Talviolympialaiset.

Ylipäätään minua ovat vaivanneet noiden urheilu-uutisten tunkeminen sinne uutisotsikoiden sekaan. Ylellähän on erikseen urheilu.

Kuitenkin tuo ampumahiihto (naisten, miehistä kun ei mihinkään) on mielenkiintoni kohde ja nimenomaan se ammunta.

Tänäänkin ”ykköstykkimme” Mäkäräisen kohdalla, masentava tunne, ei osaa ampua. ”pyydystää” osumia.

Ampumahiihtohan perustuu vanhaa sotilaspartiohiihtoon; hiihdosta väsyneenä pystyttävä ampumaan tarkasti (ei mitään tilanteenmukaista roiskinta-ammuntaa). Nykyampumahiihto on ruotsalaista perua.

Monien kärkipään ampujien lähikuvassa tuli näkymiin varsinkin  ammunnan rytmi, kehon, so hengityksen hallinta ja ohilaukauksenkin jälkeen ampumarytmin säilyttäminen. Iskemäkeskeispisteen hallinta yms. Nämä ovat tänä päivänä suomalaisten heikkouksia.

No, ne naisten ampumahiihdot nyt olivat siinä, toivottavasti jatkossa parempaa.

Hyötyblogien kehitys – juttuja ja sääntöjä

Tämä on jatkoa Heikki Karjalaisen avaukseen hyötyblogialueen luonnista Pirkan blogeihin. Tilanne on nyt edennyt seuraavin tavoin.

Toivoisin nyt kaikilta aiheesta kiinnostuneilta sääntöjen lukemista, kommentointia ja ehdotuksia niihin.

Lisäksi tarvitaan sisältöä, pitäisi olla ainakin kuutisen kappaletta hyötyblogeja että voin hienosäätää asettelua. Toistaiseksi juttuja on yksi ja siitäkin uupuu otsikkokuva (artikkelikuva). Saatan itsekin ensi viikolla kyetä yhden tällaisen kirjoittamaan, mutta onhan meitä moneksi. Saataisiinko noin viikon kuluessa pari juttua lisää tehtyä? Toimi näin:

  1. Kirjoita sopiva hyötyblogi ym. sääntöjen pohjalta ja linkkaa se kommenttina tähän, tai pistä sähköpostina linkki minulle. Muista avainsanat.
  2. Ehkäpä joku aiempi blogauksesi täyttää hyötyblogin määritteet? Lisää siihen kuva (oikea reuna > Aseta artikkelikuva), lisää avainsanoihin ”hyötyblogi”, tarkista avainsanat muilta osin ja pistä linkki tähän

Kun juttuja on muutama tarjolla, laitetaan hyötyblogit ihan laajalti näkyville ja sitten vain itse kukin omien kanaviemme kautta markkinoidaan asiaa.

Terveyden -ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) nimi vaihdettava.

Uusi nimi voisi olla Sairauden -ja pahoinvoinninlaitos (SPL). Miksikö. No mm. siksi, ettö ko. laitos on sössinyt täysin tämän vuotisen influenssarokotusohjelman. Tarjolla oli maailmalla parempi rokote tämän vuotista virusta vastaan, mutta THL:llä oli pitkäaikainen sopimus lääketehtaan kanssa, jolla ei ollut muuta tarjota, kuin vanhoja rokotteita.

Jos THL olisi valinnut oikein, olisi se maksanut hieman enemmän, mutta hallituksen hiljaisella siunauksella vaalittiin se huonopi vaihtoehto.

Ja nyt kansa kärsii. Jopa terveitä nuoria on jouduttu viemään sairaalaan, kun THL:n valitsema rokote ei auta pätkääkään. Ja edelleen rokotetaan ihmisiä tehottomalla rokotteella.

Tämän vuoden rokotusohjelmasta pitäisi panna Sipilän hallitus vastuuseen. Nyt olisi välikysymyksen paikka oppositiopuolueille.

THL:n johto ei ole ollut tehtäviensä tasalla, kun on altistanut kansan suureen vaaraan. Varsinkin vanhemmat ikäluokat ovat kuoleman vaarassa, kun influenssa ei ole vaaraton tauti. Influessaa seuraa usein keuhkokuume ja se ei ole leikin asia. Tiedän sen kokemuksesta.

