Ei sitten ollutkaan Arjala…

https://www.verkkouutiset.fi/ruotsin-lapissa-ei-ollutkaan-sivilisaation-alkukoti/

Ruotsin Lapissa ei ollutkaan sivilisaation alkukoti

Ilkka Ahtokivi | 02.05.2018 | 11:47– päivitetty 02.05.2018 | 13:46

Muinaistutkijoita yli 300 vuoden ajan askarruttanut Käymäjärven kiven arvoitus on ratkaistu.

1600-luvun lopulla Pajalasta Ruotsin Lapista löydettiin merkillinen kivi, jota pidettiin vuosisatojen ajan riimukivenä ja jopa todisteena sivilisaation alkukodin sijainnista Euroopan pohjoisreunalla.

Oulun yliopiston arkeologian ja historian tutkijoiden uusissa tutkimuk- sissa kivi on osoittautunut luonnon muovaamaksi kalkkikivilohkareek- si, jonka pinnan kuviot ovat jälkiä erilaisista geologisista prosesseista, eivät riimukirjoitusta. Tutkimuksessa analysoitiin kiveä suhteessa paikalliseen geologiaan ja maisemaan sekä liitettiin kivestä tehtyjä aiempia havaintoja ja tulkintoja laajempaan asiayhteyteen.

Tutkimus yhdisti geologian, arkeologian ja historian tutkimusmenetelmiä.

– Kyse ei kuitenkaan ole vain kivestä itsestään vaan siitä,miten pohjois- ten alueiden merkitys esihistorian ja historian suurissa kertomuksissa on ymmärretty, Oulun yliopiston tutkimusryhmän johtaja, arkeologian professori Vesa-Pekka Herva kertoo.

Pohjoinen on esiintynyt eurooppalaisten mielissä antiikin Kreikan ajoista lähtien tuntemattomana ja taianomaisena maana.

– Käymäjärven kiven tarina valaisee oleellisesti esimerkiksi Lapin ny- kyisten kaivos- ja maankäyttökiistojen historiallisia juuria aikana, jol- loin ilmastonmuutoksen luomat uhkat ja mahdollisuudet ovat nosta- neet arktiset alueet globaalin taloudellisen ja poliittisen keskustelun keskiöön, Herva kertoo.

Suomessa on vasta hiljattain alettu tiedostaa näitä syvältä historiasta kumpuvia ongelmia, joiden syntyä tutkimusryhmä tarkasteli Käymäjär- ven kiven kautta. Vaikka kyse on luonnonoikusta, Käymäjärven kivi on kiehtova ja tärkeä esimerkki kulttuuriperinnön merkityksestä osana eri aikojen laajempaa yhteiskunnallista keskustelua.

Käymäjärven kivi on kiinnostanut tutkijoita ja suurta yleisöä 1600-lu- vulta lähtien. Löytö herätti aikanaan myös kuningas Kaarle XI:n kiin- nostuksen ja hän rahoitti tutkimusretken pohjoiseen aikansa huippututkijan, professori Olof Rudbeckin suosituksesta.

Vuonna 1731 paikalla vierailivat ranskalainen tiedemies Pierre Louis Maupertuis ja ruotsalainen professori Anders Celsius kykenemättä selvittämään, oliko kyse vain erikoisesta luonnonoikusta vai maailman vanhimmasta kirjoituksesta.

Tutkimuksen julkaisi arvostettu Cambridge Archaeological Journal.

Alternative Pasts and Colonial Engagements in the North:

The Materiality and Meanings of the Pajala ‘Runestone’ (Vinsavaara Stone), Northern Sweden

Vesa-Pekka Herva, Janne Ikäheimo, Matti Enbuske & Jari Okkonen

”Kantapersermaanilainat” witusta Saamelaiskulttuurin ensyklopediassa…

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2018/02/suomen-alkupera

SUOMEN ALKUPERÄ

Lähden seuraavassa siitä,että suomen paikan- ja heimonnimet Sai- maa, Saame, Häme ja Suomi tulevat eri kautta tässä aikajärjestyk- sessä samasta kantabalttilaisesta juuresta kuin liettuan sana žemė = maa, maaperä, sisämaa, alamaa. Tämän (paitsi Saimaan) on yllättävää kyllä esittänyt myös Jorma Koivulehto, joskin hänen suuhunsa on sitten myöhemmin pantu myös aivan muuta.

