Tämä teknillisen mekaniikan ja erityisesti lentokoneissa ja ajoneuvoissa käytettävän sellaisen historia on myös ollut sellainen piiloteltava ”kinderperuna”.
Lentokoneiden kuorirakenteiden tarkastilaskentakelpoinen mekanikka ja matematiikka kehitettiin II maailmansodan aikana Neuvostoliitossa. (Arvatenkin keskutelu tyssää nyt kuin seinään.)
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/07/talvisodan-vaihtoehdot
” … Nyt kun passarientuotanto on aimmin käsitetelty, niin tämä lentokonepuolen tarina jatkui siis seuraavaan tapaan:
Metallimies, lentokonetehtaan sorvausoperaattori, puolueaktiivi ja Puna-armeijasta kotiutuva lentokoneenasentajaerikoisupseeri, NL:n Sotatalous-neuvoston puheenjohtajan pikkuveli Artjom Ivanovich Mikojan (1905 – 1970) haki ja pääsi v. 1931 Ilmavoimien Insinööriaka- temiaan, josta valmistui v.1936 lentokoneensuunnittelijaksi ja siirtyi lentokonetehtaan suunnitteluryhmän varajohtajan ja sotilasedustajan tehtävään. Pian joillakin lentokoneiden kuten panssareidenkin suunnit- teluryhmillä oli käytössään Espanjan sisällissodasta haravoidut tiedot saksalaisten viimeisintä huutoa olevista koneista,joita vastaan voitol- lisiksi uudet koneet piti suunnitella. Ensimmäisenä v. 1940 lensi saksa- laisia pommikoneita vastaan ylhäältä päin hyökkäämään suunniteltu MiG-1 ideanaan mahdollisimman tehokas moottori mahdollisimman pienessä koneessa. Kone ei ollut sellaisenaan pitkäaikainen menestys, mutta pääasia olikin yllätys saksalaisille (ja italialaisille, joilla oli parhaat pitkän matkan pommikoneet): mistä suunnasta ja miten hyökkäys tulee pommikoneita vastaan (matkalla vaikkapa Bakuun).
Mitä siihen akateemikkopuoleen tulee,silloin kun rakenteita kevenne- tään ja optimoidaan kantavuudeltaan painoonsa nähden, niin akatee- mikko Vasili Zaharovitsh Vlasov julkaisi v. 1940 ensimmäisen version pe- rusteorian sisältävästä teoksesta ”Ohutseinämäiset kimmoiset sauvat” ja vuonna 1949 teoksen ”Yleinen kuoriteoria ja sen teknisiä sovellutuksia”.
(Jääköön mainitsematta, kuka on kammannut viimeiset epätäsmälli- syydet akateemikko Vlasovin avoprofiilisten sauvojen teoriasta eli saat- tanut sen siten nykyiseen muotoonsa ja osoittanut, miten avoi- mien ja suljettujen profiilien teoriat yhdistyvät eksaktisti ainakin eräillä tärkeillä perustapauksilla. Osa on vieläkin persetaskussa, ja kaikkein pahimmassa tapauksessa voi vaikka ”uhohtuakin” sinne…
http://rmseura.tkk.fi/rmlehti/1985/nro4/RakMek_18_4_1985_4.pdf ) ”
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/07/talvisodan-vaihtoehdot
https://yle.fi/uutiset/3-9980287
” Roger Rabb, 75, ei voi lopettaa työtään, koska häntä kalvaa pelko suomalaisen hyvinvointivaltion kohtalosta
Koulukiusatusta työläispojasta kasvoi tekniikan tohtori ja maailmalla tunnettu huippuosaaja, joka vielä eläkkeelläkin ollessaan haluaa pelastaa yhden Suomen vientiteollisuuden peruspilareista.
14.1.2018 klo 13:17päivitetty 14.1.2018 klo 22:50
Mistä on kyse?
Wärtsilän palveluksessa Vaasassa lähes koko työuransa viettänyt tekniikan tohtori Roger Rabb (75) tunnetaan Suomessa ja maailmalla metallin väsymisen ja lujuuslaskennan huippuasiantuntijana.
Roger Rabbin työllä on ollut iso merkitys teollisuusjätti Wärtsilän menestyksessä. Hänen työnsä on osaltaan tuonut Wärtsilälle mainetta korkean teknologian yrityksenä
Pitkän linjan mies valmistui opistoinsinööriksi 1968, diplomi-insinööriksi 1990 ja valmistui tekniikan tohtoriksi 58-vuotiaana 2000.
Rabbia huolettaa teknillisen mekaniikan nykyinen alennustila Suomessa.
