TUY (Tampereen Uusi Yliopisto)  PELAA TEKNOLOGIAA JA TIEDETTÄ TOISIAAN VASTAAN!!!

Oikea tiede sille ei useinkaan edes kelpaa, ei ilmaiseksikaan!

http://www.tut.fi/vuosikertomus/

Firma myös valehtelee härskisti: mm. ”KIIPEÄVÄNSÄ YLÖSPÄIN QS-RANKING-LISTALLA, VAIKKA ON JUURI (2017) PUDONNUT SILLÄ KOKONAISTA 60 PONGOA (Tampereen ”yliopoisto” 50 pongoa!)!!

QS-lista ei ole tiedeyliopistoja tiedesaavutusten mukaan listaava Shanghain lista, vaan tällä listalla on myös ammattikorkeakouluiksi kat- sottavia, jopa kärkipäässä. Tällä listalla TTY nimenomaan haluaisi pärjä- tä. Listaa ”johtaa” hölynpölytiede”yliopisto” Massachusetts Institute of Technology, Donald Trumpin tiedemies- ja sotasankarisedän John G. Trumpin II maailmansodan aikana sotateollisen tutkimuksen lippulai- vaksi nostama teknillinen opisto, jonka tie on sen jälkeen ollut huijausta ja alamäkeä.)

The year’s highlights

Tampere University of Technology had many reasons to celebrate on 2016.TUT ranked higher than before in international university rankings. We also raised €4.5 million in donations during our fundraising cam- paign.TUTLab,our new workshop for digital manufacturing,was opened in the Sähkötalo building to encourage students in practical work and quick experiments.

” TUT continues to climb in international rankings ”

In 2016, TUT improved its standing in many key fields in international university rankings.In the 2016 QS World University Rankings, the University ranked 319th. TUT climbed up 37 spots from the previous year and as many as 112 spots from 2013.

In the QS Top 50 under 50 ranking, which…

https://youtu.be/619w9YCWsiM

TUTLab is a heaven for wild ideas

A new learning environment, called TUTLab, was opened on campus to provide a place where tech students can give concrete form to their ideas. TUTLab features state-of-the-art equipment: 3D printers and scanners, CNC routers, laser cutters, a vinyl cutter, an embroidery machine, electronics desktops, and various hand tools.
…

YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN TARKASTI OLTAVA KIELI KESKELLÄ SUUTA, ETTEI YLIOPISTO SYÖTÄ NIILLE ”TIETEENÄ” PASKAA ”UNOHTAESSAAN” TIETEEN TEKNOLOGIASTA (MITÄ TIEDEYLIOPISTO MISSÄÄN TAPAUKSESSA EI SAA TEHDÄ.

Ettei kävisi kuin Nokialle! Vaikka TTY kieltämättä onkin Suomen ainoa yliopisto, joka on väitöksissään sanonut poikkipuolisen sanan olemattomista ”peilineuroneista” (Osmo Eerola, Porin Ammattikorkeakoulun lääketieteellisen teknologian yliopettaja).

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/10/nokia-ja-holynpolytiede-1

”Renti” ei ole aivan uusi:

http://www.tiede.fi/keskustelu/23373/ketju/tiedeyliopistojen_funkti…

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/yliopistos-ti-s-ti-yliopisto-on-kuolemaksi-tampereen-tieteelle-ja

http://www.aamulehti.fi/kotimaa/tampereen-jattiyliopistohanke-etene…

Tampereen jättiyliopistohanke etenee – yliopistosäätiö perustetaan huhtikuussa

Kotimaa 10.04.

Jukka Ritola

Yliopistohankkeen strategisen ohjausryhmän puheenjohtaja Kari Neilimo.

.

Enni Mansikkamäki Aamulehti

.

Tampereen teknillisen yliopiston, Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhdistämishankkeessa syntyvä uusi yliopisto ottaa ensi viikolla askeleen eteenpäin, kun tulevan yliopistoyhteisön taustaorganisaationa toimiva yliopistosäätiö perustetaan.

Yliopistosäätiön perustamistilaisuus järjestetään 20. huhtikuuta Tampereen Raatihuoneella.