Olen katsonut että tämä sana on z-äännealkuinen, sen sijaan kantain- doeuroopassa,sikäli kuin tämä sana lainkaan on sieltä,on periaatteessa saattanut olla g-äänne. Vain yhdessä IE-kielessä, heetissä, jossa gim(ma)ran = viljelysmaa, joka on mahdol- lisesti lainaa kartvelikielten (svaneetin) samaa tarkoitytavasta sanasta gim.Heetin (puolustettavaa, hallittavaa) maa-aluetta tarkoittava sana on tekam. Näillä ei ilmeisesti- kään ole synnyltään tekemistä keskenään. Näin ainakin nyt oletetaan. Indoeurooppalaisten alkuperästä tässä noudatetaan Marija Kimbutasin kurgaanihypoteesia ottaen kuitenkin huomioon, että jos źem-sanalla saattaa olla ”anatolialainen”, alun perin peltoviljelykseen liittyvä lainaetymologia IE (ja SU-) -kielten ulkopuolelta.

Lähteissä etymologia on sekoitettu enemmän tai vähemmän tahallaan aivan toisen sanan,liettuan šeima = perhe, kiemas = piha, vasarakirves- laina kaimas = kylä,maaseutu, kanssa,suomen kaima,joka on varmasti IE-sama ja tunnetaan hyvin. Nämä pyritään erottamaan toisistaan.

https://journal.fi/virittaja/article/view/39139/28183

Riho Grünthal

” SUOMEN ALKUPERÅ

2.5.2018

Puolueetko kansanliikkeitä?

Ihmiset yhä laajemmin ovat kyllästyneet puoluepoliittiseen keplotteluun. Eikä ihme, sillä tietoisuuden kasvaessa, poliittinen teatteri avautuu uudella, vastenmielisellä tavalla jokapäiväiseen elämään.

Timo Soini sen oivalsi ensimmäisenä. Kansalle vastenmielistä pitää vastustaa. Soini alkoi puhua perussuomalaisista kansanliikkeenä – ei perinteisenä puolueena. Harhautus oli täydellinen, äänestäjät antoivat haisevan vastalauseen Soinin kutsumille, ns. perinteisille puolueille ja äänestivät perussuomalaisia. Soini unohti kertoa, ettei kansanliike ole vain sanoja tai pelkkää parlamentaarista äänestämistä.

Tänään eri puolueet ilmoittautuvat vuoronperään kansalaisliikkeiksi. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kutsui kansanedustaja Harkimon mukaan suureen keskustalaiseen kansanliikkeeseen. Kokoomuksesta riennettiin oitis tekemään heistä suurinta kansanliikettä. Myös demareiden Antti Rinne on muistuttanut heidän olevan kansanliike.

Suomalaiset puoluepamput ovat panneet merkille eurooppalaisen ilmiön, kuinka monessa maassa suosiota ovat kasvattaneet uudet, vanhoista puolueista irtautuneet erilaiset ryhmät, jotka kutsuvat itseään kansanliikkeiksi. Kova oikeistolainen politiikka ympäri Eurooppaa on vieraannuttanut ja suututtanut ihmiset pois politiikasta. Oikeisto on ajautunut vääjäämättä umpikujaan.

Poliittinen kansanliike on lähtöisin vasemmistolaisesta työväenliikkeestä – parhaana esimerkkinä vanha kunniakas SKDL. Aito, poliittinen kansanliike lähtee yhdessä tekemisestä, yhdessä vaikuttamisessa yhteiskunnallisiin asioihin. Laaja kansanliike toimii edustuksellisessa päätöksenteossa, kaduilla ja kansanjoukoissa, ei vain äänestyskopeissa.

Oikeistolainen sumutus uusista kansanliikkeistä tai puolueista jotka innolla kehuvat olevansa kansanliikkeitä, vailla ideologioita, on tuuleen huutelua, täyttä humpuukia. Hyvänä esimerkkinä Ranskan presidentti Emmanuel Macronin 2016 perustama ”kansanliike” Tasavalta liikkeellä. Uusi liike nosti Macronin presidentiksi, mutta on osoittautunut kaikkea muuta kuin kansalaisten presidentiksi. Osoituksena valtavat massamielenosoitukset, kun herra ”kansanliike”, on rajusti hyökännyt tavallisten ranskalaisten oikeuksia vastaan, pyyhkien pöytää työläisillä ja heidän mielipiteiltään, arvoillaan.

Aave kummittelee Euroopassa, sanoi Karl Marx aikoinaan. Uusi aave kummittelee oikeistolaisen Euroopan yllä – vasemmistolaisten kansanliikkeiden aave. Esimakuna muun muassa espanjalainen Podemos ja muutamat muut, jotka ovat menestyneet ja ovat osoittautuneet todellisiksi kansanliikkeiksi.