Huomioita Trafin katsastustilastoista

Trafi julkaisi äskettäin vuoden 2017 katsastustilastot. Niihin on aiemmista tilastoista poiketen otettu mukaan myös ajetut kilometrit, mikä antaa mahdollisuuden mielenkiintoisiin vertailuihin.

On selvä, että katsastustilastojen perusteella ei voi tehdä yleispäteviä vertailuja, jos on ostoaikeissa vertailemassa kahta käytettyä autoa. Autot ovat yksilöitä, joilla on erilainen käyttö- ja huoltohistoria. Yksi huoltaa tai huollattaa autonsa ennen katsastusta, toinen hakee katsastuksesta vikalistan ja korjauttaa sitten, mitä tarpeen on. Lisäksi asiaan vaikuttaa mm. se, onko kyseessä leasingauto vai oma.

Tilastoista näkee kuitenkin varsin mielenkiintoisia asioita, jos niitä hieman pyörittää taulukkolaskennassa. Laskin Trafin luvuista kullekin automallille kaksi suhdelukua, jotka mittaavat kyseisen automallin A) hylkäysmäärien suhdetta saman ikäisten keskiarvoon ja B) ajokilometrien suhdetta saman ikäisten mediaaniin. Katsotaanpa, mitä suhdeluvut kertovat.

On automalleja, joiden suhdeluvuista näkee, että niiden hylkäysprosentti on huomattavasti alle keskiarvon, vaikka ajokilometrejä kertyy paljon enemmän kuin keskimäärin. Yksi näistä on Audi A6:

Suhdeluvuista näkee myös jollain tasolla eroavaisuuksia. Otetaan esimerkiksi kaksi suunnilleen saman kokoluokan pikkuautoa vuosimallista 2004 eteenpäin. Käyristä nähdään, että ajokilometrit vastaavat suunnilleen toisiaan, mutta hylkäysprosenteissa on huima ero:

Joissakin tapauksissa tunnusluvuista voi myös nähdä mallin laadussa tapahtuneita muutoksia. Otetaan esimerkiksi Ford Fiesta, jonka hylkäysluvut olivat vuoteen 2009 asti peräti viitisenkymmentä prosenttia alle keskiarvon, mutta pomppasivat vuonna 2009 kymmeniä prosentteja keskiarvon yläpuolelle. Sattumoisin vuonna 2009 tuli myyntiin uuden sukupolven Fiesta. Voisi epäillä, että jotain meni laadussa pieleen.

Että silleen.

 

Välittämisen Suomi

Älä turhaan jankuta ja keskustele ihmisen kans, jokei halua kuulla sinua eikä ymmärtää, mitä yrität sanoa. Onneksi on some, jossa voi yksinpuhua.

Mie kannatan vappaata keskustelemista ja heikoimpien auttamista. Uskon, että sois paras yhteiskuntarauhanki kannalta.

Nykypolitiikot pelottellee muka terrorismilla ja rakentaa pakolaisongelmaa, että sais kansalta jopa vaphaan keskustelun pois.

Siis ensin pelottelevat ja sitte muka suojaavat kansaa heän omilta pelottelukeksinnöiltä. Supon Pelttari ja tämä ministeri Häkkänen viis veisaa kansan vähäosasista, joilon hätä, ne kehittellee ihan omia sfäärejään.

Keskustelun taso ja jokku Ylen Uutiset on heikko esitys, sanosinko, että kansan höntitystä, joo meitä höntitettään.

Net, joilon työtä ja terhveyttä net voi yhä paremmin.

Nyt jopa lukiot ja yliopistot siirtyy köyhien tavottamattomhiin.

Mie haluan toisesta ihmisestä välittämisen Suomen.

No mie kannatan ja haluan, että työttömillä, köyhillä ja saihrailla ois valtaa.

Sitä valtaa, jota niilei ole. Niitä ei kuunnella. Heikoilla ei ole valtaa eikä net jaksa eikä ossaa.

Huonossa lykyssä jonaki päivänä niin kuitenki voi käyä, että vähäväkiset havahtuu ja alkaa käyttään valtaa, jotei tämän päivän valtaapitävät ilmeisesti huomaa olevankkaan, sen syrjittyjen ja kärsivien vallan nimi on sekasorto ja onneton tappelu.

