoi toipua sodan koettelumuksista. Haavojen nuoleminen kesti kuitenkin kauan ja jatkuu vieläkin mm. Karjalan menetys.

Suomen puolustus.

Aloitan tavoistani poiketen aamun miltei militaristisesti.

https://www.iltalehti.fi/uutiset/2015090620304830_uu.shtml

Sysäyksen sain tästä kansainvälisestä tutkimuksesta.

Mennäänköhän meillä maanpuolustuksessa oikeaan suuntaan? Ainakin kalliiseen suuntaan mennään; monitoimihävittäjät, korvetit… jne.

Meillähän on tietääkseni puolustusvoimat, ei sotavoimat.

Takavuosinahan tehtiin tuhoisia ratkaisuja; tst-hekot, ilmatyynyalukset…jne. Maksoi veronmaksajalle miljardeja ilman puolustuksellista hyötyä.

Reservihän Suomessa on suuri. Joidenkin puolustusvoimien asiantuntijoiden mukaan liiankin suuri, heidän mukaansa puolellakin pärjättäisiin. Nyt näyttäisi siltä, että reserviä vielä kasvatettaisiin (ei ole halpaa sekään). Nyt oltaisiin ottamassa sijoituksiin varareservin (ent nostoväki) yli 60v ukkoja. Vahva mielipiteeni on, että yli 60v ukolla ei ole enää mitään sotilaallisesti annettavaa kriisitilanteessa. Hieman kyseenalaista olisi jopa 50 täyttäneet, ellei kyseessä ole komentajatason esim evp ammattiupseeri. Huoltopuolella aliupseeri sen ikäisenä menettelee ehkä.

Tuo Iltalehden artikkeli herätti mietteitä maanpuolustuksen suunnasta.

Kummia tarinoita eurosta

Kun katsoo mitä se on tuonut ei huomata että korot on ollut nolla linjalla melkoisen pitkään .

Ja se on varmaan ollut monele asunto velalliselle hyvää aikaa jos joku kertoo sen olevan huono juttu ei taida olla täydessä järjessä .

On siellä myös eräitä piirteitä joita ei oikein sovi liittää samaan ja jos liittää on aika kumma otus .

Nimittäin palkka erot ei ole euron syytä vaan tuo mm kiky lisäsi sitä aika paljonkin jos sellanen oli hallituksen tavoite .

Onnistui se siinä melkoisen hyvin  jopa vanhalla koulu arvosanalla  8 arvoisesti, mutta onko tuossa tavoite että naiset olisikin vain kotona  .

Mistä senkään tietää kun miettii erään uskonto kunnan miepidettä naisen paikasta yhteiskunnassa sinne kuuluvana ihmisenä .

No kiky lisäsi palkka eroja miesten eduksi sitä e ole euro tehnyt se on tasoittanut sitä vaikka monet sekoitta nuot kaksi samaan asiaan .

Ei se kiky ollut ruudin keksijän asia lainkaan  seommoro tepivaari Kirjoitti Teuvo Mast

Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa

Pääministeri Juha Sipilän käsikirjoittama, ohjaama ja pääosan  esittämä surkea näytelmä sai tuoreeltaan loppuhuipennuksen.

SDP puheenjohtaja Antti Rinne ilmoitti näet, että ”jos potkulaki onnistuisi läpäisemään eduskunnan, niin heti vaalien jälkeen muodostettava hallitus kumoaa sen”. Edellyttäen, että demarit ovat siinä hallituksessa. Ja nyt näyttää entistä vahvemmalta, että demarit voittaa vaalit. Sipilä tekee kaikkensa, että demarit voittaisivat.

Sipilä on kuin laestadiolainen pappi, joka käyttää johtamiskeinoina pelottelua ja uhkailua saadakseen joukkonsa kuriin ja järjestykseen. Sipilähän on laestadiolainen ja omaksunut johtamistyylinsä sieltä. Sipilän koko pääministerikautta, joka nyt lähenee loppuaan on leimannut pelottelu ja uhkailu.

Tämä Sipilän ehkä viimeiseksi jäänyt näytelmä on pelkkää uhkailua ja pelottelua.

Sipilä on Suomelle pahempi nokkamies, kuin Trump USA:lle.

Mistä kaiken maailman dosentit ammentavat maineensa?

Kuuntelin Ylen uuden kolumnistin, ympäristöfilosofian dosentti Leena Vilkan kolumnin maailman pelastamisesta. Ensireaktioni oli että siinä meni viisi minuuttia elämääni jota en saa koskaan takaisin. Lopulta päätin käyttää vielä muutaman viisiminuuttisen asian pohdiskeluun.