Pelko on suuri vallassaolijoiden leireissä. Kaikki voitava tehdään, ettei vaan Suomeen nouse esim. uutta punavihreää liikettä, jonka toiminta perustuisi laajaan ja todelliseen vaikuttamiseen ihmisten elämän joka osa-alueella, jossa ihminen itse on kaiken keskiössä ja päättämässä omista ja lähiympäristönsä asioista, myös koko yhteiskunta huomioiden.

Siksi ei ole ihme, että Harkimon perustama Nyt – liike sai kohtuuttomasti palstatilaa eri medioissa. Oikeistolaisen ”kansanliikkeen” tehtävä on puheista huolimatta taata vanha valta, kun taas oikea kansanliike luo uutta, uudistaen yhteiskuntaa ihmisten hyvinvoinnista huolehtien – ihmisten ja luonnon parhaaksi. Se taas on myrkkyä oikeistolle.

2.5.2018

Nässystä lähtee jäät tänään kuulemma

Niin on häipyny parissa päivässä tästä näkymästäkin, joten paatti pitäisi laittaa vesille ja heittää haukiverkko järveen.

2.5.20182.5.2018

Heivät tiä, mitä het tekevät

Vappupuhheista ja ylleensäki toisten ihmisten mielipievappauesta tai siis toisen mielipitteen kunnioittamisesta, siis ihmettelen, eikö kristityt ihmiset toelakkaan jaksa käyttäytyä paremmin.

Fiksut ihmiset paukuttaa rumasti henkilöstä, vaikka kyse on selvästä asiasta tai asioitten kulusta tai ilmiöstä.

Miehän olen vappaa-ajattelija, en käsitä mithän uskontunnustuksia, mutta uskontojen isot kirjat onihan mahtavia, mikäli mie mithän käsitän.

Sielä on usseissa kohissa tämä viesti, jonka Jeesus sano Jumalalle, Herra anna heile antheeksi, hei tiä, mitä het tekevät.

Noko nyt jonku aikaa ihmettelin tuota tyyliä kärjistää ja rääpiä toisia, jopa työtovereita tai eri mieltä olevia, tajusin, että nythän minun kuuluu ittekki aatella, rääpijät ja kärjistäjät musta-valko-paasaajat ei tiä, mitä puhuvat.

Non niin pimmeitä ja kapeasti aattelvia, ko non oman rajottuneisuutensa vankeja.

No siis miehän lepyin, haukkukaa ja kärjistäkkää rauhassa, saatta tietenki olla, mitä oletta, teistei haukkujat, ole enemppään niinko minustakkaan eijjole, mie teitä näin piiloagressiivisesti tulin mottinheeksi.

No politiikoista, jos puhuma, onneksi on kepun Kääriäinen ja niin se vihreitten Antero Vartia, net ainaki puhhuu inhimillisesti, yhteistyökykysesti ja rakentavasti ja pysyvät asiassa, minun mielestä.

Jee nytton Vaput juhlittu ja Kärpät kiitelty, nyt pari-kolme päivää arkea ja sitte taas ihmetelhään viikonloppua.

Onkos minun pakko sanoa, eijjole, mutta sanon vielä, että yks syvä ihmetyksen aihheeni on tämä maailman sotasuus. Usa on tapellu koko olemassa olonsa viehrailla mailla ja sen tallous lienee sotateollisuuen varassa. Niinko Ruottiki, vaikkei itte sodikkaan. No siis niin hyvin puhuva ja ajattelevaiselta vaikuttava Jussi Niinistö puhhuu ja tekkee sotasia hommia, en tykkää, suren J. Niinistön touhuja.

Rakastavin, kiittävin ja kunnioittavin terhveisin hilkkapien

2.5.20182.5.2018

2.5.1918 – 100 vuotta sitten Jääkärijoukkojen hyökkäyshenki

Viipurin valtauksen jälkikatsausta

”Nopea menestyminen oli jääkärijoukkojen hyökkäyshengen ja sisukkaan kestävyyden ansiota.

Yhtenä ainoana yönä, huhtik. 24 p. vasten, hyökkäsi v. Colerin rivistön etujoukko, majuri E. Heinrichsin komennossa oleva VII jääkäripataljoona, vihollisen varuillaanolevia ja lukuisain konekiväärien puolustamia asemia vastaan ensin Aittalahdessa, sitten Lyykylässä ja lopuksi Mannikkalassa. Aamulla sama pataljoona valloitti, osittain mies miestä vastaan taistellen, Talin aseman, siitä huolimatta että puolustaja oli asettunut vahvojen varustusten taa ja sai tukea panssarijunan tulelta. Majuri Heinrichs ja hänen pataljoonansa osoittivat esikuvallisesti, mitä miehuullisuus ja soturihenki saavat aikaan.

