Kuukausi: maaliskuu 2018

Eilen oli vaimoni Fiat Eestissä ruostesuojauksessa. kun vein autoa, navigaattori pysäytti minut pärnumaantee 158 ja ilmoitti perillä. Eipä oltu.

No, min ä käänsin siitä Vepsäläisen huonekaluliikkeen kulmasta oikealle ja ajoin T-risteykseen, molempiin suuntiin n 300m ja sitten pussinperä. Lähdin oikealle ja liike löytyi ”helposti”, löytyi kuitenkin.

Auto sitten jäi Georg Pullin firman hoitoon ja minä, tallinnan takseja kun aika paljon tunnen, sanoin Georg:lle, soita minulle taksi tämä kun on näin kinkkinen osoite ja venäjänkielinen taksi, minä suomenkielinen. Georg kysäisi; kävisikö Taksify? Sanoin, että sama.

Georgin mainitsema harmaa Opel tuli nopeasti. Astuin autoon ja kuskina pienen hintelä venäläinen. Ei taksitunnuksia, ei taksamittaria; mitähän tästä tulee?

No, A-satamaan tultiin enkä ollut uskoa silmiäni, 6,5km ja ”mittari” näytti 2,5€.

Vitosen maksoin.

Samana päivänä ajoin 1212 Kroonetaksolla saman matkan; maksoi 6,50€.

Noita tietoja tuommoisista 7-10km matkoista suomalaisten maksamista taksikyydeistä, niitä tilastoja minulla on paljon. Hintahaitari, jos nyt lasketaan tämä Taksify, pois. Tämä hintahaitari alkaa 15-50€ haarukassa lienee nykypäivää.

Mutta se elämäni ensimmäinen Taksify-kyyti vaikutti oikein luotettavalta. Siisti auto, kuljettaja, hyvä tekninen varustus, kuitin sai pyydettäessä, no minä en enää tarvitse kuitteja.

Sininen puolue yrittää nostaa kannatustaan
– Ansiosidonnainen työttömyysturva kaikille ministeri Mattila käynnistämä selvitys?
– Puolustusmäärärahojen vähyydestä ministeri Niinistö puheessaan?
No jos on 5 ministeriä hallituksessa niin tulos tai ulos sillä kannatus ei puheilla nouse.

EU -ja maahanmuuttovastaiset äänet voimistuvat ympäri Euroopan. Nyt on Italiassa vaalit ja ennusteet näyttävät siltä, että EU -ja maahanmuuttovastaiset puolueet nousevat vaalien jälkeen muodostettavaan hallitukseen.

Englanti lähti jo EU:sta. Itä-Euroopan EU-maat ovat hyviin krittisiä, samoin Itävalta ja Hollanti. Suomessakin tulee EU-kriittisten ääni voimistumaan, kunhan päästään ensi vuoden vaaleihin, ellei tule hajoitusvaaleja.

Miksi EU-vastaisuus lisääntyy kaiken aikaa Euroopassa? EU ja sen toimielimet, erikoisesti komissio ovat siihen syypäitä. Rahaa palaa kaikenlaiseen jonnin joutavaan. Erikoisen paljon menee rahaa  EU:n mammuttikoneiston palkka -ym. muihin menoihin, kuten eläkkeisiin.

Jäsenmaiden kansalaiset maksavat veroina aivan kohtuuttomasti  EU:n yhäti paisuvia menoja. Nyt keskustellaan siitä, pitääkö Englannin jättämä maksuaukko täyttää esim Suomen nettomaksuosuutta lisäämällä. Samalla, kun Suomi maksaa yhä enemmän EU:n jäsenmaksuja, heikennetään meillä sosiaaliturvaa ja köyhien määrä vain lisääntyy.

Tärkeä syy EU-vastaisuuteen on myös se, että erikoisesti Ranska haluaisi tiiviimpää EU:ta, jossa varat ja velat olisivat yhteisiä. Se tarkoittaisi jo eräänlaista liittovaltiota. Saksa empii, mutta Merkel on jo antanut pikkusormensa Ranskalle. Tuskin antaa koko kättään, sillä hänellä on jo vaikeuksia omassa maassaan. Merkelin aika saattaa olla pian jo ohi Saksassa.

Euroopan kansat haluavat olla itsenäisiä. EU oli Suomen liittyessä jäseneksi ITSENÄISTEN VALTIOIDEN LIITTO. Sellaisena se täytyy pysyäkin ja unohtaa kaikki yritykset tehdä EU:sta liittovaltiota, jos halutaan säilyttää EU.

Paljon on puhuttu EU:n turvatakuista pahan päivän varalle. Nyt on Kokoomuksen nokkamies Orpo todennut, että ” ei pidä rakentaa pilvilinnoja EU:n turvatakuiden varaan”. Näin se on. EU:lla ei ole puolustusvoimia on vain paljon papereita, joissa puhutaan turvatakuista.

