https://www.iltalehti.fi/iltvuutiset/201806200124813_v0.shtml
–
Nämä kohteet kuuluisivat puolustusvoimille eikä niitä pitäisi myydä kenellekään ulkopuoliselle taholle.
Turun päätöstä ei sitäkään voi pitää järkevänä sillä jo kaupunki tarvitsee väestönsuojaa itse.
Mitä sanoo viisas hallituksemme?
Nyt puhutaan ”siirtolaisista” ei maahanmuuttajista
EU:ssa on nyt alettu puhumaan elintasopakolaisista ”siirtolaisina”. Maahanmuuttaja saa kantaväestön takajaloilleen. Onko ”siirtolainen” sitten jotenkin hyväksyttävämpi, kuin maahanmuuttaja eli mamu?
Jokatapauksessa maahanmuuttajia haluaa sisäministeri Mykkänen (kok) Suomeen lisää ainakin kymmenkertaisesti. Huh huh! Kukahan heidätkin elättää täällä kylmässä pohjolassa? Mykkänen vai? Meitä kantasuomalaisia on jo kurjistettu liikaakin, lisä kurjistaminen voi aiheuttaa jo levottomuuksia.
Ensi kevään vaaleista tulee mamuvaalit, katsotaan sitten miten Mykkäsen käy?
Viron Suojeluskunnalla upea paraati
Viro ja Viron Suojeluskunta (Kaitseliit) viettävät tänä vuonna 100-vuotisjuhliaan.
Siksi tänään oli Tallinnassa kaikkien aikojen suurin Suojeluskunnan järjestämä paraati. Viidestätoista malevasta (Suojeluskuntapiiri) oli kaikista joukkueen verran sotilaita täydessä taisteluvarustuksessa edustamassa maleviaan. Osa malevista marssitti paraatilla myös ajoneuvojaan ja raskaampia aseitaan. Kranaatinheitinjoukkue tai useampiakin on esiintynyt aiemminkin. Samoin panssarintorjuntajoukkueita raskaiden sinkojen ja maastoajoneuvojensa kanssa.
Tällä kertaa oli myös useita panssarintorjuntajoukkueita raskaiden pitkän matkan panssarintorjuntaohjusten kanssa – ohjukset maastoajoneuvoissa. Hyvä!
Tietysti oli myös Viron Lottajärjestö (Naiskodukaitse), Suojeluskuntapojat (Noorkotkad) ja Lottatytöt (Kodutüdred) marssimassa.
Ilmeisesti kaikissa joukkueissa oli myös naissotilaita aseineen ja erikseen oli pelkästään naisista koottu joukkue täydessä taisteluvarustuksessa.
Kybersuojeluskunta luonnollisesti myös.
Ulkomaisia vieraitakin osallistui – myös Suomesta yksi joukkue sotilaita Suomen lipun kera.
Viron presidentti Kersti Kaljulaid piti hyvän puheen maanpuolustuksen, Kaitseliiton ja kokonaismaanpuolustuksen tärkeydestä. Kuulosti, että presidentin mielestä siihen kokonaismaanpuolustukseen pitää panostaa lisää, korottaen puolustusmäärärahoja entisestään. Presidentin mielestä paraati näytti vihollisillekin, että Viroa puolustaa koko kansa, eikä vain pieni joukko sotilaita.
Maanpuolustuksesta.
Viljo Asikainen
23.6.2018 12:20
Unettomuus kuten kaikki vaivat tuppaa pahenemaan vanhuudessa.
Sotaan ja sotaharjoituksiin ei sentään voi joutua unettomuudesta kärsimään sen jälkeen kun täyttää 60 vuotta ja siirtyy kokonaan pois reservistä. Armeijat kyllä tässä ajattelevat enemmän omaa toimintakykyään kuin yksittäisten sotilaiden vaikeuksia. Eivät ne päästä kentälle sähläämään ja toimintaa vaarantamaan toimintakykynsä menettäneitä vanhuksia. Tämän käytännöllisen näkökohdan ohella sotalaitokset ajattelevat myös mainettaan, sillä Viktor Rydbergin sanoin:
”Joukon maine mustuvi aina, kun vimmassa taiston
nuorien eessä sä vaan vanhuksen kuolevan näät”
Kirjaudu sisään vastataksesi
Viljo kirjoittaa täyttä asiaa. Meidän yli 60v, tehtävämme on ainoastaan seurailla maanpuolustuksen kehitystä. Jos kyseessä olisi ye-upseeritason henkilö, käyttöä olisikin. Mutta että ryhmänjohtajakoulutuksen omaava
Kuitenkin, kun 60v on saavutettu, et enää ole edes reserviläinen. Voit tietysti seurailla maanpuolustusaihetta mutta et enää mitään aktiivista osaa omaa yli 60v . Ryhmänjohtajatason koulutuksella ei edes reservissä, puhumattakkaan sen jälkeen, ei mitään tarjottavaa.
