Kupla poksahtaa heti, jos uudet ”johtajat” joutuvat asioimaan oikeiden tieteentekijöiden kanssa…
Samaa kuin meikäläinen esittäisi vaikka ”viulutaiteilijaa” (tai ”sijoitusneuvojaa”)…
.
https://yle.fi/uutiset/3-10061049
” Tampereen yliopiston väki marssii ulos torstaina kello 12
Henkilöstö tyrmistyi sivuuttamisestaan uuden yliopiston valmistelussa.
6.2.2018 klo 13:23päivitetty 6.2.2018 klo 14:59
Tampereen yliopiston henkilöstö on huolissaan yliopiston itsehallinnosta.
Henkilöstöjärjestöt ja pääluottamushenkilöt pelkäävät,että Tampereen kolmen korkeakoulun yhdistyminen vie yliopistolaisilta vaikutusvallan omiin asioihinsa.
Henkilökunta kokoontui tiistaina puolilta päivin miettimään vaikutus-mahdollisuuksiaan. Paikalla oli arviolta reilut 150 ihmistä. Kokouksessa päädytiin siihen, että henkilökunta marssii ulos torstaina kello 12.
Henkilöstön mielestä Tampereen uudelle yliopistolle ehdotettu johtosääntö on sekä yliopistolain että perustuslain vastainen.
Erilaiset yliopistot toimivat eri lailla
Tampereen korkeakoulusäätiön hallituksen puheenjohtaja Marja Maka- row ymmärtää yliopiston väen huolen uudesta johtosäännöstä. Hänen mukaansa lakia ei kuitenkaan ole rikottu missään vaiheessa.
– Niin Tampereen korkeakoulun säätiön hallitus kuin siirtymäkauden säätiön hallitus on toiminut täydellisesti lainsäädännön mukaisesti ja täydellisessä yhteisymmärryksessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Tampereen yliopisto on nyt julkisoikeudellinen yliopisto ja uusi kolmen korkeakoulun yliopisto on säätiöyliopisto, hän sanoo.
Makarow muistuttaa, että erilaisten yliopistojen tuleekin toimia eri lailla. Uusi toimintatapa ei kuitenkaan välttämättä ole tuttu Tampereen yliopistossa.
Tampereen teknillinen yliopisto sen sijaan toimii jo säätiöpohjalta.
RK: Helvetin huonosti lja laittomasti.
– Hanketta valmisteltiin kolme vuotta ennen kuin Tampereen korkea- koulusäätiön hallitus nimitettiin viime kesänä. Olen hieman hämmästy- nyt siitä, että näitä erittäin tärkeitä asioita ei ole tämän pidemmälle tänä aikana pohdittu.
Johtosääntöä voi kommentoida tämän viikon
Uuden yliopiston johtosääntö on määrä hyväksyä tulevana lauantaina. Makarowin mukaan aikataulu johtuu siitä, että konsistorin tulee aloittaa 1. huhtikuuta ja konsistorivaalien järjestämiseen tarvitaan seitsemän viikkoa.
Luonnos julkaistiin viime viikonloppuna yliopiston sisäisillä verkkosivuil- la. Henkilökunnan mielestä kommentointiaika on liian lyhyt. Marja Makarowin mukaan palautetta johtosäännöstä kerätään tämä viikko. Palautetta voi antaa myös julkisesti torstaina Tampereen teknillisellä yliopistolla järjestettävässä tilaisuudessa
RK: Roskapankkiyliopisto?
http://jatkumo.net/index.php?topic=2203.0
***
” Tampereen yliopistotaistelu – vastassa Makarow, Lehikoinen, Turunen
10.2.2018 11:26 Juhani Kahelin
Sähkövalo Pohjolaan syttyi Tampereella 1882.Tänään Tampereella tais- tellaan tieteen valosta, valon sammumista vastaan. Taistelua johtaa Tampereen yliopisto.