Jos Putin tai hänen seuraajansa joskus päättäisi tulla taas, kuten vuonna 1939, olisimme yksin, kuten olimme silloinkin. Onhan meillä ”uskottava puolustus”, mutta kuka uskoo ja kuka ei. EU:sta ei ole meille apua, se on harhaa vain.

Valtiovallan juupas eipäs vääntö Sotesta on avannut oivan tien sosiaali – ja terveyspalveluiden yksityistämisbuumille. Pirkanmaalta lähtöisin olevan Pihlajalinna konsernin kuntapalveluiden kaappaukset maakunnassamme kertovat karua kieltä julkisen sektorin kampeamisesta pääomien tieltä. Yksityisen sektorin vakuuttelut ja taitava markkinointi palveluiden edullisuudesta ja laadusta on monissa ahdingossa elävissä kunnissa koettu ”hukkuvan tarttumisena oljenkorteen”.

Terveysjätti Pihlajalinna näyttää tarjoavan ”pelastusrengasta” nyt vuorostaan nokialaisille. Osalla nokialaisilla päättäjillä on jo näppinsä tiukasti kiinni Pihlajalinnan syötissä. Siitäkin huolimatta, että sosiaali – ja terveysministeriöstä näytetään punaista valoa hankkeelle liittyä yhteen Mänttä – Vilppulan yhteistoiminta alueeseen. Myös Aamulehdessä 23.2 2012 mielipidepalstalla nokialaiset lääkärit suhtautuivat kielteisesti palveluiden yksityistämisestä.

Muutamia vuosia Pihlajalinnan ”ikeen” alla eläneenä tuntuu pelottavalta ajatukselta kuinka Tampereen pohjoispuoli Pirkanmaasta olisi lähes tyystin yksityisen monopolin hallussa. En ala toisten kuntien päättäjiä neuvomaan, mutta vinkkinä heitän, kuinka kannattaisi olla yhteydessä yksityistämisen sektorin piirissä oleviin kuntalaisiin ja työntekijöihin. Kokemuksesta voin sanoa, luvattujen pilvilinnojen kariseminen nopsaan on suututtanut asukkaita laajalti. Ruohonjuuritasolta löytyy totuus, ei kunnantalojen seinien sisältä, kahvihetkistä viranhaltijoiden kesken, saati mahdollisen palveluntuottajan lupauksista. Pitkillä sopimuksilla palveluiden tuottamisesta yksityisellä sektorilla, vie päätöksenteon harvojen käsiin, jossa kuntalaisten valitsemilla valtuutetuilla on lähinnä vikisijän rooli. Maakuntamallin pelote kuntademokratian kaventamisessa ei saisi olla syy palveluiden yksityistämisille.

Miksi pitää ketkuillen teeskennellä ”tiedeyliopistoa”, kun nyt on aivan erinomainen tilaisuus VAIHTAA VIRALLISESTIKIN AMMATTIKORKEAKOULUKSI?

Hyvä ammattikorkeakoulu oli mennen tullen parempi kuin huono yliopisto!

Laiton ja hölmö säätiöylipisto, johon Tampereen yliopiston puoli on pa- kotettu, voitaisiin edelleen ”lakkauttaa” siten, että (ketjun heikoin lenk- ki) Tampereen nykyinen säätiömuotoinen Teknillinen yliopisto JAET- TAISIIN TAMPEREEN YLIOPISTON, joka säilyisi julkishallinnollisena, ja Yliopistosäätiön johtaman Tampereen Ammattikorkeakoulun kesken, joka Säätiö sitten huolehtisi mm. koulutusviennistä, joka on aina AM- MATTIKORKEAKOULUVIENTIÄ, sillä tiede on jo luonteeltaan kansain- välistä EIKÄ TARVITSE varsinaista vientiä, vaan vuorovaikutusta maailman muiden tiedeyliopitojen kanssa.

https://yle.fi/uutiset/3-10093134

” Varaslähtö Tampereen korkeakoulujen yhdistymiseen: Rakennustekniikan opetuksessa tiivis yhteistyö alkaa jo syksyllä

Tampereelle syntyy Suomen suurin rakennusalan osaamiskeskittymä. Yhteistyön tavoitteena on varmistaa vetovoimaiset tutkinnot.

1.3.2018 klo 09:25

Tampereen kolmen korkeakoulun yhdistyminen etenee rivakasti alkuvuoden hallintokiistoista  huolimatta.

Vahvassa etunojassa uudistusta on lähtenyt puskemaan eteenpäin rakennustekniikan koulutus.

Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston koulutusyhteistyö tiivistyy jo syksyllä 2018, kun rakennustekniikan ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat ottavat käyttöön uudet tutkinto-ohjelmat.

Virallisesti Tampereen korkeakoulut yhdistyvät vuoden 2019 alussa.

Tutkintoihin haetaan erikseen, mutta opetus suunnitellaan yhdessä

Tampereen ammattikorkeakoulussa rakennustekniikan insinööriopin- not aloittaa ensi syksynä noin sata uutta opiskelijaa. Myös Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan kandidaatin ja edelleen diplomi-insinöörin opintoihin on noin sata aloituspaikkaa.

