Mitä täällä on sanottu Daniel Kahnemannista, pätee myös Richard Thaleriin:
http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/390488?page=1#390796
” Taloustiede ei ole käyttäytymistiedettä, PAITSI että on se sitäkin ”
https://www.hs.fi/talous/art-2000005401206.html
Kuntosalikortti tulee kalliiksi ja säästäjä sortuu pikavippiin – Nobel-voittajan tutkimukset selittävät ihmisten hölmöilyä
Kymmenen miljoonan Ruotsin kruunun palkinnon on saanut enimmillään kolme taloustieteilijää samanaikaisesti.
Petri Sajari HS
Julkaistu: 9.10. 11:23 , Päivitetty: 9.10. 18:41
Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi myönnettiin tänä vuonna yhdysvaltalaiselle käyttäytymistaloustieteen tutkijalle Richard Thalerille.
Maineikkaan Chicagon yliopiston professorina työskentelevä Thaler on tutkinut etenkin päätöksenteon psykologiaa ja kyseenalaistanut näkemyksen, että ihmisten taloudelliset päätökset perustuisivat ainoastaan rationaaliseen päättelyyn.
Palkinnon perusteluissa korostetaan Thalerin merkitystä rajallisen rationaalisuuden, sosiaalisten preferenssien ja puutteellisen itsekontrollin tutkimisesta. Thaler on osoittanut, kuinka inhimilliset taipumukset ohjaavat myös päätöksentekoa ja markkinoiden toimintaa.
Thalerin saamaa palkintoa kutsutaan yleisesti taloustieteen Nobel-palkinnoksi.
Hankenin kauppakorkeakoulun taloustieteen professori Topi Miettinen sanoo Thalerin olleen käyttäytymistaloustieteen pioneeri jo 1970-luvulta asti. Thaler kyseenalaisti 1900-luvun merkittävimpiin kuuluvan taloustieteilijän Milton Friedmanin puolustaman rationaalisen talousteorian, joka perustui niin sanottuihin rationaalisuusoletuksiin.
”Kun talouden maailma on monimutkainen, on pyrittävä löytämään yksinkertaisia malleja, jotka kuitenkin auttavat meitä jäsentämään havaintojen hajontaa. Rationaalisuusoletukset ovat kaikki voimakkaasti maailmaa yksinkertaistavia ja siten hyödyllisiä oletuksia”, Miettinen sanoo.
Friedman perusteli talousteorian rationaalisuutta sillä, että suurimman osan keskeisistä taloudellisista päätöksistä tekevät ammattiinsa harjaantuneet ihmiset tai organisaatiot. Näin ollen niiden päätökset alkavat harjaantumisen seurauksena näyttää huippurationaalisilta.
Thaler kyseenalaisti näkemyksen huippuunsa harjaantuneesta päätöksenteosta ja totesi, että taloustieteen on kyettävä ennustamaan ja ymmärtämään myös kokemattomia päätöksiä.
Suomessa käyttäytymistaloustieteen tutkimus on verraten vähäistä.
Viisi käytännön esimerkkiä professori Richard Thalerin tutkimusaloista
Itsekontrolliongelmat
Mikalla on uudenvuodenaattona kova halu sitoutua uuteen terveelliseen elämäntapaan. Mikalta kysyttäessä hän on täysin vakuuttunut siitä, että alkaa käydä kuntosalilla kolmesti viikossa. Hän ostaa kuntosalille vuosikortin 468 eurolla. Kuntosalilla kertakäynti maksaa 7 euroa.
Vuoden lopussa Mika havaitsee käyneensä kuntosalilla ainoastaan 12 kertaa, jolloin hän on maksanut kuntosalikäynneistä paljon enemmän kuin 7 euroa kerralta.
Thalerin teorioilla voidaan ymmärtää tällaista päätöksenteon epärationaalisuutta, ja hänen ajatuksiaan on sovellettu esimerkiksi yhdysvaltalaisten eläkesäästämisjärjestelmien suunnittelussa.
Mielen tilit
Mikalla on kirjahyllyssä tallessa matkakassa kesälomamatkaa varten. Muut varat eivät äkillisesti riitä maaliskuun laskujen maksamiseen, mutta seuraava palkka maksetaan huhtikuun alussa.
Mika päättää turvautua korkeakorkoiseen lyhytaikaiseen lainaan välttääkseen ottamasta rahaa matkakassasta. Tällainen käyttäytyminen voidaan selittää Thalerin esittämällä teorialla mielen tileistä.
Päätösten riippuvuus viitesummasta
Yrittäjänä toimiva taksinkuljettaja asettaa päivittäisen tulotavoitetason. Jos päivä on sateinen ja asiakkaita on paljon, taksinkuljettaja lopettaa työnsä aikaisemmin kuin sateettomana päivänä, jolloin asiakkaita on vähemmän.
Rationaalinen talousteoria ennustaa, että taksinkuljettaja tekee pidempää päivää silloin kun tuotto on suuri ja lyhyempää päivää tuoton ollessa pieni. Thalerin viitesummaa koskevat teoriat auttavat ymmärtämään, miksi taksinkuljettajien on havaittu toimivan irrationaalisesti.
Oikeudenmukaisuuspreferenssit
Paikallisessa monopoliasemassa oleva sateenvarjojen myyjä nostaa hintoja aavistuksen sadesäällä, ja kuluttajat päättävät suurin joukoin olla ostamatta sateenvarjoja. Kysyntä saattaa siis olla huomattavasti pienempi kuin silloin, jos hintataso olisi alun perin ollut korkeammalla ja hinnannostoa vastaava erikoistarjous olisi voimassa aina silloin, kun ei sada.
Ensimmäisessä tapauksessa hinnan heilahtelu koetaan epäreiluna monopoliaseman hyväksikäyttönä, kun taas jälkimmäisessä tapauksessa ei.
Tuuppaaminen
Työpaikkaruokalassa on tarjolla epäterveellistäkin ruokaa, mutta linjaston alkupäässä on tarjolla salaattia ja terveellisiä vaihtoehtoja.
Ruokien asettelulla eli tuuppaamisella houkutellaan siis linjastolla ihmisiä syömään myös terveellistä ruokaa.
Teoriaa voi soveltaa myös eläkesäästämiseen. Yhdysvalloissa ihmiset säästävät liian vähän eläkkeitään varten. Siksi on perustettu eläkesäästöohjelmia, joissa perusasetuksena palkasta siirretään kuukausittain tietty osa eläkerahastoon. Jokaisella on kuitenkin mahdollisuus asetusta muuttamalla säästää vähemmän. Ohjelmalla on lisätty onnistuneesti eläkesäästämistä. ”
Thalerin ”korkeasti rationaaliset taloustoimet ovat lähinnä nokkelia pikkukierouksia…
”’
Kökkö-Noobel-Bengt Hölmström on hölynpölytieteilijä: