Seuraava teksti on tarkoitettu kommentoitavaksi. Tässä ei ole uusia linjanvetoja, vaan keskustelua näistä. Totesimme keskustelussa moderaattorin kanssa että asiasta voisi jutella.
Mitä ollaan mieltä
Lyhykäisyydessään tilanne on se, että kaikki blogaajat eivät ole pitäneet erään blogaajan teksteistä. No hyvä – olisin tosi huolissani maailmasta jossa pitäisimme kritiikittömästi kaikesta tekstistä. Ei se ole verkkoyhteisö eikä mikään jossa ei ole erimielisyyttä. Kaikki on hyvin niin kauan kun erimielisyydet eivät mene henkilöön. Uskokaa tämä, sillä sanon sen niin käsi sydämellä kun ihminen voi sanoa: verkkoyhteisö jossa ei ole erimielisyyttä on huono verkkoyhteisö. Se on juurikin malliesimerkki siitä somekuplasta joista varoitellaan. On jopa fyysiselle terveydelle hyväksi että juttuja lukiessa joutuu ajoin pois mukavuusalueelta.
Miten toimivat säännöt
Mielestäni, näin pikafiiliksellä, sääntöjen ei kannata olla elitistisiä. Kannattaa sallia monenlaista, -näköistä ja -tasoista blogausta. Ns. roskapostittaminen on toki asia erikseen. Mikäli blogaaja täyttää palvelua esimerkiksi suorilla leikkaaliimauksilla kovaa vauhtia, se on jo muiden blogaajien viestinnän häirintää ja voi johtaa jäähyyn. Aktiivinen blogaaminen on suotavaa, joinain päivinä ajatuksia on paljon, mutta se on eri asia kun palvelun tukkiminen. Järjenkäyttö ei ole taaskaan kiellettyä.
Selvin tapa kuitenkin saada moderaattoreilta jatkotoimia on asiaton kielenkäyttö toisista ihmisistä, olivat ne blogaajia tai vaikka ministerejä. Toki päättäjän pitää kestää paljon rajumpaa kritiikkiä kun tavallisen tallaajan, mutta senkin on kohdistuttava tekoihin, ei henkilöön.
Mistä on hyvät blogaukset tehty
On sitten aivan toinen asia mikä on hyvä blogaus ja mikä huono. Kenelle blogia kirjoitat? Itsellesi vai lukijoille? Jos lukijoille, laita itsesi heidän kenkiin. Pohdi seuraavia asioita:
– Onko juttu oikean pituinen. Hyvä blogaus mahtuu aaneloselle. Ei ihan yksi tai kaksi lausetta, mutta ei myöskään sivutolkulla. Joskus naseva juttu on vain yhden kappaleen mittainen, joskus puolenkymmentä, mutta blogauksena toimii aniharvoin paljon pidempi juttu. Tästä on poikkeuksia, mutta se vaatii todella hyvän kirjoittajan ja erinomaisen punaisen langan.
– Onko sisältö omaasi? Lainaukset ovat usein suotavia, mutta jos sisällöstä ei ole omaa sanotaanko nyt ainakin kolme neljäsosaa, se ei ole hyvä teksti. Linkkaa. Anna kiinnostuneiden lukea lisää muualta, sen sijaan että leikkaaliimaa kaiken. Tässä kohtaa voidaan myös osua lähelle em. sääntöhuomiota mikäli menee jatkuvasti överiksi.
– Onko se kiinnostavaa? Oma kokemukseni on että ”jes, nyt tuli hyvä ja kiintoisa juttu” yleensä tarkoittaa etten saa yhtään kommenttia. Toisin sanoen, tätä on vaikea hahmottaa ennalta, mutta tästäkin voi oppia. Ei kannata kirjoittaa väkisin. Joskus parin päivän tauko auttaa.
Muitakin ideoita on, mutta kannattaa muistaa että blogaus on yhteisölaji. Herätä ajatuksia, rakenna keskustelua, älä pureskele ruokaa valmiiksi.
Meidän juttu
Muistutan, että Pirkan blogit on kävijöidensä näköinen palvelu. Emme vastaa millekään firmalle vaan itsellemme. Jos joku ei tunnu fiksulta, sano se. Kritiikkiä otetaan vastaan ja palautteen johdosta tämäkin juttu syntyi. Jos mukana on parannusehdotus, aina parempi. Ja jos tilanne on akuutti, yhteystiedot ovat esillä.
