Muutamia huomioita ratikan linjauksesta, osa 1

[ alunperin julkaistu ALblogeissa 18.12.2012 ]

Tampereelle kaavailtu ratikka on etenemässä yleissuunnitelmavaiheeseen, jossa sen ensimmäisen vaiheen (Hervanta-Lentävänniemi) linjaus tullaan lopullisesti päättämään. Pääpiirteissään alustavan yleissuunnitelman mukaiset linjaukset vaikuttavat toimivilta, mutta on niissä toki jotain korjattavaakin. Lähtökohtainen olettamus on se, että tämä on tosiaankin Tampereen ratikan ensimmäinen vaihe ja jatkossa sitä tullaan laajentamaan. Tästä seuraa se, että linjausvaihtoehtoja pohdittaessa olennaisempaa on se, että ratikka palvelee valittua reittiä mahdollisimman hyvin eikä sitä suunnitella kompromissiratkaisuna kattamaan tässä ensimmäisessä vaiheessa mahdollisimman suurta aluetta ainoastaan kohtalaisesti.

 

Toinen merkittävä seikka on se, että ratikka on osa joukkoliikennekokonaisuutta, ei enempää eikä vähempää. Bussit tulevat edelleen lähitulevaisuudessa, vaikka ratikka rakennettaisiinkin, kuljettamaan erittäin karkeasti arvioiden ~70% Tampereen sisäisistä joukkoliikennematkustajista. Näin ollen ratikan linjausvaihtoehtojen suunnittelussa on huomioitava tarkasti myös toimiva ja tarkoituksenmukainen bussiliikenne. Suurelta osin liityntään perustuva järjestelmä olisi erittäin huono ratkaisu matkustajan kannalta, eikä se sovellu Tampereen kaltaiseen kuitenkin kohtuullisen pieneen kaupunkiin. Seudulla jälleen käynnistymässä oleva lähijunaliikenne on myös syytä huomioida ratikan suunnittelussa.

Lentävänniemen ja Lielahden välinen osuus on selkeä ja varsin helppo suunnitella, eikä alustavan yleissuunnitelman mukaisessa linjauksessa näiltä osin ole huomautettavaa. Ratikka palvelee hyvin liikekeskusta, uutta Niemenrannan kaupunginosaa ja Lentävänniemen kerrostalovaltaista lähiötä. Ratikkaa tuskin voidaan juurikaan järkevämmin linjata tuolla seudulla kuin mitä nyt on esitetty.

 

Seuraava etappi välillä Lielahti-keskusta onkin sitten luonteeltaan huomattavasti kiistanalaisempi. Tämä selviää jo alustavasta yleissuunnitelmastakin, jossa kyseiselle pätkälle on jätetty avoimeksi kaksi eri linjausvaihtoehtoa.

 

Miksi ratikkaa ei pitäisi vetää Pispalan valtatielle?

 

Pispalan valtatie on kapea väylä, jossa on jo tällä hetkellä varsin vilkasta sekaliikennettä. Se on luontainen väylä Tesoman/Nokian -suunnan bussiliikenteelle, alueen autoliikenteelle ja kevyelle liikenteelle. Näille on erittäin vaikea löytää korvaavaa reittiä. Sen sijaan Lielahden suuntaan  Pispalan valtatie ei ole mitenkään optimaalinen reitti. Ratikan tuominen  tähän sirkukseen aiheuttaisi merkittäviä liikenteellisiä haasteita kaikille kulkumuodoille.

 

On ehdotettu että bussiliikenne siirrettäisiin ratikan tieltä Paasikiventielle. Tässä on muutamia ongelmia. Ensinnäkin edellisessä kappaleessa mainittu reittien optimaalisuusongelma ja toiseksi Paasikiventien ruuhkaisuus. Jos Paasikiventielle siirrettäisiin Pispalan valtatietä nykyisin kulkevat bussit (tai edes valtaosa niistä) tarkoittaisi se käytännössä sitä, että sinne olisi rakennettava erilliset bussikaistat. Tällä on huomattava kustannusvaikutus, joka luonnollisesti tulisi laskea mukaan ratikan Pispalan valtatien linjausvaihtoehdon kustannuksiin. Merkittävä kustannusriski liittyy myös siihen miten tässä linjausvaihtoehdossa ratikka ohjataan Lielahden puolelle. Tunneliosuudet ovat aina haastavampia ja enemmän epävarmuustekijöitä sisältäviä kuin pintavaihtoehdot.