Ylläpidon tiedote: katkos su 24.6.
Huomenna 24.6. iltapäivällä on tarkoitus hetkeksi aikaa pistää lappu luukulle ja koittaa etsiä pari vikaa.
- Teema-alustan päivitys
- Ongelma joka estää profiilin muutokset
- Kommentointijärjestelmän päivityksen kokeilut
Tämän myötä tulee jossain kohtaa arviolta 15-30 minuuttia jonka ajan sivulla on vain ilmoitus huoltokatkosta.
Yömyssy?
Minulla on paha tapa jäädä miettimään vuoteessa kun pitäisi päästä uneen kaikkea mitä päivän aikana on tapahtunut ja mitä olisi voinut tehdä vieläkin paremmin.
Joskus kun tunnen jo etukäteen, että nyt ei taida uni tulla otan ”yömyssyn”, jotta saan helpommin unen päästä kiinni.
Sotaharjoituksissa tästä tottumuksesta on haittaa. Päivän mittaan on tapahtunut hirmuinen määrä asioita, joiden miettimisessä menee helposti se aika joka mahdollisesti olisi ollut käytettävissä lepoon. Eli ei tullut levättyä, vaan mietittiin mitä tapahtui ja mitä olisi voinut tehdä paremmin – niin, siellä sotaharjoituksissa ei tietenkään ollut mukana ”yömyssyä”.
Seuraavana mahdollisuutena levätä on tietysti edessä sama tilanne. Nyt alkaa jo vähän paremmin tulla torkahtelujakin, vaikka ajatukset pyörivät. Kuitenkaan herättyä ei ole ihan parhaimmillaan. Mikä onkaan vihollistilanne juuri nyt, miten siihen pitäisi reagoida?
Jne.
Miten päästä nopeasti oikeaan syvään uneen?
Väiski hämmentää valtarakenteita Suomessa
Suomi on demokraattinen maa. Näin sanotaan, mutta onko se totta? Onhan meillä perustuslaki ja sen edellyttämät demokraattiset valtarakenteet, kansan vaaleilla valitsema eduskunta, eduskunnan luottamusta nauttiva hallitus ja oikeusjärjestelmä, joka valvoo, että oikeus tapahtuu aina.
Mutta, mutta. Meillä on myös epäparlaamentaarisia kuppikuntia, joiden jäsenet ovat pääsääntöisesti samoja ihmisia. kuin he, jotka on valittu tehtäviinsä vaaleilla.
Tunnetuimpia kuppikuntia, joissa asiallisesti pätetään Suomen asioista, vaikka muodolliset päätökset tehdäänkin eduskunnassa ja hallituksessa ovat Rotaryt, suomalaiset bilderbergiläiset, joita on jo aika paljon ja pääasiassa politiikan ja talouselämän huipulta, eri tarkoituksia varten perustetut hyväveliverkostot ja nyt myös hyväsiskoverkostot. Nykyisen hallituksen pääministerin aikana on noussut esiin uusi tai aiemmin vähemmän tunnettu uskon lahko Laestadiolaiset, jonka jäseniä putkahtaa sieltä täältä esiin virkakunnan huipulta, kuten esim. nykyinen oikeuskansleri Pöysti. Lasetadiolaisilla on tiukka yhteenkuuluvaisuuden side ja toistensa tukeminen myös yhteiskunnan asioissa.
Kaikki nämä epädemokraattiset kuppikunnat vaikuttavat Suomessa tehtäviin suuriin ja pieniin päätöksiin ratkaisevasti.
Tavallinen suomalainen äänestäjä kuvittelee, että hän vaaleissa valitsee päättäjät päättämään yhteisistä asioista. Mutta todellisuudessa päätökset tehdään asiallisesti jossain kuppikunnassa ja vain muodollsesti eduskunnassa.