1960-luvun lopulla taisteltiin juuri samasta asiasta kuin tänään: yliopis- ton sisäinen demokratia ja yliopiston rooli kansalaisille. Tampereen taisteluilla onkin 50 vuoden tasavälijatkumo: 1918, 1968, 2018. Paikka on ollut joka kerta sama: Kalevankangas. Jälleen Kaleva palaa. Tänään tykistötulittajia ovat marjamakarowit, anitalehikoiset, jormaturuset, OKM, valtio, elinkeinoelämä, Teknologiateollisuus.
Makarow: Yliopistoreformi 2010.
Makarow: Yliopistoreformi 2018. Tampere Flagship.
Timo Miettisen tutkimusaihe. – Tällaista tieteen on oltava.
Mielivallan kymmenvuotiskausi
Vuoden 2010 yliopistolain valmistelusta alkaen Suomen korkeakoulu- politiikka on ollut eliittien mielivaltaa. Onko oikein puhua tänään yliopis- toista? Enemmänkin ne ovat teknikkokouluja tai ideologiaopistoja. Kuuntelin Harri Meliniä, Tampereen vararehtoria. Yliopisto integroituu tekniikan ja elinkeinoelämän kanssa, hän valisti. Yliopiston roolina on edesauttaa vaikkapa sitä, että rakennusfirmat saavat rakentaa Tampereen savipeltoja. Siinä tieteen globaali huippu a’ la Tampere.
Elinkeinoelämän apologeettien erioikeudet
Marja Makarow kehuu, kuinka ensin Aalto, nyt Tampere3 on korkea- koulupolitiikan lippulaiva (kuvat). Mitä on Aalto tänään: täynnä työelä- mäprofessoreja, professor of practice. 2016 heitä oli jo yli 50 (linkki). Elinkeino- elämän ylipalkkaisille johtajille ja eläkeläisille Síxten Kork- manista, Anne Brunilasta, Pekka Mattilasta, Soininvaarasta (Economicum) alkaen järjestetään komeat nimikkeet, työhuoneet ja lisätulot. Työelämäprofessori Pekka Mattilan tieteellinen päälöytö on ”kaikkein veltoimmat työttömät”.
Eikö meillä muilla, tieteen intohimoharrastajilla, työttömillä, veltoilla, elä- keläisillä ole samanlainen oikeus saada yliopistolta työhuone, oppituoli ja tuplapalkka? Miksi vain elinkeinoelämän apologeetoilla on oikeus sellaiseen? ”Aalto on suuri menestys”, kehuu Makarow.
Meidät on ajettu sivuun, syrjäytetty. Yliopistojen ryöväyspolitiikka ete- nee vaihe vaiheelta. Juuri nyt flagshippinä on Tampere3. Mikä on seuraava? Kuka arvaa? Minun arvaukseni on Helsingin yliopisto.
Mikä on seuraava flagship?
Helsingin yliopistoa valmistellaan aaltokakkoseksi tai tamperekakko- seksi. Paljolti se sitä jo onkin. Lähemmä 1000 ihmisen ulosheitto tai sillä uhkailu ei ollut satunnainen teko eikä säästötoimi. Sipilän hallitus, OKM, yliopiston johto, rehtori Jukka Kola ovat pelolla johtamisen takana yh- teistuumin. Ulosheiton tehtävä oli muokata henkistä ilmapiiriä. Yliopis- toväkeen istutettiin alistuminen ja pelko. Jäljelle jäänyt tutkijakunta kilt- tiytyy, vaikenee,vetäytyy,tutkii mitä käsketään ja – mikä hirveintä – osa heistä kääntää tuskansa heikompia kohtaan, eristäytyy akateemisuu- teen, ”tieteelliseen laatuun”, hyökkäilee tiedeyhteisöönsä kuulumatto- mia vastaan, väheksyy ja ivailee vähäymmärteistä kansaa. Tutkijakun- taan kehittyy Tukholma-syndrooma, rakastuminen kaappaajaansa. Yhtä hyvin voi puhua lahjotuksi antautumisesta. Vihan kääntämisestä heikompia kohtaan olkoon esimerkkinä Kari Enqvistin silmitön herjaus sosiaalista mediaa kohtaan (linkki).
