Trumpilta positiivista

Heti kun Trump valittiin USAn presidentiksi, niin minulta kysyttiin monelta taholta mielipidettä Trumpista – en suostunut kertomaan vaan sanoin että katsotaan mitä tapahtuu.

Pitkän aikaa on näyttänyt siltä että media yrittää väkisin löytää aihetta negatiiviseen uutisointiin Trumpista, eikä ole vahingossakaan uutisoinut mitään positiivista.

Aivan vähän aikaa sitten kuului, että Trump on myöntynyt toimittamaan Ukrainalle ”tappavia” aseita, ehkä jopa Javelin panssarintorjuntaohjuksia. Minusta se oli hyvä – kiitoksen arvoinen – päätös. Venäjä hyökkäsi Ukrainan kimppuun noin 4 vuotta sitten ja käy edelleen sotaa Ukrainaa vastaan. On jo aikakin toimittaa Ukrainalle aseita, jotta Ukraina voi paremmin puolustaa itseään.

Tänään kohistaan siitä, ettei Trump halua maahansa porukkaa ”persereikävaltioista” (”shithole country”, esimerkiksi Haiti ja Afrikan maat). Sananvalinnasta voidaan tietysti aina keskustella, että oliko se presidentillistä – mutta oleellista on se että Trumpin mielestä jenkkilään ei saa saapastella kuka hyvänsä ja mistä hyvänsä. Kyllä valtiolla pitää olla oikeus sanoa kuka saa tulla maahan ja kuka ei saa – eikä siihen saa olla muilla nokan koputtamista.

Menen katsomaan kiekkopelin.

Pelicans-ilves klo 18:30. Ostin lipun jo tiistaina pub Iloisesta kulkijasta, joka on Pelicansin kannattajabaari.

Sen verran varasin rahaa, että otan pari olutta ravintola Lämärissä erätauoilla. Luulen että Isku-areena tulee aika täyteen, kun on perjantaipeli.

 

Meppejä lisää

Pritit lähtee ja 73 meppiä – nyt käy kisa että suomi saisi yhden mepin lisää?
– En ymmärrä alkuunkaan että poistuvan maan meppejä korvattaisiin –
eikö paremminkin meppimäärää pitäisi vähentää 73 ja mieluusti reilusti enemmänkin?
– Nykyisiä meppäjä kisaa täällä pres ehdokkaana vaikka heidän pitäisi olla
rysselissä hoitamassa hommiaan?
– Ellei ole työssä pitäisi ainakin palkasta vähentää
ja miten käy päätösten siellä kun eivät ole paikalla puolustamassa Suomen etuja?

Älä osta mitään tietoteknistä laitetta ellet saa palvelua sen käyttöönotosta kyttövalmiiksi

Olen uusinut läppärin, tulostimen, tabletin, kännykät ja vaimo myös osan.

Myyjä osaa myydä, mutta hän ei kysy sanallakaan heti-käyttövalmiudesta. Ja se onkin isompi ongelma kaikkine tietoturvineen jne…

Läppärin sain toimimaan kohtuullisesti, mutta tietoturva sopimuksen mukaisesti ei ollut asentunut päälle. Tuli kasapäin ohjeita painaa nappulaa ja toista. Soitin TeliaHelppiin ja sain asennukset ilmaiseksi: he mokasivat. He pääsevät ID- tunnuksella suoraan koneelle. Siinä oikaistiin myös muutama muu juttu.

Tulostin toimii omin neuvoin, mutta älä paina tulostus ”jonossa” keskeytä näppylää, koska se jää päälle vaikka poistat jonossa olevia tulosteita.

Tabletti saatiin oikeasti toimimaan vasta käymällä uudestaan myymälässä. Vaati gmailin uudelleen käytön, kun sitä ei oltu käytetty. Miksi hel… ssä ?

Tietoturva ei ollut myöskään asentunut päälle sopimuksesta huolimatta, vaan tuli litania painaa sataa eri näppylää. Voi ”huttu”.

Sitten tänä aamuna marssittiin myymälään. 15 min. ja he panivat asetukset kuntoon ja hommat heti toimimaan.

Vaatikaa myyjältä ostotilanteessa se, että hän panee asetukset ym.. paikalleen, että härveli on toimintakunnossa per heti.

Miksi tämä tärkeä juttu oli poistettu blogeista?