Hän on kirjoittanut yliopistojen käyttöön 620-sivuisen alan oppikirjan Väsyminen ja todennäköisyysteoria.
Rabb on Oulun yliopiston dosentti ja pyöräilee joka päivä työpisteelleen Wärtsilässä.
Suomalaisissa vientiyrityksissä ja akateemisissa piireissä ollaan huoles- tuneita siitä, että teknillisen mekaniikan osaamista ollaan ajamassa alas. Puolet Suomen tavaraviennistä perustuu siihen. Yrityksillä on jo nyt vaikeuksia löytää alan kotimaisia huippuosaajia.
Lentokone, auton moottori ja rautalanka
Metallin väsyminen, väsymisrajat, lujuus ja lujuuslaskennat. Asioita, joista Roger Rabb puhuu kuin talvirenkaiden vaihtamisesta tai kahvin keittämisestä – arkisesti ja tottuneesti. Tästä mies tunnetaan.
– Jokainen meistä toivoo lentokoneen tuolissa siiven värinää kymme- nessä tuhannessa metrissä katsellessaan, että lujuuslaskijat ovat osan- neet oikein mitoittaa sekä moottorit että kantavat rakenteet koneessa.
… ”
Yksi Rabb ei siihen paljon auta…
On pöyristyttävää ja järjetöntä, että juuri teknillinen mekaniikka voi olla syvässä alennustilassa Suomessa, sillä se on nykyisessä muodossaan suhteellisen uusi, nykyisiltä perusteiltaan Neuvostoliitossa II maailman- sodan aikana ja jälkeen sekä sen jälkeen lännessä ATK-teknologiaan liittyen kehitety ”eksakti” tieteenala, jollaon ratkaiseva merkitys kone- ja rakennusteknologiassa. Seon informaatioteknologista varmaan eniten hyötynyt muu tieteenala.
Yksi ongelma saattaakin olla, että It-teknologiaa on ruvettu torvet soi- den ajamaan noille aloilla ikäänkuin ”OHI teknillisen mekaniikan”. Meka- niikan ja sen matematiikan on tieteellisesti asiantuntemattomissa ammattipiireissäkin joko luultu olevan jotakin ”loppuuntutkittua” (olen usein kuullut väitteen mitä yllättävimmiltä tahoilta ennen vanhaan), tai ainakin on annettu jostakin taktillisesta syystä ymmärtää niin ajateltavan.
Tämä teknillisen mekaniikan ja erityisesti lentokoneissa ja ajoneuvoissa käytettävän sellaisen historia on myös ollut sellainen piiloteltava ”kinderperuna”.
Lentokoneiden kuorirakenteiden tarkastilaskentakelpoinen mekanikka ja matematiikka kehitettiin II maailmansodan aikana Neuvostoliitossa. (Arvatenkin keskutelu tyssää nyt kuin seinään.)
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/07/talvisodan-vaihtoehdot
” … Nyt kun passarientuotanto on aimmin käsitetelty, niin tämä lentokonepuolen tarina jatkui siis seuraavaan tapaan:
Metallimies, lentokonetehtaan sorvausoperaattori, puolueaktiivi ja Puna-armeijasta kotiutuva lentokoneenasentajaerikoisupseeri, NL:n Sotatalous-neuvoston puheenjohtajan pikkuveli Artjom Ivanovich Mikojan (1905 – 1970) haki ja pääsi v. 1931 Ilmavoimien Insinööriaka- temiaan, josta valmistui v.1936 lentokoneensuunnittelijaksi ja siirtyi lentokonetehtaan suunnitteluryhmän varajohtajan ja sotilasedustajan tehtävään. Pian joillakin lentokoneiden kuten panssareidenkin suunnit- teluryhmillä oli käytössään Espanjan sisällissodasta haravoidut tiedot saksalaisten viimeisintä huutoa olevista koneista,joita vastaan voitol- lisiksi uudet koneet piti suunnitella. Ensimmäisenä v. 1940 lensi saksa- laisia pommikoneita vastaan ylhäältä päin hyökkäämään suunniteltu MiG-1 ideanaan mahdollisimman tehokas moottori mahdollisimman pienessä koneessa. Kone ei ollut sellaisenaan pitkäaikainen menestys, mutta pääasia olikin yllätys saksalaisille (ja italialaisille, joilla oli parhaat pitkän matkan pommikoneet): mistä suunnasta ja miten hyökkäys tulee pommikoneita vastaan (matkalla vaikkapa Bakuun).