Jernströmin rivistön I jääkäripataljoona (Taucher) marssi huhtik. 23 p:nä osittain vaikeita polkuja pitkin Pihkalasta Pilppulan ja Suurpellon kautta kaikkiaan 30 km ja hyökkäsi puolenyön aikaan Säiniön asemaa vastaan, joka klo 2 aamulla vallattiin. Koko aamuyön ja sitä seuraavan päivän klo 4 saakka iltapäivällä torjui pataljoona panssarijunan uudistuneet hyökkäykset. Aikaisin aamulla huhtikuun 25 p:nä ryhdyttiin etenemään Säiniöstä Liimattaan (5 km), joka sivuutettiin klo 5 a.p., minkä jälkeen pataljoona liitettiin Viipuria vastaan hyökkääviin joukkoihin. Huhtik. 25-26, 27-28 ja 28-29 päivien välisinä öinä kuului pataljoona Viipuria vastaan toimiviin iskujoukkoihin.

XVI jääkäripataljoona (Jaatinen) läksi huhtik. 23 p. a.p. Heinjoelta Kämärän kylän ja Pienperon kautta ja saapui Säiniöön 30 km marssittuaan seuraavana päivänä klo 2 a.p., otti osaa taisteluihin panssarijunia vastaan ja lähetti vartioita ja tiedustelijoita Viipurin suunnalle. I jääkäripataljoonan kanssa se osallistui hyökkäykseen kaupunkia vastaan, kärsi raskaita tappioita, oli reservinä 27-28 p:inä hyökättäessä, mutta liitettiin seuraavana iltana jälleen ryhmän taisteluvoimiin.

III jääkäripataljoona (Schauman) valtasi Kämärän kylän taistelujen jälkeen, jotka kestivät klo 4 i.p. huhtik. 23 p. klo 8 a.p. seuraavana päivänä. Yksi komppania eteni suoraan Kämärän asemaa vastaan, mutta sen hyökkäys torjuttiin verisesti. Molemmat muut komppaniat olivat etuvartioina Oinalan suunnalla ja Pienperossa Viipuria vastaan. Huhtik. 25 p. pataljoona marssi Säiniöön. Huhtik. 26, 28 ja 29 p:ien vastaisina öinä pataljoona osallistui Viipurin luona käytyihin taisteluihin.

II jääkäripataljoona (Fagernäs) saapui huhtik. 23 p. klo 8 i.p. Kämärän aseman edustalle ja kävi heti hyökkäämään. Yöllistä taistelua kesti klo 4 asti aamulla, mutta vihollisen vastarintaa ei voitu murtaa, vaan kävivät punaiset vastahyökkäykseen saaden tukea Säiniön suunnalta tulevalta panssarijunalta. Pataljoona kärsi huomattavia tappioita, 20 % kuolleina ja haavoittuneina. Vasta puolenpäivän aikaan huhtik. 24 p:nä voitiin mainittu rautatieasema tykistöpommituksen jälkeen vallata. Vihollinen oli silloin vapaaehtoisesti tyhjentänyt asemansa. Jo samana iltana pataljoona marssi 15 km Säiniöön, jonne se saapui puolenyön aikaan. Vain muutaman tunnin levon jälkeen lähdettiin liikkeelle ja edettiin Liimattaan (5 km) ja ryhmityttiin taisteluun Viipuria vastaan, missä joukko oli reservissä. Lähinnä seuraavana yönä 25-26 sekä yöllä 27-28 ja 28-29 p:inä pataljoona oli Viipuria vastaan hyökkäävien joukkojen etulinjoilla.

Päällystön tarmokkuus ja etenemishenki, miehistön urhoollisuus ja kestävyys teki mahdolliseksi nämä saavutukset, jotka ansaitsevat ihailua erikoisesti huomioon ottaen asevelvollisten lyhyen harjoitusajan.

