Suomi on joskus historian hämärissä juostu maailmankartalle. Viime viikonvaihtessa Suomi jälleen tuli maailman tietoisuuteen, mutta ei juoksemalla vaan terrorismilla, jolla oli veriset jäljet.
Suomi ei enään ole lintukoto, turvallinen ja rauhallinen soppi maailmankartalla. Suomi on nyt osa globalisaatiota, jossa vallitsee vahvemman laki.
Globalisaatio on maailman integraatioprosessi, jossa elinkeinoelämä määrää tahdin. Globalisaation myötä on mm. monikansallisten suuryritysten määrä lisääntynyt. Nämä monikansalliset suuryritykset tarvitsevat paljon halpaa työvoimaa ja siksi mm. EU:ssa ihmisten vapaa liikkuvuus on yksi peruspilari.
Terrorismikin globalisoituu. Terrosrismi on levittäytynyt kaikkialle maailmaan sillä sitä johdetaan, kuin monikansallista suuryritystä ikään.
Onko globalisaatio maailman kansoille onneksi vai onnettomuudeksi? Riippuu keltä kysytään. Jos kysytään monikansallisen suuryrityksen pääjohtajalta, niin vastaus on todennäköisesti myönteinen. Jos kysytään tavalliselta suomalaiselta kadun tallaajalta, niin vastaus on melko varmasti kielteinen. Globalisaatio on nimittäin aiheuttanut myös Suomeen paljon työttömyyttä, turvattomuutta ja nyt viimeksi terrorismin vuoksi myös pelkoa.
Globalisaatio on nyt siis tavoittanut myös Suomen peruuttamattomasti. Sen kanssa on elettävä. Mutta sen haittoja voidaan minimoida, jos on tahtoa. Kysymys on siitä, kuka on kulloinkin vallassa. Nyt juuri vallassa on Suomessa globalisaation eli integraatioprosessin syventämisen kannattajat – porvaripuolueet.
Haluammeko me suomalaiset, että ensimmäinen terroriteko maassamme oli myös viimeinen? Jos haluamme, on meidän vaadittava päättäjiltämme tehokkaita toimia terrorismin torjumiseksi. Me emme enään halua nähdä verta kaduillamme terrorismin seurauksena.
Minäkin satun olemaan aamuvirkku.
Uskon,että se ei ollut viimeinen pahanteko, oli sitten vallassa kuka tahansa, ei se ole puolueista kiinni.
Teot ja uutiset leviät nykymaailmassa reaaliajassa. Minulta jo lauantaina italialaiset tuttavat kysyivät, mitä ihmettä siellä tapahtuu. Hiukan olivat asiat tällä matkalla muuttuneet, mutta uutiset levinneet kuitenkin.
Pentti Tuominen, etkö luota demokratiaan, jossa valta vaihtuu, jos kansa niin päättää.
Työttömyyttä on pääasiassa aiheuttanut Lipposen ja Niinistön keksaisema euro samaan tapaan kuin Mauno Koiviston keksaisema paksu markka. Kukaan noista ei uskonut viisaampiensa varoituksia sen enempää kuin nykyiset valtaapitävät eivät ole uskoneet varoituksia pakkoeurotuksen tilassa harjoitetusta liiallisesta maahanmuutosta..
Hieman tilastotietoa globalosaatiosta.
”Yhtenä esimerkkinä globalisaation kiihtymisestä voi mainita monikansallisten yritysten määrän. Vuonna 1988 niitä oli maailmassa 18 500, vuosituhannen vaihteessa 63 000 ja nykyisin ilmeisesti toistasataatuhatta.” Lainaus Wikistä.
Kuten tilasto osoittaa on globalisaatio elinkeinoelämän hanke. Globalisaatiossa yritykset siirtävät tuotantojaan aina niihin maihin, missä se milloinkin on edullisinta. Esim. halpa työvoima, vähän sääntelyä jne. Samalla jossain muussa maassa, kuten esim. Suomessa työttömyys lisääntyy, kun työvoima on kalliimpaa, tiukka sääntely, hankala ammattiyhdistysliike jne.
Avoimet ovet kaikille tulla nimeä kysymättä ja nyt taivastellaan – on meillä maassa osaamatonta menoa.