Hyviä ohjeita ja periaatteita. Varsinkin kirjoituksen pituutta kannattaa minusta harkita. Vaikka tuntuisi, että on asiaa kymmenen sivua niin voi miettiä, että itselleenkö sen sitten kirjoittaa, kun juuri kukaan muu ei jaksa niin uuvuttavan pitkää tekstiä lukea. Toisaalta pelkkä jonkun toisen tekstin linkkaaminen ei ole blogi. Vastauksena sellainen pienellä selityksellä menee.
Tämä Kyuun blogi herättää ristiriitaisia ajatuksia. Toivottavasti ei sillä haluta piilovaikuttaa blogien sisältöihin ja tyylin kirjoittaa.
Mielestäni pitää antaa kaikkien kukkien kukkia, kuitenkin niin, että nettietiketti pysyy arvossaan. Se takoittaa mm. sitä, että henkiläkohtaisuuksiin ei mennä vaikka kuinka haluttaisi.
Elämme aikoja, jolloin sananvapaus onsuuressa vaarassa milloin minkäkin tekosyyn varjolla. Olisi kohtalokasta, jos bloggaajat itse alkavat kehitellä omia ”sensuurikuvioita” .
Neuvoja ja ehdotuksia – ei käskyjä. Voi sitä antaa vinkkejä miten blogaukset keräävät ehkä enemmän kiinnostusta, mutta eipä mikään sääntö pakota tekemään just niin.
Taisi alplogeissa käydä huonosti kun kaksikko valloitti kentän.
Persufobia singahteli holtittomasti.
Pidetään yhdessä huoli ettei täällä käy samoin.
Hyviä huomioita, kuten itse avauskin. Eikä varmasti ole tarkoitus rajoittaa kenenkään mielipiteitä, kunhan ne pysyvät yleisesti hyväksyttyjen sääntöjen sisällä. Siis kaikki kukkaset saavat kukkia. Toivottavasti ne eivät myöskään syksyllä kuihdu.
Kuitenkin muutama huomio ja lisäys. Aina pitäisi miettiä, että kirjoittaako sellaista tekstiä, jota itse viitsii lukea ja miten pitkään sitä viitsii tehdä.
Varsinkin nykyaikana mielestäni pituuden pitäisi olla niin, että se on kännykällä luettavissa, helposti. Se tarkoittaa silti monta sivua.
Itse tekstissä pitäisi muistaa, että sivustolla saattaa käydä meitä monenlaisia ihmisiä. Pitäisi siis huomioida se, että käyttäisi painokelvollista julkisesti ilmestyvää tekstiä, josta kukaan ei ota nokkiinsa. Pääsääntöisesti se on huomattukin, siitä kiitos.
Vielä yksi asia. Kunhan kukin huomioisi, miten monta linkkiä viitsii itse aukaista ja lukea, varsinkin aiheesta, joka ei satu vähääkään kiinnostamaan. Pelkkä osoite, kun ei vielä kerro mitään. Eikä nyt ole kysymys yhdestä, eikä kahdesta, mutta kymmenet alkaa turruttamaan.
Pääsääntöisesti kaikki hyvin, yhdessähän me osaamme tämän.
(tämäkin on kirjoitettu kännykällä, joten anteeksi virheet)
Kun pitää mielessä sen vanhan viisauden kuka lienee sen julki tuonut mutta pätee se vieläkin .
Kaikkia ei voi kukaan miellyttää niin eiköhän sillä jo pärjää aikas pitkälle .
Mitä pidempi sepustus on sillä ei asia muuta kun mutkistuu terv tepivaari
Minä kuulun niihin ”nimeltämainitsemattoman kirjoittajan” kritisoijiin. Saahan niitä kymmensivuisia, lähes pelkkää lainausta olevia blogeja tehdä, muttei kannata. Ei niitä lueta.
Kyuu antoi hyvän ohjeen – blogin kannattaisi mahtua aaneloselle. Eikä liikaa copypastea.
Olen täysin samaa mieltä.
Aaneloselle ei saa mahtumaan sellaista bloggausta, jossa olisi yhtäänmitään todellista asiaa.
Sellaista sivustoa ei kannata pitää, kaikkein vähiten blogien nimellä, jossa ei saa olla mitään asiaa. Niitä on netti ennestäänkin väärällään.
Valtameedioiden agendallisista blogeista (Usari, TIEDE jne.) pitäisi poiketa siten, että olisi todellista eikä vain terrorisoitua keskustelua.
Sillä on silloin heti vaikutus myös noiden agendallisten linjaan, jos keskustelun tappaminen tarkoittaakin sen siirtämistä toiseen, kilpailevaan paikkaan.