Tälle sillalle ei aasikaan uskaltaudu

Totean ihan suoraan, että en edes tiennyt olevan semmoista humanismin alaa nimeltään ympäristöfilosofia. Aiheen taustoja pikaisesti vilkaistuani ounastelen, että Leena on epäilemättä opiskellut alaansa hyvin, enkä sano tätä kettuiluna. Suhtaudun skeptisesti siihen määrään rahaa mitä valtio laittaa tähän alaan, mutta on väärin kritisoida henkilöä siitä että hän haki ja pääsi alalle joka oli tarjolla ja mitä ilmeisimmin osaa aiheensa erinomaisesti. Ei kolumnista löydy pahaa tahtoa, mutta ei myöskään järjen hiventä tai logiikan vilaustakaan.

Ensin hän toteaa, että ei pitäisi hankkia lapsia, sillä ihmisten liikalisääntyminen on ongelma. Siinä hän on toki oikeassa. Montaa hengenvetoa ei kuitenkaan mene kun hän sanoo täysin päinvastoin, että lisää lapsia joille pitää opettaa luonnon arvoja. Melkoinen ristiriita, toisaalta nyt ei puhutakaan kylmästä tieteestä vaan humanistisesta maailmankuvasta jota ei kannata faktoin pilata. Ei tämäkään ihan huono ajatus ole. Luonnon opettaminen lapsille on hyvä asia. Mitä enemmän lapset (ja nuoret (ja aikuiset)) menevät metsään ja näkevät luonnon semmoisena kun se on, sitä parempi se on heille, muille ja maapallolle.

Mutta sitten hän ehdottaa keinoksi kalliita lemmikkieläimiä, juuri kun pääsi toteamasta että luonnon esineellistäminen ja materiaalistaminen on väärin. Nyt alkaa jo vakavasti sapettamaan. Lemmikkibisnes on maapallolle sairasta ja äärimmäisen saastuttavaa. Lisää lemmikkejä ei tee maailmasta parempaa. Eivätköhän nämä joskus cityvihreiksikin tituleeratut stereotyypit ole osoittaneet, että lemmikkien pitämisestä on valovuoden matka luonnon tuntemiseen. Luonto on aivan eri asia kuin eläin joka on jalostettu, kasvatettu ja vankina pidetty kaupunkilaisen ihmisen tylsyyden hoitajaksi.

Dosentilta dosentille

En edelleenkään moiti Leena Vilkasta kivoista irtoajatuksista ja uskon että hänellä oli positiivinen tahto sydämessä. Hän kuitenkin surullisella tasolla osoittaa ”kaiken maailman dosenttien” ongelman. Kun vuosikymmenen erikoistuu omaan kapeaan humanistiseen alaansa, ei altistu kokonaiselle maailmankuvalle, ei harjoita faktantarkistusta tai edes oikolukua, on turha odottaa hurraa-huutoja oman kontekstipiirinsä ulkopuolisilta tyhmiltä kansalaisilta. Jos kirjoittaa tekstiä lähinnä peilikuvalleen, on se merkki vaarallisen kapeasta maailmankuvasta.

Jos jutusta lukee valikoiden noin kolmasosan verran, siinä on hyvää asiaa joka tosin hukkuu sekavaan kokonaisuuteen. Luontokosketus on hyvä. Ihmisiä syntyy maailmassa liikaa. Luonnon monimuotoisuudesta pitää huolehtia. Toisaalta, se on vanha uutinen. Vielä kun löytyisi joku, joka saisi tämän uutisen myytyä myös skeptikoille. Päivän dosentti ei ole se henkilö.

Aselakiesitys Eduskuntaan

Aselakiesityksestä on kerrottu mitä hurjimpia juttuja – esimerkiksi, että ”tänä syksynä tullaan keräämään ns. pitkät lippaat pois”.

Suosittelen lukemaan huolella sisäministerimme blogikirjoituksen aiheesta – vaikka en kyseistä tyyppiä juurikaan arvosta.

Onneksi ennen sotea

– ja homma tuli kuntoon.
Puolitoista kuukautta sitten todettiin silmälääkärissä kohonnut silmänpaine.
Sain heti tipat ja lähetteen Tays silmäsairaalaan jossa laserointi.
– Tämä vaan siksi ettein itse tuntenut silmänpainetta,
joka vahingoittaa meille tärkeää elintä.