 

Pispalan valtatien linjausvaihtoehdon varrella on toki enemmän asukkaita kuin Paasikiventien linjausvaihtoehdon varrella. Santalahden uuden asuinalueen rakentamisen jälkeen tämä ero kuitenkin kutistuu huomattavasti. Lisäksi on huomioitava se, että Santalahti voidaan suunnitella puhtaalta pöydältä ratikkaan tukeutuvaksi, Pispalassa laskennallisesti ratikan vaikutuspiirissä olevasta asutuksesta kuitenkin suuri osa on mm. korkeuserojen vuoksi varsin epäoptimaalisessa paikassa.

Paasikiventie ja ratakäytävä

 

Paasikiventien linjausvaihtoehto on eittämättä parempi kuin Pispalan valtatien vaihtoehto. Kuitenkin vielä parempi ratkaisu olisi linjata ratikka nykyiseen ratakäytävään.

 

Tampereen seudun lähijunaliikenteen ensimmäinen vaihe on käynnistymässä. Ensimmäisessä vaiheessa kyseessä on varsin maltillinen ainoastaan lipputuotteisiin liittyvä muutos, mutta jatkossa on tarkoitus kehittää lähijunaliikennettä mm. merkittävillä infrahankkeilla. Tampereen ja Lielahden välinen rataosuus on yksi keskeisimmistä tulevaisuuden lähijunaliikenteen pullonkauloista. Tälle välille tullaan siis todennäköisesti rakentamaan lisäraiteita. Ratikan suunnittelun yhteydessä olisi syytä huomioida tämä, jotta tarpeettomalta raiderakentelulta vältytään. Tampereen seudun lähijuna ja ratikka mahtuvat hyvin samoille kiskoille. Nämä kiskot on kuitenkin syytä sijoittaa nykyiseen ratakäytävään eikä alustavan yleissuunnitelman mukaisesti aivan Paasikiventien varteen, koska juna vaatii täysin muusta liikenteestä eristetyn radan vaikka ratikka sekaliikennekaistoilla voikin liikennöidä.

 

Tässä ratkaisussa on sekin hyvä puoli, että näin ratikalle saadaan varmasti nopea yhteys täyseristysvaatimuksen johdosta. Santalahti voidaan kytkeä yhtä hyvin ratikkaan myös sen ”yläpuolella” olevaan rataan tukeutuen ja molempien raideliikennemuotojen keskittäminen samoille kiskoille tällä varsin lyhyellä (n. 3 km) osuudella säästää myös rakennusmaata. Tämä ratkaisu luonnollisesti ohjaisi myös ratikan raideleveyden valintaa, mutta muutenkin se on järkevä valita nykyisen junaratastandardin mukaiseksi ihan jo mahdollisia ratikkaverkon laajennuksen jatko-optioita ajatellen.

 

Radan yhteiskäyttö ei pitäisi olla mikään ongelma. Tämä selvitettiin jo aikoinaan muuten suhteellisen surkuhupaisan TamTrain-suunnitelman yhteydessä. Vaihtoehto oli esillä myös nykyisen ratikan suunnitteluprosessin yhteydessä, mutta ilmeisen heikoin perusteluin se on kuitenkin poistettu alustavan yleissuunnitelman vaihtoehdoista. Ilmeisesti kokonaisuutta ei ole hahmotettu kovinkaan selvästi, mutta toivottavasti konsultit näkevät asian laajemmassa perspektiivissä. Työohjelman mukaanhan heillä on mahdollisuus esittää myös alustavasta yleissuunnitelmasta poikkeavia linjausvaihtoehtoja.

 

Paasikiventieltä keskustaan

 

Yksinkertainen on kaunista. Suorin, helpoin, nopein ja varmasti edullisin ratkaisu tuoda Ratikka Paasikiventieltä keskustaan on Savilinnankatu. Tässä vaiheessa siirrytään nopealta eristetyltä radalta sekaliikennekaistoille, aivan kuten alustavan yleissuunnitelman mukaisissakin vaihtoehdoissa. Ratikalla saavutetaan myös Pyynikintori, joka ympäröivine oppilaitoksineen ja keskustatoimintoineen (kaikella kunnioituksella Särkänniemeä kohtaan) on kuitenkin huomattavasti merkittävämpi kohde kuin muutaman kuukauden kesällä porskuttava huvipuisto, jonne saavutaan ympäri Suomea lähinnä henkilöautoilla.

Kuvalähteet

 

Tampereen moderni kaupunkiraitiotie, alustava yleissuunnitelma

Bing Maps