Risto
Kuka löytää bloggauksestasi ytimen- ei kukaan. Omassa henkilökohtaisessa blogisivussaan jokainen voi vuodattaa kirjan mittaisiakin juttuja. Tällainen blogialusta on suppea alusta keskustelua varten ydinasioineen- ei kymmenine copy-pasteerauksineen. Ei sellaisia kukaan näillä palstoilla lue eikä kommentoi.
Aanelonen voi miten kuten sopia keskusteluKOMMENTIN hyväntavanohjeeksi, kunhan ei ole ehdoton siinäkään.
Vaatii todella, todella paljon valmistelua että saa blogauksen pysymään koherenttina pidempänä. Moni on siinä onnistunut, mutta harva kokeilijoista. Blogauksen tehtävä on olla aperitiivi keskustelulle. Blogaus usein referoi laajempaa tietolähdettä ja pureskelee ne lööppiä pidemmäksi, uutista kantaaottavammaksi ja yliopistotutkimusta lyhyemmäksi makupalaksi.
Pidemmät jutut, joiden laatimiseenkin usein menee päivätolkulla aikaa, on hyvä julkaista blogia pysyvämmässä formaatissa, mielestäni.
Saat Risto tehdä ihan miten pitkiä blogeja haluat, teet vaan turhaa työtä, koska niitä EI lueta. Ihme vänkyttäjä!
Tuohon samaan tulokseen olen tullut paitsi viimeinen lause.
On täällä saman tyyppisiä pari muutakin ja sopivathan ne joukkoon mutta se on tosiasia, että pääosin lukematta jäävät.
Minulle kirjoituksen pituus ei ole oleellista, vaan sen sisältö. Luen parhaillaan hyvää historiankirjaa, jossa on 1096 sivua. Suomen itsenäistymisen ajoilta – lähdeviittein.
Kun on kirjoitettu asiaa ja teksti on helppolukuista niin sitä lukee mielellään vaikka pidemmänkin kirjoituksin. Jos taas kirjoitetaan valheita ja/tai huonosti, niin lyhyttäkään kirjoitusta ei viitsi edes avata – ainakaan väärällä nimellä kirjoittavalta.
Juhani
Toivottavasti et pane tänne edes referaattia liitteineen, vaan lyhyen A 1/6 kokonaisuutena.
Kukas sen määrittää, mikä on valhetta ja kuka kirjoittaa väärällä nimellä?
Voin LUVATA teknisesti että teillä ei ole MITÄÄN tapaa varmistaa että minä olen Kyuu Eturautti tässä blogissa. Ei sinänsä ollut Aamulehdelläkään siihen tapaa. Tämä perustuu luottamukseen.
Ainoat palvelut jossa voidaan melkoisella varmuudella varmistaa henkilöllisyys ovat ne joissa on pankkitunnus, sähköinen henkilökortti tai mobiilivarmenne. Ne ovat kalliita palveluita ja sopivat hyvin paikkoihin joissa on terveys ja/tai raha kyseessä.
Teknologia ei voi korvata suoraselkäisyyttä.
Valheeksi lienee todettava sellainen väite, mikä on julkisesti esitetyin todistein tosiasioiden vastaista.
Väärä nimi saattaa paljastua joskus.
Niin, siitä valheesta; kuka määrittää ja millaisin perustein. Mielestäni ei ole erityisen fiksua sanoa, että joku valehtelee. Jos näin argumentoi; kovin vahvat perusteet ja todisteet pitää olla.
Minulla ei ole kanttia sanoa, että joku valehtelee. Mielipide/valhe, vaikea yhtälö.
Asiasta toiseen – tämä blogistan on toki hyvin uusi, mutta eikö jo voisi laittaa laskurit, jotka näyttävät vierailukertoja eri blogikirjoituksissa?
Ne laskurit näyttäisivät sääntöjä paremmin millaisia kirjoituksia kannattaa kirjoittaa ja millaiset jäävät lukematta.
Esimerkiksi omalla kotisivullani on laskuri, joka näyttää lähes puoltatoistamiljoonaa vierailua. Aluksi laskuri kasvoi hitaasti, mutta kun kotisivuni tuli laajempaan tietoon, niin lukema kasvoi melkoista vauhtia. Kun ei ole ollut aikaa kirjoittaa sinne uusia artikkeleita pitkään aikaan, niin laskuristakin huomaa että kävijämäärä vähenee.