Hallitus ja AY-liike törmäyskurssilla

Hallitus yrittää murtaa AY-liikkeen työehtosopimusoikeudet. Nyt on hallitus ottanut käyttöön järeimmän aseen tiedotusmenettelyn luottamusäänestyksineen. Jos jatkossa hallitukset hoitavat työehtosopimusasiat lakiteitse on AY-liike saatu polvilleen. Mitä vastaa AY-liike? Yleislakko on nyt lähempänä, kuin pitkiin aikoihin. Ja yleislakko ei ole pikkuasia se voi jopa johtaa pahimmillaan väkivaltaisuuksiin.

Järjestäynyt työväki ei voi antaa periksi, sillä kysymys on paljon suurempi, kuin yksi työllisyystemppu.

Vihreää utopiaa

Vihreiden pitäisi tajuta, etteivät maailman metsät pysty ottamaan vastaan sitä valtaisaa hiilidioksidi määrää, joka ilmakehään siirtyy fossiilisten materiaalien käytöstä. Maasta otetaan vuosittain miljardeja tonneja kivihiiltä, öljyä ja maakaasua. Merien plankton on kerännyt miljoonien vuosien ajan ilmakehästä olevasta hiilidioksidista hiiliatomeja. Osa planktonista on painunut merien pohjaan ja jäänyt mannerlaattojen siirtymien vuoksi maakerroksiin. Nyt ihmiskunta on käyttämässä kertyneet fossiiliset materiaalit muutamassa sadassa vuodessa loppuun. Ihmisten toiminnan vuoksi fossiileissa materiaaleissa, kivihiili, öljy ja maakaasu, oleva hiili päätyy ilmakehään hiilidioksidin muodossa.

https://hiilitieto.fi/hiilitietoa/perustietoa-hiilesta/hiilivarannot/

*

Alla olevasta:

”Jättimäisillä hakkuusuunnitelmilla vasta vuonna 2050 tehokäytössä oleva metsä muuttuu nieluksi. Siihen asti metsien päästöt lisääntyisivät. Metsäpolitiikka pitäisi ottaa uuteen tarkasteluun, kun ilmasto lämpenee Pohjolassa nopeammin kuin muualla.
Avohakkuiden tilalle otettaisiin kestävät hakkuutavat. Hakkuut olisi vietävä siihen suuntaan, että hiilinielut kasvaisivat nykyistä nopeammin.”

Ilmakehän kannalta ei ole merkittävää hakkutapa vaan, että hakataan vain sen verran kuin metsä kasvaa. Näin on Suomessa tehty iät ja aja.

”..vasta vuonna 2050 tehokäytössä oleva metsä muuttuu nieluksi”

Unohtakaa jo mantra metsien toimimisesta hiilidioksidi nieluna. Metsiin varastoituisi kyllä hiiltä, jos niiden voluumi kasvaisi. Niin ei kuitenkaan tule enää koskaan tapahtumaan. Ihmiskunnan kasvaminen vaatii lisää viljelysmaita ja asusijoja. Lisäksi tuotantolaitokset vaativat maa-alaa.

Vihreille tiedoksi: Puut sitovat hiiltä koko kasvujaksonsa ajan, ei vasta viidenkymmenen vuoden kulutta, kun puu on valmis kaatamiseen.

.

Näin muulla maailmassa:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4kato

Trooppiset sademetsät ovat vähentyneet 200 vuodessa puolella. 2000-luvulla metsäkato uhkaa pienentää muun muassa Amazonin, Indonesian ja Malesian sademetsiä. FAO:n mukaan trooppiset metsät pienenivät viime vuosikymmenen aikana 95 miljoonaa hehtaaria, mikä on kolme kertaa Suomen pinta-ala. Eniten metsiä hävisi Brasiliassa, Kolumbiassa ja Indonesiassa.

*

”Vihreiden tavoite on, että 2030-luvun puolivälissä sähköautoja olisi 90 prosentin osuus henkilöautokannasta.”

Vihreiden silmätikkuna ovat henkilöautot. Lentokoneiden, rahtilaivojen, kuorma-autojen ja bussien päästöt pitäisi varmaan unohtaa.

Vihreille tiedoksi:

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/phuketin-lento-vastaa-lahes-10-vuoden-autoilua-lontoon-liki-kahden-nain-hurjasti-paastosi-vahenevat-jos-lopetat-lentamisen/7108092#gs.irl3h_A

Phuketin-lento vastaa lähes 10 vuoden autoilua, Lontoon liki kahden: Näin hurjasti päästösi vähenevät, jos lopetat lentämisen

Hautala & kumppanit lentävät Brysselin ja Helsingin väliä surutta – jopa viikoittain. Niinhän se on: Tehkää kuten minä sanon, ei niin kuin minä teen.