Poliittisesti ohjailtu tiede – Strategisen tutkimuksen neuvosto STN
Pelottelemalla ja alistamalla yliopistoväki saadaan tutkimaan – tai ole- maan tutkimatta – täsmälleen sitä mitä eliitit haluaa. Vapaan tieteen korvaa poliittisesti ohjailtu tiede ( = perustuslakirikos). Sosiaalitieteissä poliittinen ohjailu on saanut järkyttävät mitat. Ohjailun järein elin tällä hetkellä on STN (Strategisen tutkimuksen neuvosto). On muitakin, valtioneuvoston TEASia, Kulttuurirahaston tieto-ohjausta, Koneen säätiötä ym. ym. ym.
Kun yliopiston rahoitusta leikattiin, tutkijat joutuivat kerjuulle kuin nälkäiset 1860-luvun nälkävuosina. Helsingin, Turun, Tampereenkaan yliopistoista tuskin löydät enää yhteiskunta-alan tutkimusta jonka sisältöä vaikuttavuuksineen, vuorovaikutuksineen, tuloksineen, helsinkidemoksineen ei määrittelisi STN. STN:n idean taisi muuten kehitellä Sixten Korkman.
Kallojen mittauksen paluu
STN-ohjatut tutkimukset penkovat ja vahtaavat ihmisten käyttäyty- mistä, määrittelevät ihmisyyttä ulkoa, ovat loukkaavia kuin saamelais- ten kallojen mittaus aiemmin. STN-ohjattujen tutkimusten lähtökohta on valtiointressi, valtioneuvoston, poliittisen johdon halut, tarpeet ja intressit. Niissä tutkitaan kansalaisten kuplia ja kuiluja (bibu-hanke), tunnekäyttäytymistä (affekteja), populismia (mutta ei eliitin omaa populismia), toimeliaisuutta tai sen puutetta (Juho Saari, VN-hanke), työhaluttomuutta ja pakkokeinoja, poliitikkojen puhetaitoa, retorista vaikuttamista, politiikkaa pelinä, pintafaktoja. Meidät leimataan ymmärtämättömiksi, populisteiksi, rottalaumaksi (Enqvist), ties miksi.
Pohjimmiltaan kyseessä on eliittien halu valvoa kansalaisia, tietää ja en- nakoida miten kansalaiset milloinkin käyttäytyvät. Tällainen ”tiede” on ala-arvoista, tuomittavaa epätiedettä. Tätä ovat nyky-yliopistot täynnä, Helsinki, Turku, varmaan jo Tamperekin. Nämä ”tutkijat” pitävät hankkeittensa aloitus-, lopetus- ja väliseminaareja päivät pääksytysten, ihastelevat toistensa nokkelia sanontoja. Tämän päivän sosiaalitiede on tyhjäkäyntiä ja pahempaa, parempi olisi kun jättäisivät tekemättä, kuilumme ja kuplamme tutkimatta.
Liisa Laakso on myönteinen poikkeus
Seuraan nykyään päätyökseni yliopistojen ja tieteen tapahtumia. Se on järkyttävää seurattavaa. Esimerkiksi HY:n rehtori Jukka Kolan puheet ovat sietämättömiä, ympäripyöreää pehmolässyä samaan aikaan kun 1000 ihmistä pakkaa tavaroitaan. Tampereen yliopiston rehtori Liisa Laakso on juuri nyt myönteinen poikkeus. Hän on noussut puolusta- maan yliopistodemokratiaa. Milloin edellisen kerran on nähty tällaista Suomessa? 1960-luvun lopulla opetusministeri Johannes Virolainen lupasi henkilö- ja ääniperiaatteen yliopistoihin, mukaanluettuna opiske- lijat. Tänään Grahn-Laasonen ja lehikoiset myyvät yliopistot EK:n Jyri Häkämiehelle (Lappeenranta), Varman Risto Murrolle (Oulu), Nokian Jorma Ollilalle (HY aiemmin), Nordean Aki Kangasharjulle (Jyväskylä), Demoksen Tuuli Kaskiselle (Turku) jne. jne.