Tässä luettelo suomalaisista, jotka ovat osallistuneet Bilderber-salaseuran kokouksiin. Lähde: Wiki
Suomalaiset osanottajat toimialoittain
Tiedotusvälineet
Aatos Erkko (1994, Sanoman hallituksen pj)
Janne Virkkunen (1998, 2001, Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja)
Olli Kivinen (2003, Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja)
Mikael Pentikäinen (2005 Sanoma Newsin tj, 2011 Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja)
Atte Jääskeläinen (2007, Ylen uutistoiminnan päätoimittaja)
Antti Blåfield (2008, 2010 pääkirjoitustoimitus, Helsingin Sanomat)
Hanna Rajalahti (2009, Talouselämän toimituspäällikkö)
Politiikot
Ulf Sundqvist (1992, Sdp:n puheenjohtaja)
Esko Aho (1994, pääministeri, kesk)
Martti Ahtisaari (1994–1996, presidentti)
Sauli Niinistö (1997, valtiovarainministeri, kok)
Paavo Lipponen (1998, 2000–2001 pääministeri, 2003–2004 Sdp:n puheenjohtaja)
Olli-Pekka Heinonen (2001, liikenne- ja viestintäministeri, kok)
Paula Lehtomäki (2004, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri, kesk)
Eero Heinäluoma (2006, valtiovarainministeri, sd)
Jyrki Katainen (2007, 2009–2010, valtiovarainministeri, kok)
Matti Vanhanen (2009, pääministeri, kesk)
Jutta Urpilainen (2012–2013, valtiovarainministeri, sd)
Teollisuus
Johan Nykopp (1962, 1964, Tampellan tj)
Jorma Ollila (1994, 1997–2013, Nokian tj, hallituksen pj, Shellin hallituksen pj)
Krister Ahlström (1994, Ahlströmin pääjohtaja)
Georg Ehrnrooth (1994, Metran konsernijohtaja)
Jaakko Ihamuotila (1994, Nesteen tj)
Gerhard Wendt (1994, Koneen toimitusjohtaja)
Björn Mattsson (1995, Cultorin tj)
Jukka Härmälä* (1995, Enso-Gutzeitin tj)
Christoffer Taxell (2002, eronnut Partekin konsernijohtajan toimesta)
Ole Johansson (2011, Wärtsilän konsernijohtaja)
Risto Siilasmaa (2012, Nokian hallituksen pj)
Työnantajajärjestöt
Jaakko Iloniemi (1991–1997, Elinkeinoelämän valtuuskunnan tj)
Jarl Köhler (1992–1994, Metsäteollisuuden keskusliiton tj)
Johannes Koroma (1993, Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton tj)
Max Jakobson (1994, eläkkeellä Elinkeinoelämän valtuuskunnasta)
Pentti Vartia (1999, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tj)
Sixten Korkman (2006, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tj)
Matti Apunen (2011–2013, Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan johtaja)
Pankit
Sirkka Hämäläinen (1994, Suomen Pankin pääj)
Pertti Voutilainen (1995, Merita Pankin tj)
Matti Vanhala (1999, Suomen Pankin pääj)
Björn Wahlroos (2003 Sammon konsernijohtaja, 2010 Nordean hallituksen varapj)
Erkki Liikanen (1999 EU-komission jäsen, 2005 Suomen Pankin pääj)
Seppo Honkapohja (2008, Suomen Pankin johtokunnan jäsen)
Olli Heinonen (2013, Harvardin yliopiston asiantuntija)
Tutkijat
Klaus Waris (1980, Helsingin kauppakorkeakoulun kansleri)
Teija Tiilikainen (2002 pääministerin erityisavustaja EU:n tulevaisuuskonventissa, 2005 Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkoston johtaja, 2007 poliittinen valtiosihteeri)
Raimo Väyrynen (2008, Ulkopoliittisen instituutin johtaja)
- *) Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen 2011 julkistamassa listassa on ”Jukka Harmaja”, mutta se tarkoittanee Jukka Härmälää.
Oikeuskansleri ja pääministeri ovat laestadiolaisveljeksiä
Oikeuskansleri valvoo hallituksen ja ministeriöiden sekä tasavallan presidentin virkatoimien lainmukaisuutta. Hän valvoo myös, että tuomioistuimet, viranomaiset ja virkamiehet sekä muut julkista tehtävää hoitavat noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Oikeuskanslerilla on myös asianajajien valvontaan liittyviä tehtäviä. Oikeuskansleri toimii valtioneuvoston yhteydessä.
Oikeuskanslerina toimii oikeustieteen tohtori Tuomas Pöysti, joka toimi ennen oikeuskansleriksi nimitystään maakunta- ja sote-uudistuksen virkamiesohjausryhmä ja projektiohjausryhmän puheenjohtaja (2015–2017).
Voiko oikeuskansleri Tuomas Pöysti olla täysin puolueeton pääministerin ja hallituksen valvoja, kun hän on aiemmin toiminut hallituksen renkinä juuri sote -ja maakunta-asioissa?