*

 

Aamulehti 11.10.2018 sivu  A7

Lihavero, sähköautot ja avohakkuiden kielto

Vihreät tavoittelevat meppiehdokkaidensa mukaan hiili-neutraaliutta 5-10 vuotta muita aiemmin.

Anita Simola

  • Kevään eduskuntavaalien kärkiteema on ilmastomuutos.
    Lisäpontta aiheelle saatiin, kun YK:n ilmastopaneelin raportti kertoi karut luvut siitä, etteivät valtioiden lupaukset ole tarpeeksi jämäköitä es-tääkseen maan keskilämpötilan nousua 1,5 asteella.
    Vihreälle puolueelle raportti ei ollut yllätys. Vihreät ovat pitkään vaatineet nykyistä tiukempia rajoituksia ja toivoneet muita puolueita tiiviimmin mukaan talkoisiin.
    Vihreiden reseptit ovat selvät. Luovutaan avohakkuista, polttomoottoriautoista ja asetetaan lihalle ja kotieläintuotteille vero.
    -Me tavoittelemme hiili-neutraaliutta 5-10 vuotta aiemmin kuin muut suuret puolueet. Muilla on ollut löysemmät tavoitteet, europarlamenttiin ja eduskuntaan pyrkivä Tampereen valtuuston varapuheen-johtaja Iiris Suomela sanoo.
    Hänen mukaansa nyt päätetään siitä, pysytäänkö 1,5 asteessa vai ollaanko menossa kohti kahta astetta. Suomela ja EU-vaaleihin ehdolle asettuva vihreiden parlamentaarikko Heidi Hautala ovat sitä mieltä, että pysyminen 1,5 asteessa on iso haaste.
    -Se tarkoittaa, että rajoituksia on nopeutettava. Hallitus tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2045 mennessä liikenteessä. Se on tutkijoiden mielestä liian myöhään, Suomela toteaa.
    Heidän mukaansa Ruotsissa tuetaan eri lailla sähköautoja samoin kuin Norjassa, jossa polttomoottoriautojen myynti pyritään ajamaan alas. Suomi on pohjoismaisesta tasosta kaukana. Autokanta ei uudistu hetkessä. Vihreiden tavoite on, että 2030-luvun puolivälissä sähköautoja olisi 90 prosentin osuus henkilöautokannasta.

JOTTA päästötavoitteessa pysytään, on ruoka-aineympyrä ajateltava uudelleen.
– Ruoka on iso päästölähde. Ei voida ajatella, että lihan kulutus kielletään, mutta tarvitsemme ohjauskeinoja käyttöön varsinkin vauraissa maissa, jotta kulutus supistuisi, Hautala sanoo.
Hän korostaa, ettei ole tarkoitus lopettaa maidontuotantoa Pohjois-Savossa.

-Joskin Suomen sisällä kasvis- ja eläintuotantoalueet ovat eristyneitä, mikä vaikeuttaa kiertotaloutta.   Vihreät ottaisivat käyttöön lihaveron. Hintaohjaus olisi keino vähentää eläinperäisten tuotteiden kulutusta. -Veron avulla saisimme kasvisruoasta edullisempaa. Nythän rahaa käytetään paljon kotieläintuotannon tukemiseen, joten kasvisruoan on vaikea ottaa hintakuilua kiinni. Jos karsisimme vain tukia, niin tuontilihan määrä lisääntyisi. Tätä emme halua, Suomela jatkaa.
Vihreät esittävät vaihtoehtobudjetissaan, että eläintuotteille asetetaan vero tuotannon synnyttämien kokonais-päästöjen mukaan.

HAUTALA NOSTAA esille metsät.
-Jättimäisillä hakkuusuunnitelmilla vasta vuonna 2050 tehokäytössä oleva metsä muuttuu nieluksi. Siihen asti metsien päästöt lisääntyisivät. Metsäpolitiikka pitäisi ottaa uuteen tarkasteluun, kun ilmasto lämpenee Pohjolassa nopeammin kuin muualla.
Avohakkuiden tilalle otettaisiin kestävät hakkuutavat. Hakkuut olisi vietävä siihen suuntaan, että hiilinielut kasvaisivat nykyistä nopeammin.

JOEL MAISALMI