Katsokaa Marja Makarowin kuviota jonka hän esitti Valion tilaisuudessa 30.1.2018. Miten hän kuvaa yliopiston hallintoa (governance): ulkopuo- liset jäsenet, strategia, pitkän tähtäimen päätökset, rehtori. Yliopistojen sisäistä väkeä Makarow ei muista olevan olemassakaan. ”Ulkopuoliset” tarkoittaa häkämiehiä, lylyjä, murtoja. Yliopistojen kaappaus sementoi- daan hallinnon keskitettyyn rajattomaan valtaan. Rehtori on tärkeä lin- kittäjä, siksi Tampereen Korkeakoulusäätiö kiirehtii valitsemaan uuden rehtorin vaikka laittomin menettelyin. Valta ei tunne rajoja, ei lakejakaan.
Mitä olisi sykäyttävä tiede?
Tieteen sfääreissä liikkuessa törmää harvakseltaan älyn välähdykseen. Helsingin yliopistolla Timo Miettinen on muotoillut hankkeen Järjen ra- joja etsimässä – eurooppalaisen universalismin kriisi 1900-luvulla (kuva ohessa). Miksi rationaalisuus, yleispätevä järki mureni Euroopassa, sen filosofiassa ja aatehistoriassa 1900-luvun alkupuolella. Loistava kysymys ja teema. Tällainen pitää yliopiston olla.
Prof. Anna-Liisa Laine sanoi Suomalaisessa Tiedeakatemiassa 13. 11. 2017, että Suomessa tehdään nyt tiedepolitiikkaa todella kovalla kädellä. Tutkimusta ohjataan epärealistisin, jopa naivein perustein. Käsitys tieteestä prosessina hämärtyy. Tulosten soveltuvuutta liioitellaan. Haetaan sankaritarinoita, lottovoittoja, nopeita ratkaisuja. Tutkimushankkeilta vaaditaan välitöntä vaikuttavuutta. Puhe tieteen vaikuttavuudesta on hylättävä, sanoi Laine.
Tuollaista on tieteen oltava. Tieteilijä asettaa kysymyksensä itse, etsiy- tyy syvälle, perusteisiin, ideoiden ja olosuhteiden syövereihin, havaitsee rottaakin pienemmän, huokuu älyllistä ja sosiaalista mielenlaatua. Hyvä tieteilijä ei kuuntele Elinkeinoelämän Keskusliiton intressejä, ei Jorma Turusta, ei Marja Makarowia, ei Anita Lehikoista, ei Sipilän hallitusta.
Nykyinen puhe tieteen ja yliopiston vaikuttavuudesta on harhauttavaa peitepuhetta.Vaikuttavuus kenen hyväksi? Tampereen savipellon raken- tajan? Meidän,torppien poikien ahdistukset eivät makaroweja kiinnosta.
Ei epäilystäkään, etteikö syvälle uppovat teemat (Miettinen), rehellinen tiedenäkemys (Laine) tai yhteiskunnan rakenteiden analyysi muustakin kuin markkinointiperspektiivistä katoaisi Tampereen teknikkoyliopis- tosta. Näin ei saa käydä. On aika taistella. Taistella tieteen ja valon puolesta.
Tarkoin ohjelmoitu hyökkäys
Tampere3 -hanke on tarkoin ohjelmoitu hyökkäys sosiaalisesti syven- tävää yliopistotutkimusta ja korkeamman tason yliopistoa vastaan, tieteen alentamista merkonimitasolle. Jos he hyökkäyksessään hetkellisesti onnistuvat, niin taistelu jatkuu, jatkuu vuosien ja vuosikymmenten ajan, seuraavat 50 vuotta.
Voitte päättää kokouksessanne tänään (9.2.2018) mitä tahansa, mutta taistelu ei pääty.
