[ alunperin julkaistu ALblogeissa 30.1.2013 ]
Edellisessä blogimerkinnässä reissu on edennyt ydinkeskustan laidalle ja nyt jatkamme siitä.
Kauppakatu -ideaali ratikkakatu
Alustavan yleissuunnitelman mukaan ratikka on linjattu Hämeenkadulle Hämeenpuistosta rautatieasemalle asti. Tässä on kuitenkin muutamia ongelmia. Ensinnäkin on varsin epävarmaa löytyykö poliittista tahtoa vapauttaa Hämeenkatu kokonaan yksityisautoista. Ainakaan tähänastiset esimerkit eivät varsinaisesti tue sitä näkemystä, että se oltaisiin valmis läänittämään puhtaasti joukko- ja kevyelle liikenteelle.
Vaikka yksityisautoilu Hämeenkadulla kiellettäisiinkin, niin jäljelle jäisi edelleen erittäin runsas bussiliikenne. Busseille ei käytännössä ole mitään vaihtoehtoista reittiä keskustan läpäisyyn, mikäli niiden palvelutasoa ei haluta romuttaa. Ja koska suurin osa joukkoliikennematkustajista saapuu keskustaan ratikan rakentamisen jälkeenkin busseilla, niin niiden toimintaedellytyksiä ei tietenkään pidä heikentää.
Hämeenkadulle ehdotetut yhteiskaistat busseille ja ratikalle eivät tule toimimaan. Busseja on jatkossakin yksinkertaisesti niin paljon, että ohitusmahdollisuuden puuttuessa ne tulevat jonoutumaan ratikan kanssa Hämeenkadulla pitkäksi letkaksi. Nykyisin Hämeenkatu vetää suhteellisen hyvin busseja juuri sen takia, että niillä on mahdollisuus ohitella toisiaan autokaistojen kautta.
Ratikalle on kuitenkin olemassa keskustan länsiosassa varsin toimiva vaihtoehto Hämeenkadulle -Kauppakatu. Kauppakadusta saa varsin viihtyisän raitio-kävelykadun poistamalla autoliikenne sieltä. Samalla liikennöinti sekä ratikoilla että busseilla helpottuu kun niitä ei tungeta samaan sumppuun. Ratikkapysäkkien sijainnit eivät olennaisesti muutu vaikka ratikka Kauppakadulle vedettäisiinkin. Keskustorilla sijainti pysyy lähes samana Hämeenkadun linjaukseen verrattuna, eikä Tuulensuussakaan pysäkki siirry kuin korttelin verran.
Tammerkosken sillalta
Hämeensilta on niin leveä (käytännössä viisi kaistaa) että sille on suhteellisen helppo järjestää toimivat yhteydet kaikille liikennemuodoille. Sen sijaan sillan itäpuolella ei oikein ole muuta vaihtoehtoa kun ohjata ratikat ja bussit samaan ”putkeen” Hämeenkadulle (”Kannen” ja yliopiston kautta ei ratikkaa kannata linjata ensimmäisessä vaiheessa). Tämä osuus on toisaalta niin lyhyt, että ruuhkautuminen näiltä osin on hyväksyttävissä, etenkin kun kustannuksiltaan järkevää vaihtoehtoa ei ole olemassa. Rautatieasemalta ratikka sukeltaa nykyisen tunnelin kautta Itsenäisyydenkadulle ja viimeistään Tammelan puistokadun risteyksen jälkeen ruuhkautuminen jo helpottaa.
Sammonkatu vai TAYS?
Sammonkatu. TAYS on kieltämättä varsin merkittävä kohde, mutta tässä ensimmäisessä vaiheessa on syytä priorisoida Hervannan nopeita keskustayhteyksiä. Ylivoimainen enemmistö hervantalaisista vastaajista oli myös Sammonkadun linjauksen kannalla ratikasta järjestetyssä kyselyssä. TAYS-yhteys on toteutetava välittömästi kun ratikkaa aletaan laajentamaan, mutta ei tässä ensimmäisessä vaiheessa.
Loppukiihdytys Hervantaan
Alustavan yleissuunnitelman mukainen Rieväkadun lenkki on kummallinen. Sammonkadun linjauksessa se ei ole ongelma, mutta ratikan mahdollisia laajennuksia ajatellen rata olisi syytä linjata jo tässä vaiheessa heti Hervannan valtaväylän käytävään.
Tämän jälkeen seuraakin pitkä valtaväylää seuraileva linjaus, joka on varmasti nopea ja toimiva. Seuraava erikoisuus on tarjolla vasta Hallilassa. Suunnitelman mukainen ”pujottelurata” on aivan käsittämätön. Mitään hyötyä siitä ei ole, vaan rata olisi syytä vetää valtaväylää seuraten myös Hallilan kohdalla. Hallila on alueena niin hajanainen, että mitään hyötyä yhdestä pysäkistä sen reunalla ei ole, ei ainakaan sen enempää kuin Hallilan kohdalla valtaväylän varressa olevasta pysäkistä olisi. Valtaväylän varressa oleva pysäkki tosin palvelisi rajoitetusti myös Lukonmäkeä. Summa summarum: Hallilaa ei pystytä palvelemaan pelkällä ratikalla alustavassa yleissuunnitelmassa esitetyllä mutkaradalla vaan sinne tarvitaan myös bussi, joten ratikka kannattaa vetää suoraan, jolloin se ei heikennä muiden sen varren alueiden palvelutasoa.
Hallilasta eteenpäin aina päätepysäkille asti ratikan linjaus onkin varsin toimiva. Hervantaa ei yhdellä linjalla voi palvella, mutta ensimmäisen vaiheen ratkaisuksi Insinöörinkatu on varmasti paras vaihtoehto. Laajennusten yhteydessä toivottavasti jossain vaiheessa liitetään myös mm. Länsi-Hervannan isot kerrostalokorttelit raideliikenteen piiriin. Alustavan yleissuunnitelman mukainen Hervannan linjaus mahdollistaa hyvin myös ratikan laajennuksen Vuorekseen.