Yliopistohankkeen strategisen ohjausryhmän puheenjohtaja Kari Neili- mo iloitsee, että säätiön perustajiin on saatu monipuolisesti mukaan eri toimijoita kuten teollisuutta ja kauppaa, julkista alaa ja kolmatta sektoria, tutkimussäätiöitä sekä terveysalan organisaatioita ja työmarkkinajärjestöjä.

– Monialaisella yliopistolla tulee olla myös monipuolinen perustajajouk- ko. Olemme perustajista aidosti ylpeitä ja uskomme yhteistyön perus- tajien ja uuden yliopiston välillä olevan hedelmällistä, sanoo Neilimo.

Neilimo kertoi aiemmin Aamulehden haastattelussa, että yksityisiltä yrityksiltä on tavoitteena saada 50 miljoonaa euroa säätiön peruspääomaan.

Yliopistosäätiön perustajajäseniin kuuluvat

• Suomen valtio (50 000 euroa)
• Jane ja Aatos Erkon säätiö (1 000 000)
• Kaupan liitto (50 000)
• Kauppias K. P. Ruuskasen säätiö (50 000)
• Kunnallisneuvos C. V. Åkerlundin säätiö (50 000)
• Mannerheimin lastensuojeluliiton tukisäätiö (10 000)
• Pirkanmaan liitto (50 000)
• PSHP/Tampereen yliopistollisen sairaalan opetus- ja tutkimussäätiö (250 000)
• Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK (50 000)
• Suomen Punainen Risti (10 000)
• Tampereen aikuiskoulutussäätiö (250 000)
• Tampereen kauppakamari (200 000)
• Tampereen kauppaseura (10–50 000)
• Tampereen kaupunki (50 000)
• Tampereen suomalainen klubi (20 000)
• Tampereen teknillinen seura (30 000)
• Tekniikan akateemiset (50 000)
• Teknologiateollisuus, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö (50000)
• Väinö Tannerin säätiö (10 000)
• Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry (10 000) ”

.Noista perustajista Suomen valtio sekä Erkon ja Tannerin säätiöt ovat entuudestaan hyvin tunnettuja tieteen tuholaisia, hölynpölytieteen ra- hoittajia. ”Rotumurhapeilineuronia” pukkaa. Kosmopolitismia ja kansal- lista nihilismiä edustava Koneen säätiö näyttää (sentään) puuttuvan. Myös EK puuttuu, lienee edustettuna jäsentensä kautta. EK:n kilpailija Metsäteollisuusliitto ei ole mukana. Hatunnosto. SAK touhuaa asiassa, josta se ei ymmärrä: tieteen saattamisesta kansaa palvelemaan 70-luvun iskulauseella ei nyt ole kysymys, vaan päinvastaisesta.

.

Ongelma ei ole korkeakoulukompleksi sellaisenaan, jossa mm. niin opis- kelijat kuin henkilökuntakin ja jopa oppialat pääsisivät joustavasti siirtyi- lemään ammattikuvapohjaisen ammattikorkeakoulun ja tieteenalapoh- jaisen tiedeyliopiston välillä: sellaista kyllä nimenomaan tarvittaisiin, ja joku siihen aivan varmasti vielä keksiin toimivankin mallin, joku muu kuin Tampere.

.

