Presidentinvaaliin on aikaa enää vajaa viisi kuukautta, jos vaali järjestetään 28.1.2018. Mistään vaalitaistelusta ei ole vielä näkynyt merkkejä, vaikka jotkut ehdokkaat olisivat halunneet jo aloittaa kamppailun. Istuva presidentti, joka myös on ehdokkaana tulevissa vaaleissa on toppuutellut innokkaimpia siirtämään taistelun aloittamista. Hänellä on siihen syynsä, joka lienee se, että mitä lyhyempi vaalitaistelu, sitä varmempaa on hänen valintansa.
Nyt kuitenkin maailmassa ja Euroopassa tapahtuu paljon asioita, joihin pieni Suomikin joutuu määrittelemään kantansa. Tuorein esimerkki on tältä päivältä, kun EU:n komissio aikoo määrätä jäsenmaille kiintiöt pakolaisista, jotka jäsenmaiden on vastaanotettava. Suomessa kansa sanoo, ei enään yhtään pakolaisia lisää ennen kuin on selvitetty nykyiset sotkut.
Nyt on presidentivaalien agendalle otettava kysymys Suomen linjasta EU:ssa. Aikooko Suomi olla mukana yhä syvenevässä integraatiossa, joka johtaa väistämättä jonkin sortin liittovaltioon. Emme ainakaan vielä tiedä mitä mieltä on Sauli Niinistö asiasta. Niinistö on bilderbergiläisiä ja he ovat vaatineet maailmaan uutta järjestystä, joka tarkoittanee federalismia. Nyt on siis Niinistönkin samoin kuin kaikkien muidenkin presidenttiehdokkaiden kerrottava selkokielellä, ovatko he federalisteja eli liittovaltion kannattajia vai nationalisteja, jotka haluvat säilyttää Suomen itsenäisenä valtiona.
EU on Suomen kohtalon kysymys. Jos jatkamme EU:ssa integraation syventämistä on Suomi mennyttä kalua itsenäisenä valtiona. Jos emme jatka EU:ssa vaan eroamme voimme itsenäisenä valtiona liittoutua kenen kanssa vaan samoin ajattelevien maiden kanssa. Esimerkkinä Englanti.
Seuraavat presidentinvaalit ratkaisevat Suomen suunnan Euroopassa. Siksi on tärkeätä, että kansalaiset saavat tietää, mitä maamme korkein päättäjätaho ajattelee näistä tosi suurista asioista.
EU:ssa on tosiaan monenmoista kipuilua ja EU-tuomioistuimen päätös tuskin sitä ainakaan vähentää.
Suomi on mainitussa asiassa toiminut tapansa mukaan mallioppilaana, kuten niin monessa muussakin.
Tuomioistuimen päätöshän koski Slovakiaa ja Unkaria, mutta aivan sama tilanne on Puolassa, Tsekeissä.
Siirtolaisten pakkovastaanotto ei ole toiminut, enkä usko, että se lähtee tämän päätöksen jälkeen toimimaan.
EU:ssa kuitenkin kipuillaan myös muusta kuin siirtolaiskysymyksestä, syvenevä integraatio on totta kai se toinen suuri kysymys, johon on vastattava lähitulevaisuudessa.
Itse en liittovaltiokehitystä kannata, mutta en kannata myöskään suoraa EU-eroa.
Itse näkisin mielummin niin, että otettaisiin joissain asioissa pari kolme askelta taakse ja pidettäisiin EU itsenäisten valtioiden vapaakauppa alueena, ilman tarpeetonta ylikansallista sääntelyä joka vääjäämättä jättää pienet valtiot isompien varjoon.
Presidenttiehdokkaista aika hyvin kyllä tietää mikä on suhde EU:hun.
Kieltämättä toivoisin että vaaleissa olisi erilaisia ehdokkaita ja näkökulmia, eikä vain kaikilta yhtä ja samaa. Viime vaaleissa ei ollut juuri särmiä.
Värikäs keskustelu ja väittely saattaisi herättää myös äänestäjiä kun taasen se tavallinen mitään sanomaton hyssyttely tekee juuri päinvastoin.
Yksi mielenkiintoinen ehdokas on extaistolainen Nils Torvalds. Taistolaisen vehkeilypolitiikan tarkoituksena oli pakottaa Suomi Neukkulan systeemiin.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nils-torvalds-nuorena-olisi-voinut-seurata-jyrkkaa-ajatuksenkulkua/b2SGGszy
”Nils Torvalds oli nuorena suomenruotsalaisen taistolaisliikkeen pääideologeja. Nyt RKP:n meppi ratkoo Euroopan pakolaiskriisiä ja pohtii, mikä ajaa nuoria ihmisiä terroristeiksi.”
Asiaseurannassaan Nils on päätynyt tulokseen, että terrorismiin taipuvaisia ovat vallankin toisen polven maahanmuuttajat.
RKP:n pääideologi A. O. Freudenthalhan oli isoruotsalainen äärinationalisti ja ”rotutohtori”, jonka opit ylemmästä rodusta ja alemmasta rodusta olivat ajamassa Suomea sisällissotaan vuonna 1918. Sotaa seurannut kansanmurha oli ”ylemmän rodun” kostoa ”alempirotuisille”. (RKP:n ja Folktingetin pj. Erik von Rettig lausahtihe sodan jälkeen, että kyse oli kahden eri rodun välisestä taistelusta.) Valtiokoneisto oli vahvasti RKP:n soluttama. Joten heillä oli tuolloin avaimet sekä hyvään että pahaan.
Nykyoppien mukaan RKP:n pääideologi, tuo rotutohtori tai hänen inkarnaationsa pitäisi juosta kiinni ja panna tyrmään. Rotutohtori oli siis toisen polven maahanmuuttaja, joka periytti isoruotsalaisen ylenkatseensa valtaväestöön nähden tähän päivään asti. Suomalaiset pelkäävät siis ihan aiheesta muidenkin sortajien olevan liikkeellä tänne rajojemme yli.
——————————
Pakkoruotsista luopuminen tulee olemaan Torvaldsille mielenkiintoinen kysymys. Kyykyttäjäverinen RKP:n puheenjohtaja Wallin painosti Torvaldsin eroamaan varapuheenjohtajan tehtävistä, kun Nils ehdotti keskusteltavaksi pakkoruotsituksesta luopumisen, koska ei pitänyt sitä välttämättömänä ruotsinkielisten palvelujen kannalta.
Nils voi vielä saada isoruotsalaisilta nationalisteilta kadulla hönöönsä. Ahdisteltiinhan niitäkin, jotka keräsivät kansalaisadressiin nimiä vapaan kielivalinnan puolesta.