Väinö: ”Samalla jossain muussa maassa, kuten esim. Suomessa työttömyys lisääntyy, kun työvoima on kalliimpaa, tiukka sääntely, hankala ammattiyhdistysliike jne”
Noin on faktat. Suomi on pieni mahti maailmalla, ison maailman pillin mukaan on tansittava jos maallista hyvinvointia halajamme ja niinhän me halajamme. Pahaa mieltä pitää purkaa ja lohtua etsiä puristelemalla nyrkkiä taskussa ja valittelemalla surkeasti ja olemalla ”oikeassa” vaikka tällaisilla keskustelupalstoila.
Globalisaatio on johtanut siihen, että meidän on pakko alentaa palkkoja, joka tapahtuu parhaiten jatkuvalla nollalinjalla. Jos emme suostu siihen työttömyys vaan lisääntyy, kun tuotantoa siirretään halvempiin työvoiman maihin. Osittain se tapahtuu yrityksiä myymällä ulkolaisille.
Oli muuten Myllymatilla oivallinen kommentti.
Onko oikeastaan mitään muuttunut Isorannan ja Rannanjärven jälkeen ”jos hiukkasen kärjistän nostalgialla” ?
Ulkoistettuna kuin yksittäistapauksena että maailman hätä sylissämme !
No,liiallinen mässäily ei ole aina hyve jatkuessaan loputtomiin.
Väinö, kyllähän minä demokratiaan uskon ja sen tiettyyn voimaan. Mutta me olemme saaneet siitä nykyajan ”kulkutaudista” niin pahan tartunnan, että tuskin minkään puolueen voimilla sitä pystytään estämään.
Pyritään nyt vaan pitämään se mahdollisimman vähissä ja olemmehan me täällä kaukana kaikesta, joten ehkä se osaltaan auttaa meitä.
Globaali yritystoiminta suhteessa terrorsimirikoksiin on äärimmäisen huono analogia. Miksi nämä rinnastat kekenään – Väiski ?
Olen palvellut yhdessä maailman suurimmista elintarvike-teknokemiajäteistä, Unileverissä ( Paasivaara, Leverindus, Turun Saippua jne..) pitkään. Jokainen suomalainen tuntee tuotemerkit.
Suomea ei oltu varastettu minkään golobaalin suuryrityksen nakkikioskiksi, vaan se oli oli hyvin itsenäinen markkinavetoinen Suomen olosuhteet tunteva tuloksen tuoja. Raaka-aineet suomalaisia niin pitkään kuin niitä täällä oli mahdollista saada.
Saimme kaikki mahdolliset kansaiväliset tutkimustulokset käyttöömme, mutta myös toisinpäin, Suomalaiset innovaatioit tulivat käyttöön mailmanlaajuisesti.
Jos joku tuote meni kannattomaksi- se lopetettiin, mutta turva oli siinä, että suurikaan lopetettu tuote ei kaatanut Suomen puolella toimivaa yritystä.
Unilever oli ylivoimaiseti paras työnantajani kaikilla mittareilla mitattuna kansainvälisine kontakteineen ja koulutuksineen.
Tässä firmassa palkkataso etuineen oli parempi kuin mitä ay edes osasi vaatia työntekijöille. Ylimääräinen 13 kk:n palkka maksettiin joka vuosi, ei ehdoitta, vaan sovitun realisitisen tuloksen saavutuksesta. Saavutettiin asetetut mittarit, jotka voitte kuvitella kunnianhimoisiksi, mutta oli 13. kk:n palkkakin.
Meillä siellä palvelleilla on oma suljettu FB-sivusto, josta kuulemme työkavereimme aatteita ja vaatteita. Mutta myös nykyjohto on jäsenenä sivullamme- sellaista globalisaatiota suhteessa terrorismiin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Unilever
https://www.unilever.fi/brands/
Olen Heikin kaa samaa mieltä; globaalin yritystoiminnan rinnastaminen terroririkoksiin on kaukaa haettu.
”Nämä monikansalliset suuryritykset tarvitsevat paljon halpaa työvoimaa ja siksi mm. EU:ssa ihmisten vapaa liikkuvuus on yksi peruspilari.”
Monikansallinen tai ei, työvaltaisella alalla työvoiman hinta on kustannuskysymys. Kun kasvava Länsi-Saksa tarvitsi _lisää_ työvoimaa, se ei tullut EU:n alueelta vaan Turkista.