Mitä siihen akateemikkopuoleen tulee,silloin kun rakenteita kevenne- tään ja optimoidaan kantavuudeltaan painoonsa nähden, niin akatee- mikko Vasili Zaharovitsh Vlasov julkaisi v. 1940 ensimmäisen version pe- rusteorian sisältävästä teoksesta ”Ohutseinämäiset kimmoiset sauvat” ja vuonna 1949 teoksen ”Yleinen kuoriteoria ja sen teknisiä sovellutuksia”.
(Jääköön mainitsematta, kuka on kammannut viimeiset epätäsmälli- syydet akateemikko Vlasovin avoprofiilisten sauvojen teoriasta eli saat- tanut sen siten nykyiseen muotoonsa ja osoittanut, miten avoi- mien ja suljettujen profiilien teoriat yhdistyvät eksaktisti ainakin eräillä tärkeillä perustapauksilla. Osa on vieläkin persetaskussa, ja kaikkein pahimmassa tapauksessa voi vaikka ”uhohtuakin” sinne…
http://rmseura.tkk.fi/rmlehti/1985/nro4/RakMek_18_4_1985_4.pdf ) ”
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/07/talvisodan-vaihtoehdot
https://yle.fi/uutiset/3-9980287
” Roger Rabb, 75, ei voi lopettaa työtään, koska häntä kalvaa pelko suomalaisen hyvinvointivaltion kohtalosta
Koulukiusatusta työläispojasta kasvoi tekniikan tohtori ja maailmalla tunnettu huippuosaaja, joka vielä eläkkeelläkin ollessaan haluaa pelastaa yhden Suomen vientiteollisuuden peruspilareista.
14.1.2018 klo 13:17päivitetty 14.1.2018 klo 22:50
Mistä on kyse?
Wärtsilän palveluksessa Vaasassa lähes koko työuransa viettänyt tekniikan tohtori Roger Rabb (75) tunnetaan Suomessa ja maailmalla metallin väsymisen ja lujuuslaskennan huippuasiantuntijana.
Roger Rabbin työllä on ollut iso merkitys teollisuusjätti Wärtsilän menestyksessä. Hänen työnsä on osaltaan tuonut Wärtsilälle mainetta korkean teknologian yrityksenä
Pitkän linjan mies valmistui opistoinsinööriksi 1968, diplomi-insinööriksi 1990 ja valmistui tekniikan tohtoriksi 58-vuotiaana 2000.
Rabbia huolettaa teknillisen mekaniikan nykyinen alennustila Suomessa.
Hän on kirjoittanut yliopistojen käyttöön 620-sivuisen alan oppikirjan Väsyminen ja todennäköisyysteoria.
Rabb on Oulun yliopiston dosentti ja pyöräilee joka päivä työpisteelleen Wärtsilässä.
Suomalaisissa vientiyrityksissä ja akateemisissa piireissä ollaan huoles- tuneita siitä, että teknillisen mekaniikan osaamista ollaan ajamassa alas. Puolet Suomen tavaraviennistä perustuu siihen. Yrityksillä on jo nyt vaikeuksia löytää alan kotimaisia huippuosaajia.
Lentokone, auton moottori ja rautalanka
Metallin väsyminen, väsymisrajat, lujuus ja lujuuslaskennat. Asioita, joista Roger Rabb puhuu kuin talvirenkaiden vaihtamisesta tai kahvin keittämisestä – arkisesti ja tottuneesti. Tästä mies tunnetaan.
– Jokainen meistä toivoo lentokoneen tuolissa siiven värinää kymme- nessä tuhannessa metrissä katsellessaan, että lujuuslaskijat ovat osan- neet oikein mitoittaa sekä moottorit että kantavat rakenteet koneessa.
… ”
Yksi Rabb ei siihen paljon auta…
On pöyristyttävää ja järjetöntä, että juuri teknillinen mekaniikka voi olla syvässä alennustilassa Suomessa, sillä se on nykyisessä muodossaan suhteellisen uusi, nykyisiltä perusteiltaan Neuvostoliitossa II maailman- sodan aikana ja jälkeen sekä sen jälkeen lännessä ATK-teknologiaan liittyen kehitety ”eksakti” tieteenala, jollaon ratkaiseva merkitys kone- ja rakennusteknologiassa. Seon informaatioteknologista varmaan eniten hyötynyt muu tieteenala.
Yksi ongelma saattaakin olla, että It-teknologiaa on ruvettu torvet soi- den ajamaan noille aloilla ikäänkuin ”OHI teknillisen mekaniikan”. Meka- niikan ja sen matematiikan on tieteellisesti asiantuntemattomissa ammattipiireissäkin joko luultu olevan jotakin ”loppuuntutkittua” (olen usein kuullut väitteen mitä yllättävimmiltä tahoilta ennen vanhaan), tai ainakin on annettu jostakin taktillisesta syystä ymmärtää niin ajateltavan.