Pääministeri Sipilä on ollut tyytymätön puolueettomien tutkijoiden työhön arvioidessaan Suomen hallituksen toimia talousahdingossa.
Aivan samoin pääministeri Lipponen (sdp) oli tyytymätön puolueettomien tutkijoiden raportteihin Suomen EU-jäsenyyden merkityksestä maallemme. Lipponen perusti uuden ulkopoliittisen instituutin Eduskunnan yhteyteen ja valitsi sen johtajaksi oman uskollisen opetuslapsensa saadakseen mieleisiään tutlimustuloksia.
Nyt on siis Sipilä samantapaisella asialla, kun hän perustaa uuden tutkimuslaitoksen ja miehittää sen tietty henkilöillä, jotka ovat hallitukselle uskollisia jees-miehiä. Uutta rahaa korkeampaan koulututukseen ei saada mistään, joten kun uusi ”Sipilä korkeakoulu” tarvitsee rahaa se on pois muilta korkeakouluilta. Mutta pääasiahan on, että Sipilä saa mieleisiään tutkimustuloksia hallituksen toimista makrotaloudessa.
Näin meillä – perkele.
Mitähän seuraavaksi matkalla harvainvaltaan?
Ovela temppu perustaa huippuyksikkö johon kaikenmaailman dosentin komentoon antamaan oikeanlaisia lausuntoja?
Uskoisin että dosentteja, professoreita ja kaiken maailman asiantuntijoita on jo nyt että mieluinen löytyy itse kullekkin.
Avaaja on täysin oikeassa.
Tuolla keinolla ja MIT-huijariyliopiston kanssa ei synny mitään, kaikkein viimeksi tiedettä.
Sipilän hallitus pitäisi nyt saada pois pörhöilemästä ja nurkaan häpeämään.
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2017/06/v-2013-mit-luistaa-vastuustaan-gangsteritieteesta-ja-terrorismista
http://jarvelainenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243144-miten-huippu-perustetaan
Miten huippu perustetaan?
20.9.2017 12:40 P Jarvelainen
ilmoita asiaton viesti
Taloustiede on kiinnostava yhteiskuntatieteellinen ihmisen käyttäytymistä koskeva tieteenala. Kun suomalainen tutkija on saanut alalta Nobelin, ei ole hullumpi ajatus käyttää hyväkseen tilannetta ja vahvistaa alan asemaa kotimaassa.
Tarina siitä, että alalle perustetaan huippuyksikkö, ei ole kuitenkaan tieteellisen toiminnan luonteen kannalta uskottava.
Huippuyksikkö kaiketi olisi kyseessä, jos professori Holmström palkattaisiin Suomeen tutkimaan sopimusteoriaa ja hänellä olisi muutama assistentti. Onhan hän saavuttanut sen, mitä tieteessä voidaan, tietyin varauksin, luonnehtia ”huipuksi”.
Tieteellisen ”huipun” pohjaksi ei riitä havainto, jonka pääministeri Juha Sipilä Helsingin Sanomien mukaan on tehnyt: ” ”Olen huomannut, miten tärkeää tutkimukseen perustuva tieto on. ” Tällainen havainto voi riittää perusteeksi esimerkiksi tieteelliseen tutkimukseen tutustumiseen.
Tieteellinen ”huippu” syntyy, jos syntyy, muutaman vuosikymmenen kovan työn seurauksena. Huippuyksikköjä ei perusteta vaan ne tehdään tieteilijöiden riskejä, aikaa, riippumattomuutta ja asiantuntemusta edellyttävien ponnistelujen avulla.
Suomen Akatemian Suomen tieteen tilaa koskeneet selvitykset 2000-luvulla osoittavat, että maamme tieteen taso on jonkin verran heikentynyt suhteessa kilpailijamaihin. Tieteen taso on edelleen kansainvälisesti katsoen hyvä, mutta ei yhtä hyvä kuin aikaisemmin.
Tämä kehitys on tapahtunut sen jälkeen, kun huippu –retoriikkaa ja laadunkehittämistä sekä tieteen ulkopuolista poliittista ohjausta tieteessä on vahvistettu.
Huippuja syntyy korkeakoulupolitiisessa puheessa kuin sieniä sateella, mutta ne eivät vastaa tieteellistä todellisuutta.
Voidaan toki perustaa korkeakoulu, jota sanotaan huippuyksiköksi aivan samalla tavalla kuin voidaan perustaa suomalaisen kestävyysjuoksun valmennusryhmä, jota kutsutaan huippuyksiköksi. Jos sen jäsenet kuitenkin juoksevat 10 000 metriä ajassa 29 minuuttia, kyse ei ole huipusta, vaikka niin kotimaassa väitettäisiinkin.
Puhe huipuista vaikuttaa melkoiselta höpötykseltä. Tieteellinen toiminta ei ole ainoa saareke, jonka yhteydessä tätä retoriikkaa ilmenee. Kyse on jostain laajemmasta yhteiskunnallisesta ja kulttuurisesta vääristymästä, suomalaisen todellisuuden eri aloille ulottuvasta ajatussaasteesta. Tämän vääristymän purkaminen olisi kaikkien suomalaisten etu.