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2018/01/puoskaritiedepresidentit-ovat-rapistaneet-teknillisen-makaniikan-osaamisenkin-suomessa

Puoskaritiedepresidentit ovat rapistaneet teknillisen mekaniikan osaamisenkin Suomessa

Minä olen alan miehenä tätä huutanut kurkku putkella  noin 30 vuotta, mutta mua ei ole uskottu.

Tällaiset nokkahiiret ja nilkit ovat itse ajaneet tieteen alas itselleen tehtävän (ilmais)täsmäpalvelun hyväksi, ja nyt he rutisevat huijaamilleen patatyhmille ja tietämättömille, hyväuskoisille poliitikoille. Ja uhkailevat tutkijoita, jotka heistä ovat jotenkin riippuvaisia. ”

https://yle.fi/uutiset/3-9990976

Perinteinen teknillinen osaaminen on rapistumassa ja se uhkaa jo Suomen kilpailukykyä – ”Vientiteollisuus on hyvinvointimme perusta”

Minä olen tätä samaa aihetta jauhanut puhtaasti omissa nimissäni monessa kirjoituksessa.

Mutta nyt kun ḱommentoin tuota valtakunnan päämedian juttua, jossa samaa sanovat johtavat tutkijat kuten TTY:n teknollisenmakaniikan professori Reijo Kouhia, jonka kanssa keskustelinkin (lähinnä alan lehden asioista), niin juttu onkin muka jotakin ”ROSKAPOSTIA”!!!

EI JUMALAUTA EIHÄN TÄLLAISILLA PÖLINÄPALSTOILLA OLE MITÄÄN VIRKAA, JOISTA KAIKKI TODELLINEN ASIA HETI NYPITÄÄN POIS!!!!

Sellaisia palstoja on ollut paljon. Se ilmiö on yleensä ennakoinut palstan lakkauttamista vuoden parin sisällä: AL-blogit, Vapaa-ajattelijat, Näkö- kulma, Iltalehti, Skepsiksen-Höpsiksen palsta on puolivaltiollisen ase- man takia jäljellä, ja Tieteen palsta… (noissa kahdessa on laajasti myös palautettu välillä jo pois parempaan talteen jemmattuja juttuja) ja pari uudempaa ja pienempää, lakkautettujen ”perillistä”.

PS:

Tämä teknillisen mekaniikan ja erityisesti lentokoneissa ja ajoneuvoissa käytettävän sellaisen historia on myös ollut sellainen piiloteltava ”kinderperuna”.

Lentokoneiden kuorirakenteiden tarkastilaskentakelpoinen mekanikka ja matematiikka kehitettiin II maailmansodan aikana Neuvostoliitossa. (Arvatenkin keskutelu tyssää nyt kuin seinään.)

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/07/talvisodan-vaihtoehdot

” … Nyt kun passarientuotanto on aimmin käsitetelty, niin tämä lentokonepuolen tarina jatkui siis seuraavaan tapaan:

Metallimies, lentokonetehtaan sorvausoperaattori, puolueaktiivi ja Puna-armeijasta kotiutuva lentokoneenasentajaerikoisupseeri, NL:n Sotatalous-neuvoston puheenjohtajan pikkuveli Artjom Ivanovich Mikojan (1905 – 1970) haki ja pääsi v. 1931 Ilmavoimien Insinööriaka- temiaan, josta valmistui v.1936 lentokoneensuunnittelijaksi ja siirtyi lentokonetehtaan suunnitteluryhmän varajohtajan ja sotilasedustajan tehtävään. Pian joillakin lentokoneiden kuten panssareidenkin suunnit- teluryhmillä oli käytössään Espanjan sisällissodasta haravoidut tiedot saksalaisten viimeisintä huutoa olevista koneista,joita vastaan voitol- lisiksi uudet koneet piti suunnitella. Ensimmäisenä v. 1940 lensi saksa- laisia pommikoneita vastaan ylhäältä päin hyökkäämään suunniteltu MiG-1  ideanaan mahdollisimman tehokas moottori mahdollisimman pienessä koneessa. Kone ei ollut sellaisenaan pitkäaikainen menestys, mutta pääasia olikin yllätys saksalaisille (ja italialaisille, joilla oli parhaat pitkän matkan pommikoneet): mistä suunnasta ja miten hyökkäys tulee pommikoneita vastaan (matkalla vaikkapa Bakuun).