Ongelma on nimenomaan bisneselämästä lainattu yksityinen SÄÄTIÖ- HALLINTOMALLI, joka yhdistää julkishallinnon ja liike-elämän HUO- NOIMMAT PUOLET, ja heittää hyvät puolet kaivoon. (Joillekin PUOLU- EILLE tämä on tietysti selkäytimestä tuttua ja kotoista…) Ne hyvät puolet taas olisivat ELINVÄLTTÄMÄTTÖMYYKSIÄ ainakin TIETEELLE.
.
Säätiön ongelma tässä asiassa on, että sen perusfunktio EI OLE TIEDE, vaan bisnes. Osa koulutuksesta voidaan käsitellä hallinnollisesti ”bisnek- senä” (mitä se ei kuitenkaan todellisuudessa ole), mutta ITSE TIEDETTÄ EI: Tieteessä ei voida tehdä bisnesdiiliä jonkin sellaisen ongelman ratkai- semisesta, jota kukaan ei tähän mennessä ole onnistunut ratkaisemaan, ”tietyssä ajassa ja tietyllä rahasummalla”. Jos sellaisia valediilejä teh- dään, niin varmasti kusetetaan, kaikkia! Tiedän kyllä kokemuksestakin että sellaisiin yritetään jopa pakottaa.
.
Koska tieteessä ongelman ratkaisua ei tiedetä ennakkoon (ja itse on- gelmakin ”elää”), ei tiedetä myöskään siitä koituvista hyödyistä (”HYÖ- TY-YLIOPISTO”, jota pöyhkeää ääliömäisyyttä TTY:n Säätiö viljelee…) muuta, kuin että OIKEAN ETENEVÄN TIETEEN TAPAUKSESSA NIITÄ AINA VARMASTI ON, ja ne voivat olla vaikka kuinka suuria ottaen huomioon, että kaikki uusi etenevä paikkansapitävä tiede rakentuu aina EDELLISELLE OIKEALLE TIETEELLE, eikä hölynpölytieteelle rakennu koskaan muuta kuin huijausta!

.

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/s-ti-on-v-r-hallint…

.

” Vitsi on siinä, että menestyksellistä perustutkimusta voivat johtaa vain henkilöt,jotka ovat sellaista joskus itsekin tehneet.Tämä on ollut periaate kautta tieteen historian: tieteelliset asemat on jaettu tieteel- listen ansioiden perustella, ja jos näin ei olisi tehty, ei olisi koskaan saatu kunnon tuloksia. Sama kuin olisi kapellimestareiksi valittu henkilöitä, jotka eivät osaa soittaa, eivätkä myöskään tunnistaa, meneekö oikein vai väärin.
.
Muiden johdolla syntyy jotakin muuta kuin tiedettä, esimerkiksi ”yliam-mattikorkeakoulua”,  joka ei kuitenkaan sen paremmin oikea ammatti-korkeakoulu (mutta syö näiden resursseja ja ”kilpailee” näiden kanssa) kuin tirdeyliopistokaan, jonka pitäisi tuottaa ja testata ammattikorkea- kouluillekin perustutkimustietoa ja ratkoa sen tason ongelmia.
.
Kansainvälisen todellisen etenevän tieteen kärki, missä se sitten kulloin- kin lieneekin (mutta ei ole Suomessa) tunnistaa varmasti oikean tieteen ja erottaa muusta, jonka ”muun” kanssa se sitten voi olla esimerkiksi TEKNISESSÄ mutta ei tieteellisessä yhteistyössä.

.
Tiedeyliopiston pitäisi olla virkavastuullinen valtion virasto perimmäise- nä tehtävänään  erottaa oikea tietoa väärästä, josta tehtävästä se EI SELVIÄ ellei se itse tuota tieteellisin menetelmin uutta paikkansapitävää objektiivista tiedettä.
.
JOS SUOMESSA OLISI SELLAINEN AITO TIEDEAKATEMIA, JOKA TÄYTTÄSI NUO MAINITUT EHDOT, TUO VASTUU VOISI SIIRTYÄ SILLE, ja tiedeyliopistoilla voisi olla pitempi liekanaru.
.
http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2012/10/kukaan-ei-ole-suomessa-v…
.
http://ristokoivula1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176194-toivotan-menes…
.
http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/01/tampere3-yliopisto-olisi…

****

Engineering is the art that lies behind technology. It’s the skill of solving problems connected with both domestic life and the infrastructure of complex societies.

Engineering hasn’t always been considered a branch of science; its roots are in military support functions such as road-building and bridge construction. After the Industrial Revolution, engineering was merely regarded as something that somehow emerged from a dusty factory workshop. By the end of the 19th century, however, it was clear that technology-based manufacturing required a deeper understanding of both mathematics and the basic sciences.And that running a success- ful industrial enterprise also required managerial and financial skills.

