Teksti on julkaistu ensi kertaa Aamulehden blogeissa 4.11.2014, mutta se nousi taas ajankohtaiseksi.
Jatketaanpa vielä toisella pätkällä yksinkertaistamistalkoita. Tällä kertaa otan haasteeksi energiantuotannon suunnittelun yhteiskunnan näkökulmasta. Sitä ei ihan yhteen lauseeseen saa, mutta mielestäni ihan kansantajuiseksi silti.
Verotuskriteerit
Tuotantoa verotettaessa pohjautuu verotuksen taso seuraaviin, suurimmasta vaikuttimesta pienimpään.
1. Puhtaus, ensisijaisesti sen pohjalta paljonko tuotannosta on välitöntä haittaa esim. ilman, maan ja veden laatuun, toissijaisesti co2-päästöillä. Nämä usein toki kulkevat käsi kädessä.
2. Vaikutus kauppataseeseen. Toisin sanoen kotimaisuusaste niin rakentamisessa kuin ylläpidossakin. Mahdolliset polttoaineet verotetaan myös tällä kriteerillä käytetyn määrän mukaan.
3. Turvallisuus, käytännössä sen kautta paljonko valtiollisilta toimijoilta tarvitaan resursseja turvallisuuden ylläpitämiseksi.
Valintakriteerit
Valtion ei tule estää omaehtoista energiantuotantoa tai määrittää vaadittuja tuotantomuotoja. Rakentamispaikan osalta toki lupa tarvitaan maanomistajilta. Mikäli tuotantolaitos vaikuttaa olosuhteisiin laajemmalla alueella, myös näiden maiden omistajien lupa tarvitaan. Tässä energiantuotanto ei eroa muusta teollisuudesta.
Kun tarpeellisten maanomistajien lupa on olemassa, tulee valtion lähinnä merkitä voimalan rakentaminen tiedoksi ja jättää verottajalle sekä tarvittaville turvallisuus- ja ympäristöviranomaisille loppuosa työstä.
Tutkimustyö
Vaikkakaan valtio ei määrittele rakennettavan tuotannon määrää, sen tulee säännöllisesti tuottaa energia-alan käytettäväksi tutkimusmateriaalia. Tähän materiaaliin tulee kuulua:
1. Nykyinen tuotantokapasiteetti ja sen käyttöikä / muutostarpeet per seuraavat 10 vuotta.
2. Energian kulutus per vuoden ja vuorokauden ajat.
3. Energiankulutuksen muutostrendit pohjautuen yliopistotason tutkimukseen sekä suurimpien energiankäyttäjien arvioihin.
Valtio pyrkii aktiivisesti tukemaan tutkimus- ja tuotekehitystyötä uusien energian tuotantomuotojen osalta aina yksittäisiin koevoimaloihin asti. Valtio myös osallistuu kansainväliseen tutkimukseen ja kansainvälisiin projekteihin.
Muut kohdat
Valtion tulee olla vähintään kahden kolmasosan enemmistöomistaja kantaverkkoyhtiössä.
Verkon siirtohinnoittelua tulee valvoa ja ylläpitää nykyisen kaltaista katekattoa.
Valtio ei säätele sähkön osto- eikä myyntihintaa. Verotus on kaikille sama. Kuluttajaviranomaiset valvovat kuluttaja-asiakkaan etua sähkön myynnissä ja markkinoinnissa.
Mielestäni kotimaisuutta on hukattu monessa ja syy valtion osuudesta taitanee olla enemmänkin hallituksemme heikkous hoitaa kotimaista taloutta.
Kyuun vanha artikkeli on tosiaankin edelleen täysin ajankohtainen.
Grrr…