Mielikuvituksen,ideoiden ja tiedon aseita on haalittava leveällä rintamal- la. Poimin yhden esimerkin, Riikka Haapalaisen tuoreen väitöskirjan Utopioiden arkipäivää (linkki).Riikka pohtii osallistavaa taidetta ja käyt- tää yhtenä esimerkkinä Copenhagen Free Universityä.Tai pitäisikö men- nä Humboldtin veljeksiin asti, tai Pariisin yliopistokapinoihin 1200- ja jälleen 1900-luvuilla.Tampereen opiskelijoiden kylteissä huomasin sanan Sivistysyliopisto.
Mikä muuten on aikamme naurettavin sana? Se on ‘sivistystyönantaja’.
Yliopiston olemassaolon perusta ja yliopiston olemus
Yliopiston olemassaolon pitää rakentua yhteiskunnan, kansalaisten va- raan. Vuosikymmenten ajan perustana on ollut valtiollinen omistus ja ra- hoitus. Kansalaisperustan välttämätön elementti on demokraattinen si- säänpääsy yliopistoihin sekä yliopistoyhteisön sisäinen osallisuus. Tam- pereella näiden elementtien rippeetkin ollaan nyt tuhoamassa. Jo ylio- pistolailla 2010 murennettiin yliopistoyhteisön sisäinen demokratia. Valtion rooli muuntui elinkeinoelämän tarpeista kimmokkeensa saavak- si piilo-ohjaukseksi:tulossopimukset,OKM,yliopistojen hallitukset. Kaik- ki tämä verhoiltiin harhauttavaksi puheeksi yliopistojen autonomiasta. Suomessa kansaa ja eduskuntaa johdetaan harhauttavalla retoriikalla.
Laittomaksi koettavaa on se että yliopistoja omistavat ja valtaa ylio- pistoissa käyttävät etujärjestöt, työmarkkinajärjestöt ja poliittiset jär- jestöt. Tampereella näitä ovat mm. Teknologiateollisuus, SAK, Tekniikan Akateemiset, YKA, kauppakamari, Kauppaseura, Kaupan liitto, Suomalainen Klubi, Erkon säätiö, Tannerin Säätiö (linkki).
Esimerkiksi Tannerin Säätiö tai Suomalainen Klubi, mitä helvettiä tällai- set kuuluu yliopiston omistajiksi ja strategian sanelijaksi (edes välillises- ti). Entä SAK ja muut korporaatiot? Yliopiston siis omistaakin ay-liike, SAK, YKA, TA ja muut. Tämän hullumpaa ja tuomittavampaa ei maail- massa kukaan kykene keksimään. Kun tätä vertaa siihen, millaiseksi yliopiston olemus on vuosikymmenten ajan mielletty – vapaa tiede, älyllinen vapaus, demokraattinen omistus ja sisäinen osallisuus – niin päätelmä on vain yksi: tilanne on totaalisen laittomaksi koettava. Alkakoon taistelu. Taistelu yliopistokaappausta vastaan, tulkoon sota, tulkoon sisällissota, jatkukoon Tampereen taistelu, se mikä vuonna 1918 päättyi valkoisten tykkituleen ja Tampereen liekkeihin, Keskusto- rin kymmentuhantiseen vankijoukkoon, tyttöjen kuolemiin Tampereen Teatterissa ja Raatihuoneella.
Vain ruumiini yli.
Epäasiallinen ja laiton uhkailu, ministerin oikeus jatkaa
Rehtori Liisa Laakso on sanonut OKM:n taholta nyt tullutta uhkailua epäasialliseksi. Lehtitietojen mukaan asiassa harkitaan kääntymistä oikeuskanslerin puoleen. Parisen vuotta sitten Ylen uutinen kertoi mi- nisteri Grahn-Laasosen uhkailleen tulevien vuosien valtion rahoituksen supistamisella ellei Tampere3 -hanke etene. Ymmärrykseni mukaan se oli laitonta uhkailua. Voiko sellaiseen syyllistynyt jatkaa ministerinä? Minun mielestä ei. Grahn-Laasonen ei omista valtion kassaa tuleviksi vuosiksi. Kyseistä Ylen uutista en harmikseni onnistu enää löytämään Ylen nettisivuilta, ehkä se on kadonnut aikarajoitteen takia.