Ei poliittisesti oikealla eikä vasemmalla eikä keskelläkkään välitetä muustako omasta vallasta ja toisten haukkumisesta oman kilven kiillottamisen sivussa.

Rahhaa on, muttei sitä ohjata hättää kärsiville, se on ongelma. Eikö ookki yksinkertasta.

Jos vähäväkisiä autettas pärjäähmään, välitettäs heikommasta, rakastettas ja tuettas, kaikki vois paremmin.

Nojoo, siis ihanaa päivää, kaikesta huolimatta ihanaa päivää, kaikki tekkee parhhaansa, myös puolueihmiset, rikhaat ja hyvinvoivat tietenki, en sitä tarkota, no empä alota alusta, pai pai pus pus!

– hilkkapien

Demokratiasta.

Demokrakratia.
Demokratia eli kansanvalta on kansanvaltaan perustuva valtiojärjestys tai hallitusmuoto. Demokratian perusajatuksena on, että hallintovalta nousee kansasta ja toteuttaa kansan tahtoa. Demokratia tulee sanoista demos (tavallinen kansa) ja kratos (valta, hallita). Wikipedia.

Demokratia ja ihmisoikeudet
Ihmisoikeudet, lain kunnioitus ja demokratia kuuluvat yhteen. Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioitus, mukaan lukien sanan- ja ilmaisuvapaus, ovat demokratian tunnusmerkkejä. Oikeusvaltiota, joka säätää omat lakinsa ja noudattaa niitä yhdenmukaisesti yleisesti velvoittavien ihmisoikeuksien kanssa, voidaan pitää demokraattisesti järjestettynä valtiona. Yleisemmin yhteisön demokraattinen toiminta merkitsee yleistä dialogia: valtioiden ja kansalaisten, hallituksen ja hallittujen, ylipäätään kaikkien ihmisten välistä vuoropuhelua. Demokratia on siis Yhdessä elämisen tapa ja ilmaus toisten kunnioittamisesta, se on keskustelun kulttuurista syntyvä elämänmuoto.

https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/yhteiskunta/historia/kansanvallan-tulikoe/Sivut/Vuosi-1918-tynkaeduskunta.aspx
Ote yo linkistä;
Hallitusmuotokamppailu
Tynkäeduskuntaan hyväksyttiin ainoastaan yksi työväen edustaja: SDP:n entinen senaattori Matti Paasivuori, joka sai aluksi yksin edustaa koko vasemmistoa. Muut kymmenen eduskuntaan paluuta yrittänyttä kansanedustajaa pidätettiin ja tuomittiin. Eduskunta teki vajaalukuisuuttaan koskevia päätöksiä vasta marraskuussa 1918 – edes kuolleiden SDP:n edustajien tilalle ei siihen mennessä ollut hyväksytty varamiehiä. Vuoden lopulla SDP:n kansanedustajien pääluku oli kasvanut puoleen tusinaan. Porvaristo ei sallinut työväenedustajien paluuta, koska maassa käytiin hallitusmuotokamppailua tasavaltalaisten ja monarkistien välillä. Työläisedustajien paluu olisi uhannut kuningasmielisten enemmistöä……

Demokratiasta; niin Suomessa kuin muuallakin on kirjoiteltu paljonkin, eikä aina niinkään yksimielisesti.

Valtiorikosoikeudet.

http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Valtiorikosoikeudet_ja_valtiorikosylioikeus
Arkistojen portti.
http://www15.uta.fi/yky/arkisto/suomi80/art11.htm
Erityisen selventävää mielikuvaa tapahtumien laillisuudesta antaa kirja;
Laillisuuden haaksirikko, Jukka Kekkonen.

(Jukka Tapani Kekkonen on oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Helsingin yliopistossa)

Itsenäisyytemme alkuvuosien lainsäädäntöhän oli hyvinkin väljästi tulkittava ja siten antoi mahdollisuudet jopa laittomuuksiin. (mm Maanpetos; koskee vain poikkeustilaa, sota ml).  Maanpetoksen tunnusmerkistöä on rikoslakia,(39A/1889), siis nykyistä, tarkasteltava ainoastaan lakitekstistä, ei siten, että minun mielestäni…

Nyt itsenäisyytemme juhlavuonna olisikin hieman syytä tarkastella itsenäisyytemme 1917 – 1930 välisiä aikoja, vallitsiko maassamme demokratia, vaiko vain näennäisdemokratia.