Tutkintoihin haetaan erikseen ja uudessa tutkinto-ohjelmassa aloittavat syksyllä vain ensimmäiset vuosikurssit – yhteensä pari sataa opiskelijaa.

Kahden korkeakoulun yhteistyö etenee Tampere3-hengessä ja vahvassa etunojassa, sanoo yksi yhteistyön arkkitehdeistä, professori Matti Pentti Tampereen teknillisestä yliopistosta.

– Me olemme tänä keväänä edenneet jo ihan kalkkiviivoille. Haku alkaa kohta, ja ensimmäiset uusien tavoitteiden mukaan etenevät opiskelijat aloittavat syksyllä.

Koulutuspäällikkö Jouni Lähteenmäki Tampereen ammattikorkeakoulusta on yhteistyöstä innoissaan.

– Me otamme tässä itse asiassa vuoden varaslähdön Tampere3:a ajatellen, Lähteenmäki sanoo.

– Kokeilemme, miten tämä ensimmäinen lukuvuosi sujuu. Sovitamme yhteen asioita ja ratkomme mahdollisia pulmatilanteita sitä mukaa kun niitä ilmenee.

Koulutuksen tavoitteet ja sisältö suunnitellaan yhdessä.

Tekniikan kandidaatin ja amk-insinöörin tutkinto-ohjelmissa oppimis-tavoitteiltaan yhteistä sisältöä on 90 opintopisteen verran. Rakennus- tekniikan kandidaatin tutkintoon tatarvitaan yhteensä 180 opintopis- tettä ja rakennustekniikan insinöörin tutkintoon 240 opintopistettä. … ”

Oli hyvä tunnelma salppurin kisoissa tänään, kun menestystäkin tuli suomalaisille, paitsi no, mäkihypyssä.

Vaikka oli pakkasta vain 6 astetta ja paljon lämmintä päällä, niin tuolla kisamontussa tulee aina kylmä. Niin se on ollut aina. Välillä piti käydä suurhallissa lämmittelemässä ja juomassa kuuma kahvi.

Kaiken kaikkiaan oli hyvät kisat unohtamatta pakollisia kisamakkaroita.

Suomen Pankin arkistoista viimein julkisuuteen tullut muistio kertoo karua kieltä 90-luvun laman huippuhetkistä.

Laman syvässä kurimuksessa, vuonna 1992, 4. huhtikuuta klo 14, Suomen Pankissa pidetyssä kriisikokouksessa Esko Aho totesi näin: ”kun meillä on kuntien ja valtion eläkkeet erilaiset etuuksiltaan kuin muut, niin että se pitäisi korjata. Jos ei muuta keinoa siihen korjaukseen löydetä, niin sanottaisiin irti kaikki valtion ja kuntien palveluksessa oleva henkilöstö ja palkattaisiin uudelleen uusilla eläke-etuuksilla”. Kovaa peliä!

http://www.iltalehti.fi/talous/201802222200763477_ta.shtml

”Selvityksen mukaan Uudellamaalla toimivat ja sitä kotipaikkanaan pitävät yritykset tuottivat valtion kassaan vuonna 2016 yhteensä 27 miljardia euroa. Valtion budjetti on noin 55 miljardia euroa.

Selvityksen johtopäätös onkin, että ”Uusimaa rahoittaa muuta Suomea”.”

Tässä yhteydessä täytyy korostaa tuota ”sitä kotipaikkanaan pitävät ”, koska se on yksi erityisesti väärentävä tekijä.

Yritykset maksavat veronsa lähinnä pääkonttorinsa kotipaikkakunnalle eli tässä tapauksessa suurelta osin Helsinkiin tai muualle Uudellemaalle.

Niiden tulos syntyy kuitenkin aivan muualla, mutta tuloksentekopaikkakunnat jäävät lähes nuolemaan näppejään yrityksen verotuksessa.

Edelleen pääosa valtionhallinnon työpaikoista on Helsingissä, joka saa siitä veroetuja muihin verrattuna ja loputkin työnetekijät maksavat veronsa Uudenmaan kunnille.

Jos verotus oikaistaisiin oikeudenmukaisesti niin, että yrityksen verot maksettaisiin tuotantopaikkakuntien mukaan, olisi tilanne melkoisella varmuudella päinvastainen.

Jos lisäksi valtion hallinto olisi jaettu tasaisemmin eri puolille Suomea, mille ei nykyisen tietotekniikan aikakautena ole mitään esteitä, muuttuisi tilanne Uudenmaan kannalta vielä surkeammaksi.

Tosiasiat huomioon ottaen Uudenmaan sakilla ei ole mitään aihetta valittaa, mutta sitä valitusta on viime aikoina kuulunut jatkuvasti enemmän ja enemmän, kun Hesan Vapaavuori haluaa sinne jatkuvasti muita enemmän kaikkea.