Taloustieteellisen tutkimuksen ja opetuksen uudelleenorganisoiminen ja sen rahoituksen vahvistaminen Suomessa voi olla ihan paikallaan. Niin on ehkä laita monella muullakin tieteenalalla. Hyvä, että jostakin aloitetaan.
Koska tiede on olennaisesti rationaalista toimintaa, olisi suotavaa, että organisoimisen ja rahoittamisen taustalla olisi vaihteen vuoksi järki.
Tidettä ohjataan valtion taholta väärään suuntaa, ja eniten rahaa paskaan polttaneet palkitaan!
MISTÄÄN EI TULE MITÄÄN ENNEN KUIN HAISTAPOSKTIETEILIJÄT HEITETÄÄN WITTUUN JA PANNAAN LINNAAN!!!
http://juhanikahelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243128-tieteen-poliittinen-ohjailu-on-aika-pysayttaa
Tieteen poliittinen ohjailu on aika pysäyttää
20.9.2017 08:03 Juhani Kahelin 24 kommenttia
ilmoita asiaton viesti
Taloustutkimuksen uusi yksikköyksikkö perustetaan, jotta saadaan ’oikeanlaisia tuloksia’. Onko tieteen kanssa mitään tekemistä kun yksikköä perustellaan sillä, että tarvitaan tietoa ’kikyn ja soten’ tueksi. Tieteellinen kehitys on hukassa, kun hallitus alkaa ohjailla tutkimuksen suuntaamista. – Näin osuvasti kirjoittaa Yrjö Eronen (linkki).
Olennaisinta on se, mitä tieteessä kysytään, kenen ongelmia, kenen määrittelemiä kysymyksiä tutkitaan. Tiede määrittyy ja rajataan näiden kysymysten sisälle. Tällainen ”tieteen” ohjailu ja rajaaminen syö uskottavuuden tieteeltä. Se mitä tieteeksi kutsutaan, muuttuu tavallaan edunvalvonnaksi, ikään kuin etujärjestöksi. Tiede hyödyttää niitä jotka määrittelevät tutkittavat kysymykset, lisäksi se hyödyttää tieteentekijöitä itseään. 15 uuden professuurin (jos ne oikeasti edes uusia ovat) kustannukseksi arvellaan kolme miljoonaa euroa vuodessa. Raha maistuu makealta.
Tieteen poliittista ohjailua on Suomessa rakennettu monella tapaa. Suomen Akatemian yhteyteen nikkaroitiin Strategisen tutkimuksen neuvosto. Sen rahoittamat tutkimukset asetetaan enemmän tai vähemmän suoraan valtioneuvostosta käsin. Tutkimusaiheiden sisältö ei mielikuvituksella häikäise (tässä linkki viimeisimpään rahoituspäätökseen). Tämän neuvoston muuten nikkaroi sama mies joka nyt on puuhaillut tätä uuttakin operaatiota; hän on Sixten Korkman, ei tietenkään yksin vaan yhdessä Hetemäen, Välimäen, Liikasen ym sekä taustajärjestöjensä EVAn ja Etlan kanssa. Suomen Akatemiakin on valtion tulosohjattu virasto, samoin kuin Tekes. Yliopistot alistettiin jo yliopistolailla 2010 liike-elämän tarpeita palvelemaan. Nyt Grahn-Laasonen ja OKM masinoivat niinsanottua Visiota 2030, jolla tätä yliopistojen ja korkeakoulujen alistamista edelleen jalostetaan.
Aiemmin kansanläheiset yliopistot (esimerkiksi Tampereen yliopisto) kytketään osiksi suurempaa säätiötä ja säätiöiden johtoon istutetaan Helsingin tiede-eliittiä sekä elinkeinoelämän ylintä johtoa. Tampereen yliopistosäätiön hallituksen puheenjohtajaksi on tiettävästi jo istutettu Marja Makarow ja hallituksesta löytynee myös mm. Risto Nieminen, joka viikko sitten Kari Enqvistiin ja rehtori Jukka Kolaan yhtyen käskytti tiedettä käymään hyökkäykseen ja määritteli tieteen laadun mittareiksi tieteentoimijoiden keskinäiset olalletaputtelut (kilpaillun rahoituksen saaminen, siteeraukset, top-listat, vertaisarvioinnit). Huipennuksena tieteen akateemikkso Nieminen kertoi suurten ikäluokkien olevan tieteen jarru. Akateemikko Risto Nieminen, pyydän että kerrotte tieteellisen evidenssin sille, millä tavalla suuret ikäluokat ovat tieteen jarru. Mihin tutkimuksiin ja vertaisarvioituihin julkaisuihin tämä tieto perustuu? Kertokaa tämä julkisesti meille kaikille. Ilman evidenssiä emme usko teidän tieteeseenne.
Suomi on humanistien paratiisi – myös näin tieteen akateemikko Risto Nieminen sanoi Suomalaisen Tiedeakatemian luennossaan. Tieteelliset perustelut ja lähdeviitteet tervetulleita.