Näitä asioita lueskeltuani vähintäänkin kohtuullisen selväksi on kirkastunut, että mitä kauemmas 1917-luvusta mennään, sitä demokraattisemmaksi Suomen politiikka on muotoutunut, ei kuitenkaan mielestäni vielä 30-luvullakaan aivan oikea demokratia mutta kuitenkin oikeansuuntainen.

Nykypäivää eläessämme on helpompi hahmottaa käsitettä demokratia, tai jos sittenkään.

Narsistiset pellet vaativat muita elättämään itsensä

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201802142200745524_pi.shtml

”Työstäkieltäytyjät perustivat liiton, joka jakaa vinkkejä työn välttelyyn ja vaatii kaikille vastikkeetta 1400 euroa kuussa”

Millähän oikeudella nämä pellet vaativat muita tekemään töitä ja elättämään heidät sekä maksamaan kannattamattomat harrastuksensa?

1918 – Kapina demokratiaa vastaan

Akateemikko Eino Jutikkala:

KAPINA – KETÄ VASTAAN

Kapina on aina tähdätty jotakin vastaan, Punakapina oli tähdätty äskettäin valittua eduskuntaa ja sen asettamaa hallitusta vastaan. Kun näin oli, se oli samalla tähdätty demokratiaa vastaan. Suomessa oli yksikamarinen, yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valittu eduskunta, jollaiset tuohon aikaan olivat vielä perin harvinaisia. Vallankumoukselliset eivät edustaneet edes eduskunnan sosialidemokraattista vähemmistöä, jonka mieltä ei sitä toimeenpantaessa kysytty, ja siten voidaan sanoa punaisten hallituksen, Kansanvaltuuskunnan, edustaneen vähemmistön vähemmistöä, Maalaisliiton lehdet eivät paljonkaan liioitelleet, kun ne julistivat kapinan olleen suunnatun ”maailman kansanvaltaisinta eduskuntaa vastaan”. Lausunnosta käy myös ilmi aikalaisten oma ajattelu valkoisten puolella.

Tällainen ajatuksenkulku ei ollut aivan vieras punaisillekaan, vaan jotkut olivat näin syntyneen ongelman vuoksi hämillään. Marxismi ei tosin leniniläisessä muodossaan antanut mitään arvoa kansanvaltaisuudelle, Kun Lenin tammikuussa hajoitti Venäjän perustuslakia säätävän kansalliskokouksen, jossa bolshevikit olivat saaneet vain neljänneksen paikoista, hän julisti toimenpiteen merkinneen ”muodollisen demokratian idean täydellistä ja avointa likvidointia vallankumouksellisen diktatuurin tieltä”.

Mutta länsimainen sosialidemokratia ei hyväksynyt leninismiä. Suomen punaisten ruotsalainen veljespuolue piti tapahtumien kehitystä naapurimaassa niin kiusallisena, että se katsoi aiheelliseksi antaa jyrkästi tuomitsevan julkilausuman: ”Kyseessä on aseellinen nousu mitä laajimmalla pohjalla olevaa kansan valitsemaa eduskuntaa vastaan maassa missä kansan demokraattinen itsemääräämisoikeus näytti olevan luja. Sellainen teko on meidän mielestämme demokratian perusperiaatteiden kieltämistä, vähemmistön väkivallan julistamista yli kansan enemmistön”._”

Lähde.

Niin, Suomi oli ihan oikea demokratia, kun osa punaisista nousi Venäjän yllyttämänä ja Venäjän aseistamana aseelliseen kapinaan Suomen vapailla vaaleilla valittua eduskuntaa ja laillista hallitusta vastaan.

Kun se kapina tapahtui Suomen valtion ja Venäjän valtion välillä käydyn Suomen Vapaussodan aikana, niin kapinaan osallistuneet syyllistyivät erittäin raskaaseen rikokseen maanpetos. Niihin aikoihin maanpetoksesta normaali rangaistus oli kuolemantuomio – minun mielestäni niin pitäisi olla vieläkin.

Vaalikauden viimeinen vuosi käynnistyi Eduskunnassa – riidellen, kuinkas muute?