Nyt kun pääministeri sekaantuu jatkuvasti eduskunnan työhön ja rikkoo siten perustuslakia pitäisi juuri oikeuskanslerin puuttua pääministerin toimiin. Mutta hiljaista on, niin hiljaista, kuin vilttitossutehtaalla.
Tuomas Pöysti on laestadiolainen, kuten pääministeri Sipilä. Ovatko laestadiolaiset ottaneet vallan Suomen poliittisessa elämässä.
Syökö Pöysti Sipilän kädestä?
Sote -ja maakuntauudistus on joutunut aivan uuteen valoon, kun uudistusta tekee pääministeri, joka on laestadiolainen ja pääministerin valvoja, joka on myös laestadiolainen.
Ilmastohihhulien hulluus sen kuin lisääntyy
https://www.aamulehti.fi/uutiset/ilmastopaneeli-suomen-on-vahennettava-paastoja-jopa-100-prosentilla-jotta-ilmastotavoitteet-voidaan-saavuttaa-professori-ei-pida-mahdottomana-201030977/
”Ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen vaatii Suomelta nykyistä kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa.
85 prosentin säästötavoite on minimitavoite, jos halutaan, että maapallon lämpeneminen jää alle kahteen asteeseen. Se on Pariisin ilmastosopimuksen raja, johon Suomikin on sitoutunut.
–Nykyinen kirjaus 80 prosentin vähimmäistavoitteesta vuoteen 2050 mennessä ei riitä. Monet muut Euroopan maat ovat jo näyttäneet esimerkkiä ja tiukentaneet tai aikovat tiukentaa omia kansallisia tavoitteitaan.”
Mikään tieteellinen tutkimus ei osoita, että tuo 2 astetta on jokin maaginen raja. Se on pelkästään ilmastohihhulien keksimä luku.
Yksikään Euroopan maa ei ole mennyt noihin äärisäästöarvoihin ja pääosa EU:n jäsenistä ei ole menossa lähellekään edes nykyisiä arvoja.
Entisten itäblokin ja etelä-Eurooppalaisten maiden päästövähennysten määrä on törkeän alhainen.
http://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/society/20180208STO97442/kasvihuonekaasupaastojen-vahentaminen
Ehdotetut kansalliset tavoitteet
Eri jäsenvaltioiden valmiudet vähentää päästöjä vaihtelevat. Tämä on otettu huomioon määrittämällä tavoitteet maan asukaskohtaisen bruttokansantuotteen perusteella. Vuoden 2030 vähennystavoitteet ovat näin ollen 0–40 prosenttia vuoden 2005 tasoon nähden ja sopivat yhteen EU:n yleisen 30 prosentin vähennystavoitteen kanssa.
| Jäsenvaltio | 2030 tavoite vuoteen 2005 nähden |
| Luxemburg | –40 % |
| Ruotsi | –40 % |
| Tanska | –39 % |
| Suomi | –39 % |
| Saksa | –38 % |
| Ranska | –37 % |
| Yhdistynyt kuningaskunta | –37 % |
| Alankomaat | –36 % |
| Itävalta | –36 % |
| Belgia | –35 % |
| Italia | –33 % |
| Irlanti | –30 % |
| Espanja | –26 % |
| Kypros | –24 % |
| Malta | –19 % |
| Portugali | –17 % |
| Kreikka | –16 % |
| Slovenia | –15 % |
| Tšekki | –14 % |
| Viro | –13 % |
| Slovakia | –12 % |
| Liettua | –9 % |
| Puola | –7 % |
| Kroatia | –7 % |
| Unkari | –7 % |
| Latvia | –6 % |
| Romania | –2 % |
| Bulgaria | 0 % |
Nyt ei ujostella, suunnitelmat pöytään!
Vihdontojen ja vastoinkäymisten osuus jo käytiinkin läpi mutta eiköhän oteta tähän nyt ihan se metaforinen Jussi-kissa blogosfäärin pöydälle.
Kertokaa siis Juhannuksen suunnitelmista, muistoista, vinkeistä ja varoittavista esimerkeistä. KAtsotaanpa kuinka heteronormatiivisia suomalaisia olemme.
Itsellä on tarkoitus ehtiä puusaunassa kääntymään aattona, mutta muilta osin tulikin pari tuntia sitten uusi suunnitelma ja voi miten perinteikäs se onkaan: aion käyttää Juhannuksen korjatakseni kiinteistöautomaatiota asiakkaan tiloissa Hämeenlinnassa. Siinä on taikaa!