In 1977, in The Visible Hand: The Managerial Revolution in American Business,his Pulitzer Prize-winning book,Alfred D. Chandler, late Pro- fessor of Business History at Harvard, demonstrated how investments in transportation (railroads and shipping) combined with coordinated and efficient administration, advanced the formation of large compa- nies such as Du Pont, General Motors and US Steel. These companies were in many senses self-sufficient; raw material arrived at one end and products rolled out at the other.

In recent decades, mostly due to the information revolution, develop- ments have taken an opposite direction. The real capital now lies in knowledge and controlling flows of information. The widespread use of subcontractors comes from the desire to minimise both costs and risks and to refine specialist skills in highly-competitive environments.

The cross-disciplinary character of engineering is best demonstrated by the mobile phone.

Following technological breakthroughs in wireless data transmission, electronic packaging and signal processing, product design and usa- bility became the most important sales arguments. Engineering has had to become part of human behaviour patterns, aesthetics and social trends, factors that not only change and develop over time but also provide continuous feedback.

The cognitive mode “flow” refers to an individual and personal expe- rience of euphoric attention while handling a specific task or problem. Time becomes irrelevant, as do food and sleep, the mind is focused on the mission. Flying and mountaineering are common examples. Most scientific achievements are the result of a flow-like engagement.

People spend increasing amounts of time filling in complex office f…

The flow process also works collectively: after a few initial innovations a chain of actions leads to new insights and eventually to new technology.

This is what happened after Alexander Graham Bell made his first phone call. Information technology has advanced like the DNA double helix – one strand hardware and the other software, with interconnec- ting links consisting of computer architecture, increasingly-sophisticated software and a huge variety of new applications.

It’s an interesting paradox that while laptop and mobile phone opera- ting systems now compete to be considered the most user-friendly, developments in administrative software are pushing new heights in complexity. Instead of being freed up for intellectual tasks, people spend increasing amounts of time filling in complex office forms.

There were once great expectations that savings made possible by IT systems would benefit public health systems. Development has actu- ally proceeded steadily in the opposite direction.Even so,the potential still exists – provided that data systems can become less averse to modification and/or exchange of software modules.Such development would increase competition between suppliers.Where is the “flow gear” in management software?

There are, of course, many areas in which physical phenomena invites new innovations, but the path to success is a lot thornier than in the IT case. Utilisation of new discoveries often requires both theoretical insight and robust belief.

A typical example is superconductivity,a discovery that is now one cen- tury old. In spite of its great promise, superconductivity has so far only been used in fringe applications such as MRI tomography and pure phy- sics research.In the field of medicine,many problems such as the need for an artificial heart are waiting for technological solutions. Even more urgent are perhaps procedures to restore pancreas islets in people suffering from Type 1 diabetes. Environmental issues involve a wide variety of problems for which technological solutions are required, with replacements for combusting fossil hydrocarbons topping the list.

In his blog in the New York Times, psychologist Steven Pinker argues that new cultural phenomena nurture technology. According to him, access to the Internet, search machines and social media is not making humans more stupid, but rather extending their intellectual capabilities – exactly what is necessary in a world flooded with information.

On the other hand, no matter how good the supply of data, the proces- ses of creative thought and mature reflection demand contemplation and the rewiring of neural connections. This is why education is of such vital importance and why universities should be encouraged to foster the types of exploration which lead to new insight.

Progress in well-being and global stability is built on knowledge and innovation. Some innovations become indispensable tools in society.

This is how new technology emerges, while technologies that appear to have little or no value for individuals decline. In the final analysis, human beings, their penchants and social needs determine technological di- rections.The Millennium Technology Prize encourages creative minds to contribute to this evolutionary process for the benefit of all humankind.

Jarl-Thure Eriksson

Chancellor, Åbo Akademi University

Chairman of the Millennium Technology Prize International Selection Committee 2011–2014

Technology Academy promotes technology by supporting scientific research that develops innovations and new technologies and contri- butes to the improvement of people’s living conditions while building on humane values. We promote Finland as a high-tech country by strengthening and bringing together domestic and international networks. Technology Academy awards the international Millennium Technology Prize every two years. The prize was established in 2002.