Pääministeri J Sipilä esitteli avauspuheenvuorossaan paljon kiitoksia itselleen ja hallitukselleen siitä, että työllisyys on lähtenyt reippaaseen nousuun. Eipä hän paljoa muuta esittänytkään vaikka puhetta oli paljon, niin asiaa ei nimeksikään.

Ryhmäpuheenvuoroissa luettiin papereista puheet, jotka on pidetty ennenkin. Ei siis mitään uutta.

Ministeriaitiossa näkyi pitkästä aikaa Timo Soinin rehevä olemus. Pärstäkerroin Soinilla oli sen näköinen, kuin olisi juuri nukahtamaisillaan, niin pitkästyttäviksi olivat puheet menneet. Ulkoministeri olisi varmasti ollut mielummin ulkomailla, kuin Eduskunnassa.

Sitten kun tuli debatin vuoro, saivat kaikki kansanedustajat pyytää puheenvuoroa, kesto 1 minuutti. Ja kyllä puheenvuoroja pyydettiinkin. Oppositio arvosteli ankarasti hallitusta mm. köyhien ja työttömien kyykyttämisestä eli jatkoi siitä, mihin jäätiin; kun Eduskunta jäi ylipitkälle joululomalle.

Sotesta moni kansanedustaja varoitti hallitusta lankeamasta suurten yksityisten lääkärifirmojen ansoihin, joita ovat viritelleet erikoisesti entiset kokoomuspoliitikot, mutta nykyiset lääkärifirmojen lobbarit. Sosiaali -ja terveyshuolto on pidettävä jatkossakin yhteiskunnan käsissä. Yksityisistä ei saa tulla isäntää, mutta renki kyllä.

Tällaisia siellä Eduskunnassa puhutiin, kun viimeinen vuosi tätä vaalikautta käynnistyi.

Tuhannen taalan kysymys on, pysyykö Sipilän hallitus kasassa? Nyt juuri näyttää siltä, että ei pysy, sillä Kepu ja Kokoomus ovat  jo toistensa kimpussa, joka muistuttaa entisaikojen kylätappeluita. Siellä ei iskuja säästelty.

Sitäpaitsi hallitus on jo rampa ankka eli toimintakyvytön, kuten nähtiin eilen, kun hallitus ei pystynyt päättämään muusta, kuin siirtää perheasiat seuraavalle hallitukselle.

 

Herraseurat ovat ne, jotka Tampereenkin ovat nostaneet kuokoistukseen

Alustusta:

Herraseuroja: Teollisuusseurat, Rotaryt, Fellow club, Vapaamuurarit, Leijonat, Kauppaseurat jne.

Niihin ovat kerääntyneet teollisuuden ja kaupan vaikuttajat, joiden yhteisestä synegiasta on syntynyt merkittäviä työllistäjiä.

Tietenkin on toisinkin päin niin, että joku ”herra” on ensin ideoinut teollisuushaaran kuten Nottbekit, Serlachiuksen ”paperiperkele”, Liljendahlit jne. Tai koko Valkeakosken Walden. Näiden siivellä ovat sitten liittyneet nämä monesti jo maailmanlaajuiset vanhat järjestöt kuten pääosa noista mainitsemistani.

Paikallisesti on erilaisia muita vaikutuskokoonpanoja vaikka kuinka paljon, mutta ne eivät suoraan tähän kuulu paitsi Lahden Hiihtoseura, Teollisuuseeura ja Tykistöklubi, jossa oli iso osa Business-Lahden valtakunnallisesti merkittäviä teollisuusherroja.

Suurin osa oikeista teollisuusherroista ovat olleet tavalla tai toisella alkuaan ruotsalaisa-venäläisä-saksasia- englantilais- taustaisia.

He ovat osanneet myös aikanaan huolehtia työväestään paremmin mikään nykyinen työnantaja tai ammattiliitto edes tänään. Ja he näkivät myös sen, että ilman työväkeä ei synny yhtään mitään.

Itse olen kuulunut aikanaan Helsingissä Leijonien Mannerheimin-klubin, Lahdessa teollisuusseuraan jäsen. Tykistöklubiin ja Rappareihinkin pyydettiin, mutta minulla oli se periaate, että lehdistöihminen ei saa kuulua mihinkään sidosryhmiin. Se periaate tuli jo Yhtyneistä Kuvalehdistä.