Grahn-Laasonen hehkuttaa myös kuinka tärkeä Tampere3 on Tampe- reen ja seudun elinkeinoelämän kannalta. Nyt siis perusteeksi kelpaa aluepolitiikka. Yliopistojen alueelliset perusteet ovat kautta aikain olleet Helsinki-keskeisen tiedeväen ja poliitikkojen ivan kohde. Mutta eipä nyt. Tällaista on poliittinen ja tieteellinen retoriikka.
Aikoinani hakeuduin opiskelemaan Tampereen yliopistoon koska koin, että sen älyllinen sfääri leikkaa koko maata ja maailmaa, myös meitä torppien ja korpien poikia. Tampereen seudulliseen yliopistoon en nyt menisi.
Lähteitä, lukemistoa
Tampereen korkeakoulusäätiön hallitus ja perustajat. (Perustajien prosent-tiosuuksia ei kerrota säätiön nettisivulla. Aamulehdessä ne aikoinaan oli.)
Aallossa jo 50 PoP-nimikettä. Acatiimi 4/16.
Law, Identity and European Narratives, seminaari 25.1.2018 (mm. Timo Miettinen). Katso myös kuva.
Riikka Haapalainen: Utopioiden arkipäivää (väitöskirja)
Kari Enqvist: Perustetaan Ajattelun Päivä, jolloin kukaan ei kommentoi mitään.
Tutkimus nostaa kansalaisten kuilut ja kuplat pinnalle.
Kansalaisuuden kuilut ja kuplat.
Srategisen tutkimuksen neuvosto valitsi hankkeita.
Muuttuvat hallinnan tavat ja aktiivinen kansalaisuus. Strategisen tutkimuksen neuvosto.
Perusturvan ja toimeliaisuuden uudistushanke käynnistyy. Valtioneuvosto.
Grahn-Laasonen asetti tulevaisuuden osaamispaneelin
Vilkaisu OKM:n miehityshistoriaan (ei kattava)
****
https://yle.fi/uutiset/3-10069961
Tampereen yliopiston siirtymäkauden hallitus hyväksyi kiistellyn johtosäännön – yliopistoväen palaute huomioitiin
Uusi johtosääntö julkaistaan ensi viikolla.
Tampereen yliopiston siirtymäkauden hallitus päätti tänään uuden yliopiston kiistellystä johtosäännöstä, kertoo Tampere3-hankkeen johtaja Anna-Kaisa Ikonen.
Ikonen kertoo, että päätöksessä otettiin mahdollisimman laajasti huomioon yliopistoyhteisöltä tullut palaute. Uusi johtosääntö ja päätöksen perustelut julkaistaan ensi viikon alkupuolella.
– Mahdollisimman hyvä kompromissiratkaisu tässä pyrittiin rakentamaan, Ikonen sanoo.
Ikosen mukaan uuden yliopiston rehtorilta edellytetään tohtorin tutkintoa. Yliopiston konsistorin kokoonpanossa hallitus päätyi ratkaisuun, että konsistori koostuu 8 professorista, 6 henkilöstön edustajasta ja 5 opiskelijasta.
Konsistorin jäsenet valitaan Ikosen mukaan monipuolisesti eri tieteenaloilta. Tavoitteena on saada mukaan laaja edustus yliopistosta.
Lisäksi hallitus linjasi, että konsistorin puheenjohtaja on provosti. Konsistorin varapuheenjohtajan valitsee konsistori professorijäsentensä keskuudesta.
– Tiedekuntaneuvostoihin tuotiin yhteisön toivoma tasakolmikantamalli. Siinä koitettiin kuulla yhteisön toivetta edustuksesta näissä ratkaisuissa, Ikonen sanoo.
Nimityskomiteaan tulee kolme perustajien ja kolme yliopistoyhteisön edustajaa. Ikosen mukaan yliopiston autonomiaa haluttiin korostaa siten, että konsistori nimittää nimityskomitean puheenjohtajan, jonka ääni on ratkaiseva äänestystilanteessa.
Konsistorivaalien valmistelu käynnistyy ensi viikolla.
