https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3898437-etanalle-tehtiin-muistinsiirto
Aplysia californica -merietana.
Etanalle tehtiin muistinsiirto
Maippi Tapanainen 15.5.2018 11.09
Tutkimus auttaa ymmärtämään muistin fysiologista perustaa.
Muistojen siirtäminen olennolta toiselle kuulostaa science fictiolta. Tutkijat ovat kuitenkin onnistuneet lähestymään fantasialta vaikuttavaa ilmiötä etanoille tehdyllä muistinsiirrolla.
[RK: Muistista ei yleensä puhuta selkäranagattomien kohdalla eikä ta- vallisesti aivokuorettomien selkärankaistenkaan kuten kalojen kohdalla, vaikka niilläkin kyllä tapahtuu ns.habituaatio-oppimista eli alkuperältään geneettisten ehdottomien refleksien viilautumista tarkoitukseensa, mi- kä usein on hyvinkin tärkeää esimerkiksi aistien kuten näkökyvyn kan- nalta. Habituaattio tapahtuu ainakin osin samalla ns. Fieldsin mekanis- milla kuin täysin uuden informaation pavlovilainen ehdollistuminen aivokuorellisilla.]
Maippi: Muistinsiirto tapahtui siirtämällä tietyn ribonukleiinihapon eli RNA:n sisältämää geneettistä informaatiota etanalta toiselle. Tutki- muksessa käytetyn RNA:n uskotaan säätelevän muun muassa solun kehitykseen ja sairauksiin liittyviä tehtäviä.
[RK: Tämä lienee enemmäkin verrattavissa vaikka hormonipiikkiin ja tai hormonihäiritsijäkemikaalin syömiseen kuin muistiin:jälkimmäisessä ke- mikaali antaa ikään kuin ”vääränhälyn” solun homoestaatisesta tilasta, että ”pitää lukea RNA:lla solun geenistä tiettyä kemiaalia lisää”. Kun sen RNA:n herättämä kemikaali on ”käytetty käyttäytymiseen” tai muuten vaan haihtunut, myös ”muisto” on (oletttavasti) tiessään. Eric Kandelin huijarikoilukunta on erikoistunut tällaisiin bluffeihin ja sellaisten teko- laitteiden patentteihein ja niistä saatavavien ”tiede-” ja ”tuotehitys”- määrärahojen lypämiseen. Tämäkin on just sitä.
Kuinka muistot tallentuvat aivoihin? Itävallassa vuonna 1929 syntynyt, Nobel-palkittu neuropsykiatri Eric Kandel on tutkinut aivojen molekyylibiologiaa. Kuva 2009.]
Maippi: ” Osa Aplysia californica -merietanoista opetettiin sähköstimu- laatiolla kehittämään puolustusreaktio, sitten puolustusreaktion kehit- täneiden etanoiden RNA:ta siirrettiin etanoille, joille sitä ei ollut opetet- tu. Siirron jälkeen niiden havaittiin toimivan opetettujen etanoiden tavoin. ”
[RK: Tämä ”sähköstimulaatiolla opettaminen” on Kandelin koulukunnan spesiaaleja:se ei tosiasiaas ole opettamista,vaan ehdottoman refleksin, esimerkiksi banaanikärpäsellä alkoholinhaistajaneuronilinjan, jolla se löytää ruokansa käyneen mehun, katkaiseminen:
” HM:Kandelin huijausmenetelmä oli yksinkertainen ja härski:hän poltti sähköiskulla (joka oli muka ”ehdollinen ärsyke”!, koska hän luuli, että ak- sonit ovat ”sähkölankoja” neuronien välillä!),ja näin hän muutti banaani- kärpäsen ”käyttäytymistä” siten,että se ei tunnistanut esimerkiksi alko- holin hajua,joka ohjaa sen ruoanetsintää.Tällainen vamma kuitenkin kor- jaantuu,jos eliö elää tarpeeksi kauan:sillä on useita alkoholireseptoreita (aistimia), joista toinen ”kypsyy” tähän tehtävään, kun alkuperäinen on poistettu pelistä.
JA TÄMÄ ON SITTEN KANDELIN MIELESTÄ PAVLOVILAISEN VÄLIAIKAISEN YHTEYDEN KUOLEUTUMISTA!!! … ]
Maippi: ” Tutkimusryhmään kuuluneen professori David Glanzmanin mukaan kyse oli eräänlaisesta muistinsiirrosta
Tutkimusryhmään kuuluneen professori David Glanzmanin mukaan kyse oli eräänlaisesta muistinsiirrosta. [toisto Maipin] Siitä, voisiko samalla menetelmällä joskus siirtää elämäntapahtumien muistoja Glanzman on epävarma, mutta uskoo, että muistojen säilymisen ymmärtäminen antaa mahdollisuuksia muistin syvempään tutkimukseen.
[RK: Tällä EI ole varsinaista tekemistä muistojen sälymisen kanssa, kaikkein viimeksi ihmisellä: muistot EIVÄT OLE GENNISSÄ, EIVÄT ”TULE SIELTÄ”- EIVÄTKÄ MENE SINNE, MILLÄÄN KONSTILLA!]
Maippi: ” Perinteisesti pitkäkestoisen muistisisällön on oletettu varastoi tuvan aivojen synapseihin eli hermosolujen liittymiin.Jokaisella hermoso- lulla on useita tuhansia synapseja.Mikäli kyseinen oletus pitäisi paikkan- sa, etanakoe ei Glanzmanin mukaan olisi voinut onnistua. Synapsien sijaan hän uskoo muistojen varastoituvan hermosolujen ytimeen. ”
[RK: Näin onsaatettu ajatella juuri selkärangattomien kohdalla sikäli kuin niillä mitään muistia esiintyy, mutta selkärankaisilla ja varsinkin aivokuo- rellisilla synapsit liittyvät LYHYTAIKAISEEN muistiin.Puhutaan myös ult- ralyhtyaikaisesta ja työmuistista. Muisti jaetaan usein kolmeen kompo- nentti: synaptiseen,LTP- (long term potentiation) ja aksoni- eli ehdollis- tumismuistiin (Fieldsin mekanismiin), mutta nuo toimivat kaikki yhdessä esimerkiksi ihmisen muistamisprosessissa.]
Maippi: ” Merietanan ja ihmisen molekulaariset prosessit ovat saman- laisia, joskin etanan keskushermostossa neuroneja on vain 20000, ihmisellä niitä oletetaan olevan noin 100 miljardia. ”
[RK: Etanalla tai millään selkärangattomalla ei ole keskushermostoa, eikä Fieldsin mekanismia.]
Maippi: ” Tutkimustulos antaa uusia näkökulmia muistin fysiologista per- ustaa tutkiville. Siitä voi olla hyötyä esimerkiksi Alzheimerin taudin ja post-traumaattisen stressisyndrooman hoidossa. ”
[RK: Turha toivo.]