Mitä siihen akateemikkopuoleen tulee,silloin kun rakenteita kevenne- tään ja optimoidaan kantavuudeltaan painoonsa nähden, niin akatee- mikko Vasili Zaharovitsh Vlasov julkaisi v. 1940 ensimmäisen version pe- rusteorian sisältävästä teoksesta ”Ohutseinämäiset kimmoiset sauvat” ja vuonna 1949 teoksen ”Yleinen kuoriteoria ja sen teknisiä sovellutuksia”.

(Jääköön mainitsematta, kuka on kammannut viimeiset epätäsmälli- syydet akateemikko Vlasovin avoprofiilisten sauvojen teoriasta eli saat- tanut sen siten nykyiseen muotoonsa  ja osoittanut, miten avoi- mien ja suljettujen profiilien teoriat yhdistyvät eksaktisti ainakin eräillä tärkeillä perustapauksilla. Osa on vieläkin persetaskussa, ja kaikkein pahimmassa tapauksessa voi vaikka ”uhohtuakin” sinne…

http://rmseura.tkk.fi/rmlehti/1985/nro4/RakMek_18_4_1985_4.pdf ) ”

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/07/talvisodan-vaihtoehdot

https://yle.fi/uutiset/3-9980287

” Roger Rabb, 75, ei voi lopettaa työtään, koska häntä kalvaa pelko suomalaisen hyvinvointivaltion kohtalosta

Koulukiusatusta työläispojasta kasvoi tekniikan tohtori ja maailmalla tunnettu huippuosaaja, joka vielä eläkkeelläkin ollessaan haluaa pelastaa yhden Suomen vientiteollisuuden peruspilareista.

14.1.2018 klo 13:17päivitetty 14.1.2018 klo 22:50

Mistä on kyse?

Wärtsilän palveluksessa Vaasassa lähes koko työuransa viettänyt tekniikan tohtori Roger Rabb (75) tunnetaan Suomessa ja maailmalla metallin väsymisen ja lujuuslaskennan huippuasiantuntijana.

Roger Rabbin työllä on ollut iso merkitys teollisuusjätti Wärtsilän menestyksessä. Hänen työnsä on osaltaan tuonut Wärtsilälle mainetta korkean teknologian yrityksenä

Pitkän linjan mies valmistui opistoinsinööriksi 1968, diplomi-insinööriksi 1990 ja valmistui tekniikan tohtoriksi 58-vuotiaana 2000.

Rabbia huolettaa teknillisen mekaniikan nykyinen alennustila Suomessa.

Hän on kirjoittanut yliopistojen käyttöön 620-sivuisen alan oppikirjan Väsyminen ja todennäköisyysteoria.

Rabb on Oulun yliopiston dosentti ja pyöräilee joka päivä työpisteelleen Wärtsilässä.

Suomalaisissa vientiyrityksissä ja akateemisissa piireissä ollaan huoles- tuneita siitä, että teknillisen mekaniikan osaamista ollaan ajamassa alas. Puolet Suomen tavaraviennistä perustuu siihen. Yrityksillä on jo nyt vaikeuksia löytää alan kotimaisia huippuosaajia.

Lentokone, auton moottori ja rautalanka

Metallin väsyminen, väsymisrajat, lujuus ja lujuuslaskennat. Asioita, joista Roger Rabb puhuu kuin talvirenkaiden vaihtamisesta tai kahvin keittämisestä – arkisesti ja tottuneesti. Tästä mies tunnetaan.

– Jokainen meistä toivoo lentokoneen tuolissa siiven värinää kymme- nessä tuhannessa metrissä katsellessaan, että lujuuslaskijat ovat osan- neet oikein mitoittaa sekä moottorit että kantavat rakenteet koneessa.

… ”

Yksi Rabb ei siihen paljon auta…

On pöyristyttävää ja järjetöntä, että juuri teknillinen mekaniikka voi olla syvässä alennustilassa Suomessa, sillä se on nykyisessä muodossaan suhteellisen uusi, nykyisiltä perusteiltaan Neuvostoliitossa II maailman- sodan aikana ja jälkeen sekä sen jälkeen lännessä ATK-teknologiaan liittyen kehitety ”eksakti” tieteenala, jollaon ratkaiseva merkitys kone- ja rakennusteknologiassa. Seon informaatioteknologista varmaan eniten hyötynyt muu tieteenala.