Strategisen tutkimuksen neuvoston 11.9.2017 valitsemat tutkimushankkeet
Yrjö Eronen: Tiedettä politiikan puolesta?
http://yrjeronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243124-tiedetta-politiikan-puolesta
Tiedettä politiikan puolesta?
20.9.2017 05:21 Yrjö Eronen
Sipilä Taloustiede
2 kommenttia
ilmoita asiaton viesti
Uskomatonta, että nyt löytyy rahaa taloustieteellisen ”huippuyksikön” perustamiselle. Eikö olemassa olevilla tiedeyksiköillä olisi potentiaalia kehittyä? Tämä yksikkö perustetaan, jotta saadaan ”oikeanlaisia tuloksia”. Onko tieteen kanssa mitään tekemistä kun yksikköä perustellaan mm. sillä, että tarvitaan tietoa ”kikyn ja soten” tueksi. Tieteellinen kehitys on hukassa, kun hallitus alkaa ohjailla tutkimuksen suuntaamista. Pelottavaa, kirjoittaisi Orwell.
Sitä paitsi pitää muistaa, että taloustieteissä ei ole kyse mistään eksaktista tieteestä, jossa vallitsevat luonnonlait. Taloustieteissä ja varsinkin taloustieteellisen tiedon käytössä on pitkälti kyse politiikasta.
Keskustelua:
Erkki Laitila 20.9.2017 07:16
Aivan samaa mieltä.
Jos Suomen kehittymiseen haluttaisiin panostaa kunnolla, pitäisi luoda tiede- ja teknologiaministeriö, joka linjaa maan osaamista valtakunnan tasolta asti huomioiden maan resurssit, toimialat, liiketoimintaympäristön ja sisäiset tarpeet. Resource based economy on siihen viittaava ajattelutapa. Se korostaa ekologiaa ja kaiken optimaalista hyödyntämistä jopa tieteen kriteereistä alkaen.
On hölmöä, että Suomi on näennäisesti maailman koulutetuimpia maita, mutta ei ole järjestelmää käyttää tätä valtavaa resurssipotentiaalia mahdollisimmin hyvin, minkä tuottaminen on maksanut kymmeniä miljardeja.
Yrityshautomot ja startupit ovat liian hektinen ja kapea-alainen tapa kehittää maata, akateemisten rekrytointia ja sijoittumista työmarkkinoille. Eikä niissä ole tarpeeksi asiantuntemusta monellekaan alalle.
Tämä ”taloustieteen huippuyksikkö” on jonkinlainen uusi propagandatempaus. Joukko sen alan professoreita ovat lähinnä tiedotuspäälliköitä, mutta heidän kokemuksella Suomi ei yhtään liikeideaa koskaan tule saamaan. Siihen tarvittaisiin ihan toisenlaisia ihmisiä.
Juhani Kahelin 20.9.2017 07:33
Yrjö Erosen blogikirjoitus on äärettömän osuva. Osuvampi ei voisi olla.
Olennaisinta on se, mitä tieteessä kysytään, kenen ongelmia, kenen määrittelemiä kysymyksiä tutkitaan. Tiede rajataan ja tiede määrittyy näiden kysymysten sisälle. Tällainen ”tieteen” ohjailu ja rajaaminen syö uskottavuuden tieteeltä. Se mitä tieteeksi kutsutaan, muuttuu tavallaan edunvalvonnaksi, ikään kuin etujärjestöksi. Tiede hyödyttää niitä jotka määrittelevät tutkittavat kysymykset ja lisäksi tieteentekijöitä itseään. Esimerkiksi 15 uuden professuurin (jos ne oikeasti uusia edes ovat) kustannukseksi arvioidaan kolme miljoonaa vuodessa. Raha maistuu makealta.
Tieteen poliittista ohjailua on Suomessa rakennettu monella tapaa. Suomen Akatemian yhteyteen nikkaroitiin Strategisen tutkimuksen neuvosto. Sen rahoittamat tutkimukset asetetaan valtioneuvostosta käsin enemmän tai vähemmän peitellysti. Tutkimusaiheiden sisältö ei mielikuvituksella häikäise. Tämän neuvoston muuten nikkaroi sama mies joka nyt on puuhaillut tätä uuttakin operaatiota; hän on Sixten Korkman, ei tietenkään yksin vaan yhdessä Hetemäen, Välimäen, Liikasen ym sekä taustajärjestöjensä EVAn ja Etlan kanssa. Suomen Akatemiakin on valtion tulosohjattu virasto, samoin kuin Tekes. Yliopistot alistettiin jo yliopistolailla 2010 liikeäelämän tarpeita palvelemaan. Nyt Grahn-Laasonen ja OKM masinoivat niinsanottua Visiota 2030, jolla tätä yliopistojen ja korkeakoulujen alistamista edelleen jalostetaan.
Jatkan tätä kommenttia ja julkaisen sen erillisenä blogijuttuna Uudessa Suomessa.