Hei, minulla ei ole vielä tilastointia tässä. Valitettavasti tämän blogialustan perustaminen tuli vähän ns. vailla varoaikaa ja muutama kosmeettinen asia jäi toivelistalle.
Olen varsin isolla vastuutehtävällä vapaaehtoisena kahdessa todella isossa yleisötapahtumassa nyt parin seuraavan kuukauden sisällä. En halua luvata että voin tehdä tällaisia koodauksia ennen sitä, mutta haluan luvata että tiedostan kyllä tarpeen. Aikataulu vaan vaikuttaa siltä, että teen lähinnä rutiini/tietoturvaylläpidot ja tarkastukset toistaiseksi, enemmän myöhemmin.
Kyllähän se kävijämäärä kasvaa,Putkinen, kun jokaisessa kirjoituksessasi on vähintään kymmenen viittausta omiin kotisivusi sepustuksiisi..
Jotainhan se kertoo jostakin, kun tällä hetkellä kymmentä vailla jotakin, on 1322 kommenttia ja 222 uutta avausta. Pitää muistaa, että ollaan vasta oltu vajaa kaksi kuukauta elossa.
Itselläkin joskus joku juttu meinaa venyä kun yrittää saada monta eri asiaa samaan. Sitten saatan kummata osan pois: asia on ytimekkäämpi ja menee paremmin perille kun ei yritä mahduttaa kaikkea samaan kirjoitukseen. Historiaan liittyvä kirjoitus voi mielestäni olla vähän pidempikin kun se etenee kronologisessa järjestyksessä ja pysyy tavallaan samassa aiheessa koko ajan.
Kyllähän pitää sanoa, että nämä sivustot toimivat. Aivan kuin Pentti jo sanoikin; avaukset/kommentit-määrä, se on melko muhkea kun ajatellaan lyhyttä ajanjaksoa.
Se, että onko henkilö juurikin se, minkä nimen kirjoittaa, ei liene kovinkaan oleellista.
Henkilön avauksista/kommenteista kyllä sitten aikaa myöten rakentuu kuva henkilön minästä; pitkät avaukset vielä pidempinä liiteaineistoineen, varsinkin omablogi-liitteet, jätän avaamatta pääsääntöisesti kuin myöskin lukematta tolkuttoman pitkät avaukset.
Tuolla tänä aamuna katselin noita US-blogeja. Siellä näyttää ote muuttuneen, ei ole kaikilla keskustelijoilla edes minkäänlaista kuvaa. Muutenkin olen huomioinut, että melko härskejäkin kommentteja näyttäisi saavan käyttää (ihan henkilöönkin käyvää), ilman bannia. Hyvä vaiko huono, tiedä häntä.
Nuo yllä kertomani luvut ovat pelkkää faktaa. Siitä mitä mitä Kyuu tarkoitti ei ole tietoa, eli ohikulkijoiden ja kirjautumattomien määrästä.
Miten tärkeää ja miten luotettavaa se tieto yleensäkään on. Löytyy monenlaisia mittareita ja useita niistä pystyy manipuloimaan. Sehän ainakin Aamulehdessä oli jatkuvan kinaamisen aihe. Onko se kovin tärkeää nähdä, millä sijalla on suosituimmuustilastossa. No, se on melko
henkilökohtainen asia, eikä kiinnosta minua.
Voiko sellaen olla vale kun valta media on on sen julkistanut ja seuraavana päivänä peruu koko asian .
Ei mielestäni voi olla blokistin vale joksi sen sitten useimmat asettelee . terv tepivaari
Nähdäkseni on hyvä että Pirkan blogit on Pirkan blogit ja Uusi Suomi on Uusi Suomi.
Tässä on vähän enemmän semmoista kyläyhteisömäisyyttä. Sanotaanko että n. sataan henkeen asti yhteisö on semmoinen että siellä yksi jos toinen tunnetaankin. Ei pidä suoraan vertailla, onhan siinä vähän ero että lähteekö paikalliseen vaiko michelin-tähditettyyn ravintolaan – vaan molemmille on paikkansa.
Toinen pieni päivitys.
Meidän kai pitäisi olla imarreltuja, sillä joka päivä yrittää kymmeniä mainosrobotteja luoda tunnuksia sisään joita sitten siivoilen iltaisin.
Nyt on tuolla kolmekin tällä blogille epämääräistä tuppaajaa. Jätin nyt poistamatta, jos pääset / haluat jäljille.
Edelleen niitä robotteja näyttää olevan, ilman mitään järjellistä asiaa.