Yksi ongelma saattaakin olla, että It-teknologiaa on ruvettu torvet soi- den ajamaan noille aloilla ikäänkuin ”OHI teknillisen mekaniikan”. Meka- niikan ja sen matematiikan on tieteellisesti asiantuntemattomissa ammattipiireissäkin joko luultu olevan jotakin ”loppuuntutkittua” (olen usein kuullut väitteen mitä yllättävimmiltä tahoilta ennen vanhaan), tai ainakin on annettu jostakin taktillisesta syystä ymmärtää niin ajateltavan.

Lopetin presidenttiehokkaitten seuraamisen

Uutisilmotukset pois puhelimesta, en kato, en lue enkä kuuntele toistouutisia, astudioita, iltalehtiä enkä muutakhaan ajankohtas-muka-asiaohjelmaa.

Muutamaa toimittajjaa lukkuunottamatta en kuuntele enkä lue suomalaista mediaa tai toimittajjaa, non ala-arvosta amerikkalaista showta, vääristelyä, pelottelua, höntitystä, ilkeyttä ja negatiivisuutta.

Kansalaisten kiihottamista vihaseksi, mielen sotkemista ja ajanhukkaa puolin ja toisin.

Ihan ootin nuita TV1:n presidenttiehokkaitten yksilöhaastatteluja, katoin kolme ja nyt ihmettelen, mihin niissä pyrittiin, viihyttäänkö, vihastuttaan, ilahuttaan.

Ja siisko jan-anderssoneja eijjoo enemmän, joten antaapa olla, mithän uutta tietoa sieltä ei tule.

Ne kahen ensimmäisen ohjelman taputtavat ihmiset säälittää, noli käsketty taputtaan ja kannustaan ja sitte koekanien jälkheen, Väyrysen ja Huhtasaaren jälkheen, hiljenty taputukset vain alkhuun ja loppuun, voi voi kuinka arvotonta menoa kaikkihaan, ei kiitos.

Siis muutamia kirjottajia, toimittajia ja plokkaajia arvostan ja twitterissä tullee tietoa nopeasti ja seuraan sielä kiinostavia, en politiikkojen höykkyytystä enkä politiikkojen ommaa hökellystä.

– Hilkka Laronia

Mitä me tässä juhlistamme?

Vaikka urheilu-uutisia vältän tehokkaasti, tavallisissa uutisissakin aiheeseen törmeää. Joka päivä on monta uutista Amerikkaan muuttaneesta koripalloilijasta. Epäilemättä mies on loistava hommassaan enkä häntä henkilönä kritisoi – mutta miksi ihmeessä kansantaloudelle katastrofaalisesta toiminnasta luodaan malliesimerkkiä?

Urheilubisneksemme on bisnesfarssimme

Oli se laji mikä vaan, oli jääpallot tai formula-autot tai mitkä vaan, kuvio on sama. Suomessa etsitään aktiivitoimin lapsia jotka ovat valmiita riskeeramaan itsensä urheilun alttarilla. Heidät laitetaan erikoiskouluuun ja heille hankitaan valmennusta sekä muuta apua. Heille katsotaan harjoitusolosuhteet ja paikallinen yritys jonka joukkueessa osoittaa taitoja. Yritykselle osoitetaan tukia jotta ei tarvitse kisojen vuokrista maksaa listahintaa. Sitten kun se menestyjä löytyy, hänet lähetetään maailmalle harjoittamaan lajiaan.

Suomen veromenot: satoja tuhansia, ehkä miljoona. Suomen verotulot: nolla. Me koulutimme, me opetimme, me markkinoimme, me maksoimme kaiken. Heti kun tuloja alkaa ropisemaan, maksetaan verot muualle. Ja kun urheilija on tehnyt itsestään sairaseläkekuntoisen kolmekymppisenä, hänelle myönnetään vielä Suomessa urheilijan eläke. Perustelemme tätä sillä, että saamme heistä ”lapsille esimerkkejä”. Esimerkkejä mihin? Siitä miten tuhoat terveytesi yrittäessäsi saada lottovoittoa? Siitä miten monipuolisen liikunnan sijaan on parempi reenata vain yhtä asiaa? Siitä miten hienoa on olla kansan idoli jota miljoona ihmistä katselee sohvalla, ylipainoa ja alkoholimyrkytystä tavoitellen? Vaiko siitä miten urheiluseurat voivat ajaa köyhät lapsiperheet velkavankeuteen tarjoamalla trendilajin harrastusmahdollisuuksia ökyhintaan? On siinä meillä esimerkkiä.