Soturikuntoa esiintyi muillakin taistelun alueilla. Savoniuksen rivistössä menetti XVIII jääkäripataljoonan (Nordenswan) 1. komppania (Hannelius) hyökättäessä Hotakan kylää vastaan huhtik. 23 p:nä 37 % miehistöstään 5 tuntia kestäneessä taistelussa, joka päättyi klo 11 i.p. Mutta siitä huolimatta komppania oli hyökkäysvalmiina klo 2 a.p. ja otti osaa vasta myöhemmin loppuunsuoritettuun uudistettuun hyökkäykseen sekä puolustus- ja hyökkäystaisteluihin huhtik. 25 p. (ks. siv. 202). – Ausfeldin ryhmän nopean etenemisen aiheutti niinikään jääkärijoukkojen hyökkäysvoima ja sisukkuus. Vaikka joukot kärsivät ravinnon puutetta – muutamiin joukkoihin nähden ilmeni, että ravinto kahden vuorokauden aikana rajoittui niukkaan ateriaan, jonka pääosana oli viholliselta otettu keitto – joukot säilyttivät kuitenkin taistelukuntoisuutensa. Ja tässä muistettakoon myös molempain Sihvon ryhmään kuuluneiden suojeluskuntapataljoonain sankarillista puolustustaistelua Naulasaaressa huhtik. 28-29 välisenä yönä Viipurista tulvivaa ylivoimaa vastaan.

Suomen kansa oli näissä vapaussotansa ratkaisevissa lopputaisteluissa taas esittänyt oivallisen sotilasaineksensa, joka voimakkaassa johdossa voi suorittaa suurtekoja. Tämän verrattoman ominaisuutensa turvissa saattaa vapaa Suomi lujassa luottamuksessa kulkea uusia, ankarampia myrskyjä kohti, kunhan se vain voimansa tallentaa ja pitää miekkansa terävänä.”[i]

——

[i] Kai Donner, et al – Suomen Vapaussota VIII; 1927; sivut 222-224

2.5.20182.5.2018

Nykynokian tulolähde – Apple

Siinä, missä Nokian verkkopuoli kamppailee kilpailutilanteessa, lisenssimaksut Applelta ja muilta puhelimen valmistajilta tulevat sisään kuin suokuokalla:

Nokian puhelimet kaatanut Apple maksaa nyt Nokialle muhkeita lisenssimaksuja

Nokia oli maailman suurin matkapuhelinten valmistaja ennen kuin Applen iPhone tulo kuvioihin vuonna 2017. Nokian luovuttua puhelimista vuonna 2013 sen päätoimiala on tietoliikennelaitteiden valmistaminen. jopa 88 prosenttia Nokian liikevaihdosta tuli verkkolaitteista, kolumnisti Alex Webb kirjoittaa.

Nokian operatiivinen tulos sen sijaan syntyy lähes kokonaan Nokia Technologies -liiketoimintayksikössä. Se vastaa Nokina patenttisalkusta ja brändin ja patenttien lisensoinnista muille yhtiöille. Nokian hallussa on matkapuhelinajoilta vielä tuhansittain patentteja, ja matkapuhelimia valmistavat yritykset joutuvat maksamaan niistä lisenssimaksuja.
Jatka lukemista ”Nykynokian tulolähde – Apple”

1.5.2018

Hienoa tuo väkivallaton malli…

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201805012200914646_ul.shtml?utm_campaign=uutisboksi_201511&utm_source=aamulehti

”Arviolta jopa 1 200 mustiin pukeutunutta ja naamioitua nuorta varasti huomion perinteisiltä ammattiliittojen vappumarsseilta Pariisissa. Äärivasemmistolaisista koostuvalta vaikuttanut väkijoukko huusi iskulauseita muun muassa poliiseja, kapitalismia ja fasismia vastaan.

Osa kantoi mukanaan anarkistisymboleja, Neuvostoliiton lippuja ja yhteiskuntaa vastustavia kylttejä.

Parinkymmenentuhannen ihmisen marssista erillään ollut joukkio muun muassa tuhosi liiketiloja, niiden joukossa pikaruokaravintola McDonald’sin toimipisteen. Ainakin yksi auto, kaivuri ja skootteri sytytettiin tuleen.”

Tätä se ”väkivallaton” vasurisakki on anarkistiroistoineen.

1.5.2018

Se aito alkuperäinen saamelainen

Taas on synnytetty myrsky vesilasissa, jostain inkkarista.
Tässä sen sijaan se aito alkuperäinen saamelainen:

Onko kaikki inkkarit kanootissa,
kaikki natsit bunkkerissa?

1.5.2018

Näkö

Kaukonäköni on huonontunut nopeasti viimevuosina.

Esim linja-autopysäkillä näen linja-auton numeron vasta kun se on jo ihan lähellä.

Autoa ajan tosi harvoin, kun en omista, mutta siinäkin näen mitä liittymäkylteissä lukee, vasta kun olen melkein kohdalla. Sama koskee nopeusrajoituskylttejä. esim 80-kyltissä ”lukee” 800 , ennenkuin olen ihan merkin lähellä ja näköni siihen tarkentuu.

1.5.20181.5.2018

Onko aihetta kääntää veistä haavassa?

Jatka lukemista ”Onko aihetta kääntää veistä haavassa?”