Jas hävittäjä tippui osuttuaan lintuun. Asiantuntijoiden mukaan niin voisi kuitenkin käydä mille tahansa hävittäjälle. Olisiko Jas Gripen hyvä vai huono valinta Suomen ilmavoimien seuraavaksi monitoimihävittäjäksi? Kävin Tikkakoskella katsomassa hävittäjien esittelyä ja otin hieman selvää niistä. Seuraavassa esittelen sen, mitä tiedän kustakin ehdolla olevasta konetyypistä ja siitä miten se vastaisi mielestäni Suomen tarpeita. Esittelyt ovat niukkoja, joten erityisesti kaikki faktatieto on tervetullutta lisäinfoa.
Aloitetaan Jas Gripenistä. Lensi upeasti, jopa aivan sivuttain, ilmailunäytöksessä, jos se jotain tarkoittaa. Ei kuitenkaan tainnut olla se uusin versio, jota Suomelle tarjotaan. Käsittääkseni monessa suhteessa erittäin hyvin Suomelle soveltuva kone. Kriisin tullen Suomen hävittäjät eivät voi jäädä Rissalaan odottamaan tuhoamista vaan ne on hajautettava korpikentille. Nilläkin käydään siis eräänlaista sissisotaa. Koneen on voitava nousta ja laskeutua nopeasti pienellekin kentälle. Hornet on ollut tässä hyvä koska se on tehty lentotukialus käyttöön. Myös Jas Gripen on hyvä, se voidaan tankata ja varustaa uutta tehtävää varten lupausten mukaan jopa kymmenessä minuutissa. Jas on myös käyttökustyannuksiltaan edullinen, lentotunti maksaa muistaakseni n. 7000 euroa, jossain arviossa jopa paljon sen alle. Vaikka rahan ei kuuluisi ratkaista niin käytännössä se tarkoittaa enemmän lentotunteja ja enemmän harjoitusta lentäjille. Eräs kansainvälinen ilmailulehti rankkasi maailman nykyiset torjuntahävittäjät, ykkönen oli F-22 Raptor, kakkonen F-35 ja kolmas yllättäen Jas Gripen! Syynä oli erityisesti Jasiin ainoana länsihävittäjänä tuleva Meteor -ohjus, jonka kantomatka on ylivoimainen. Sitä kutsuttiin ”Migin tappajaksi” koska siinä vaiheessa kun Mig ja Jas kohtaavat, Jas voi jo ampua kun Mig vasta hakeutuu lähemmäs. Häiveominaisuudet (= tutkassa näkymättömyys) Gripenissä olivat hyvää luokkaa, mutta siltikin se on vain neljännen sukupolven hävittäjä eikä pärjää vertailussa tässä suhteessa F-35:lle. Lisäksi kone on vielä prototyyppiasteella eikä sen lopullisesta toimivuudesta siis ole varmuutta.
Amerikkalainen F-35 on joukon ainoa oikea viidennen sukupolven hävittäjä. Siinä aseet on piilotettu rungon sisäpuolella ja saatu aikaan tutkassa erittäin huonosti näkyvä rakenne. Esimerkiksi Israel on ostanut ja käyttää jo niitä ja huhujen mukaan lentelee niillä missä haluaa, koska niitä ei havaita. Nykyaikaisessa ilmasodankäynnissä hävittäjän nopeudella ei ole enää paljoa merkitystä, vaan havaitseminen ja pääseminen ampumaan ensin on kaikki kaikessa. Voidaan sanoa, että F-35 havaitsee minkä tahansa toisen hävittäjän ensimmäisenä ja luultavimmin ampuu sen alas. Se on siis todellinen ilmaherruushävittäjä tällä hetkellä. Venäjä on suojannut Pietarin alueen huippunykyaikaisilla SS-300 ja SS-400 ilmatorjuntaohjuksilla ja kriisitilanteessa kykenisi sulkemaan niillä myös Suomen ilmatilan. Hävittäjien toiminta kävisi erittäin vaikeaksi sellaisissa olosuhteissa, en tiedä, miten asia on nykytilanteessa suunniteltu, lennettäisiinko Horneteilla puiden latvojen tasalla tutkien näkymättömissä vai miten. F-35:llä tätä rajoitusta ei mitä ilmeisimmin olisi, koska se stealth-ominaisuuksiensa takia näkyy tutkissa niin huonosti. Tässä suhteessa F-35:lle ei löydy kilpailijaa. Sen huonona puolena on kalliin hinnan ja kalliiden lentotuntien (muistelen yli 20 000 euroa) lisäksi se ettei se hävittäjänä muuten ole kummoinen. Jos stealth-ominaisuudet jostain syystä menettäisivät tehonsa niin halvempi ja vanhemman mallinen hävittäjä ampuisi sen alas kuin pullasorsan, jolta se näyttääkin. Lisäksi Suomelle ei ole edes tarjolla lentotukialus versiota: miten onnistuisi toiminta pieniltä korpikentiltä? Ainakin sen varustaminen uuteen tehtävään kestäisi paljon Gripeniä kauemmin, puolesta tunnista tuntiin.
Ranskalainen Dassault-Rafale on vaikuttava ja taisteluissa testattu hävittäjä. Siinä on erikoisuutena omasuoja, joka havaitsee vihoolisen jos vihollinen havaitsee sen. Ongelmana on, että Ranska on jo luopumassa Rafalesta ja siirtymäässä kehittämään uutta hävittäjäsukupolvea. Jos Suomi hankkisi Rafalen, se saisi vapaat kädet kehittää sitä itse, mutta itse sitä olisikin kehitettävä kun valamista ei enää päivityksiä jakelisi. Uuden monitoimihävittäjän pitäisi palvella aina jonnekin 2060-luvulle, joten pidän Rafalea sen suorituskyvystä huolimatta erittäin epätodennäköisenä valintana.
Toinen amerikkalainen eli Boeingin Super Hornet muistuttaa paljon nykyistä Hornetia. Se on kaksimoottorinen ja tarkoitetettu tukialuskäyttöön. Sikäli se olisi varmaan käyttökelpoinen korpikentiltä ja kaksi moottoria tuo lisäturvaa. Super Hornet on kuitenkin rankattu aika keskinkertaiseksi niin häiveominaisuuksiltaan kuin tutkiltaan. Se olis varmaan toimiva ratkaisu, mutta ei mikään ylätyksiin pystyvä kuten Gripen tai F-35.
Eurooppalainen Eurofighter Typhoon saattaisi olla Suomen hävittäjäkisan ”musta hevonen”. Se on jo käytössä laajalti testattu, erittäin suorituskykyinen monitoimihävittäjä, jota mm. Britannia ja Saksa käyttävät. Sekin on kuitenkin vain ns. neljännen sukupolven hävittäjä eli häiveominaisuuksissa se ei pärjää F-35:lle. Käsittääkseni hävittäjän kehitystyö jatkuu edelleen, ainakin pidempään kuin Rafalen.
Sitten vaan kommentteja ja mielellään jotain lisätietoa. En takaa kaikkien tietojeni täyttä paikkansapitävyyttä, laitoin niitä muistista.