Näinhän tämä toimii eikä sitä voi pelaajaa moittia. Epäilemättä nytkin median valokeilaan nostama pallopelaaja on loistava työssään ja harjoitellut kovasti. Hän on tehnyt osansa paremmin kuin hyvin. Nostan vielä erikseen hattua sille että hän ei ole mediassa esimerkiksi rikollisyhteyksien, huumeongelmien (saati huumekaupan) tai muiden ikävyyksien muodossa. Mutta tämä järjestelmä josta me maksamme rahana, nuorten mielenterveysongelmina ja kansanterveyden rapautumisena – kysyn uudestaan: mitä juhlistamista tässä on?

Bisnes on bisnestä

Urheilu on liiketoimintaa, eikä se muuksi muutu. Toimikoon liiketoiminta liiketoiminnan ehdoin. Urheilu sopisi rinnastaa elokuviin. Molemmissa harvat ja valitut päätyvät kameran eteen ja yleisö hurraa. Molemmissa on potentiaalia vientiliiketoiminnalle, turismille ja toki yritystoiminnan yleisille helpotuksille pykäläviidakon purkamisen myötä. Kyllä valtiolla tekemistä asiassa voi olla, mutta pelin ehdot ovat tällä hetkellä vääristyneet.

Veronkiertoa tapahtuu ihan ammattilaisten toimesta jo tarpeeksi, niin säätiöissä, julkishallinnossa kuin yrityksissäkin. Ei meidän tarvitse auttaa sitä ylläpitämällä tällaista jättimäistä häviöautomaattia. Jos urheilu on puoletkin niin suosittua mitä väittää olevansa, se toimii erinomaisesti ilman senttiäkään julkista rahaa.

Telinevoimistelun hyvyydet ja ”pahuudet”

Silloin ”sata vuotta” sitten olin aikamoinen haka rekillä, nojapuilla, arkulla ja permannolla. Paimeneni oli Orvo Anttila Siivikkalassa.

Se on ainoa laji, joka tuottaa kokonaiskoordinaation kaikkiin lihaksiin ja mieleen sekä rohkeuteen. Mutta  se on myös vaarallinen, jos pienikin lipsahdus sattuu ilman valmentajaa ja kontrollia. Mutta siitä huolimatta kannatan sitä lajia ennen muita kaikkia lajeja, koska sen avulla mieli ja kroppa yhdistyvät kokonaisuudeksi, jota tarvitsevat kaikki urheilulajit.

No, on siitä sen verran vettä virrannut Niilissä, että minulla ei mene enää kippi-kiintopyräys- piipeli- kiintopyöräys ja takaheilautuksella pikkujättiläinen ja alas taitetulla vartalolla merimiesvoltilla jne…

Johtopäätös: Oman ruumiin fyysinen hallinta on A ja O, joka kasvattaa myös henkistä vahvuutta.

Telinevoimistelija Jari Mönkkönen on esimerkki erittäin pienestä epäonnistumisesta ja pyörätuolissa.

Harrastakaa lapsinenne kanssa muuta kuin  futista, lätkää jne., vaan oman ruumiin   hallintaa.

 

Vuosikertapuolukkamehu

Pari päivää sitten hiihtämään lähtiessä kävin mehuhyllystä valkkaamassa vuoden 2012 vuosikertaa puolukkamehupullon. Siis itse poimituista puolukoista vuoden 2012 syksyllä Mehumaijalla höyryttämäni ja pullottamani mehun. Mehuun ei missään vaiheessa laitettu mitään säilöntäainetta eikä edes pulloja tai kumikorkkia käsitelty kemikaaleilla.

Mehu oli edelleen aivan hyvää puolukkamehua. Väri oli muuttunut tummemmaksi, vähän kuin Bordeauxin punaviini.

Hiihtojuomaksi laitoin kahden desin pulloon noin 1,8 desiä mehua ja loput vettä. Yli kahden tunnin hiihtoretken käännepisteessä nautiskelin mehun naamariini.

Sitten kun hiihtäessä sylkäisi ladun varteen nii oli kuin siellä olisi verta.

Niin, Mehumaija on hyvä keksintö. Tänä syksynä tein poikkeuksellisesti Mehumaijalla omenamehua, kun hyviä makeita omenia tuli puutarhastani valtava määrä.

Onnea Kaisalle!

Kaisa Mäkäräisen syntymäpäiväkisa ei olisi paljon paremmin voinut mennä. Vain yksi pummi ampumahiihdon täysmatkan kilpailussa.

Toinen sija on hyvä suoritus.