”Vallan kolmijako-oppi tarkoittaa Montesquieun mukaan, että vallanväärinkäytön estämiseksi lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on erotettava toisistaan”. Lainaus Wikistä
Tätä vallan kolmijako-oppia on noudatettu Suomessa jo vuodesta 1919 alkaen ja on se kirjattuna persutuslakiimme.
Asia nousi tänään esiin eduskunnan kyselytunnilla, kun Sipilän hallitusta on arvosteltu siksi, että se on liikaa hoputtanut ja sekaantunut eduskunnan valiokuntien työhön sote -ja maakunta-asiassa. Pääministeri torjui syytökset ja ilmoitti, että eduskunta tekee työtään omaan tahtiinsa, mutta viivyttelemättä. Hallituspuolueista on nimittäin kuulunut ääniä , että oppositio yrittää jarruttaa valiokuntien työtä taktisista syistä. Sen taas kielsivät opposition edustajat ja totesivat, että kun kyseessä on tuhansia sivuja käsittävä lakikokoelma se vie paljon aikaa mm. asiantuntijakuulemisina.
Jos uskoo hallituksen vakuutteluja, että hallitus ei pyri ohjailemaan eduskuntaa ja sen valiokuntia sotelakien käsittelyssä ja noudattaa siten vallan kolmijako-oppia sekä perustuslakia, niin kuka sitten voisi olla se tai ne, jotka yrittävät vaikuttaa sotelakien käsittelyä jouduttavalla tavalla? Ne voivat olla valiokuntien hallituspuolueiden edustajat. Kun valiokuntien työskentelystä tihkuu tietoa julkisuuteen vain niukasti, emme me kansalaiset voi tietää, mitä valiokunnissa puhutaan ja kuka puhuu.
Kansanedustajat ovat kaikki henkilöitä, joilla on voimakas itsetehostuksen tarve. Muuten he eiv ät olisi kansanedustajia. Mutta heidän joukossaan on monia, jotka pyrkivät johtamaan muita. Näin se vaan on. Jos jossain valiokunnassa on jäsenenä muita selvästi äänekkäämpi ja määrävämpi typpi, hän saattaa jopa vaikuttaa ratkaisevasti päätösten tekoon ohi valiokunnan puheenjohtajan.
Eräs esimerkki on perustuslakivaliokunta. Kokoomuksen varajäsenenä on vanha konkari ja kettu Ben Zyskovitz. Varajäsen pantiin valiokuntaan nimenomaan sotelakien käsittelyn vuoksi ja samalla yksi varsinainen jäsen jättäytyi syystä tai toisesta pois. Zyskovitzin tehtävänä on puolustaa valiokunnassa Kokoomuksen etuja eli valinnanvapautta ja tekee se varmaan taidolla. On vain niin, että perustuslakivaliokunta ei yleensä tee äänestyspäätöksiä, ainoastaan yksimelisiä päätöksiä. Valiokunta poikkeaa muista valiokunnista siinä, että sen tehtävä ei ole polittinen vaan lainopillinen. Siitä huoliatta on perusteltua syytä uskoa, että Zyskovitz tekee kaikkensa saadakseen oman kätensä jäljen valiokunnan mietintöön.