http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201706162200214132_u0.shtml
Oulun yliopiston dosentti plagioi gradua ”tutkimuksessaan”
Perjantai 16.6.2017 klo 20.02
Tapausta alettiin tutkia muun muassa gradun tekijän ja Jyväskylän yliopiston professorin Roope Uusitalon plagiaattiepäilyjen perusteella.
Tiedevilppiä tutkinut ryhmä katsoo Oulun yliopiston dosentin Edward Duttonin syyllistyneen plagiointiin.Tutkimuseettisen neuvottelukunnan raportissa todetaan, että tutkimukseen oli kopioitu osia Jyväskylän yliopistossa tehdystä pro gradu -työstä. Dutton ei ole työsuhteessa yliopistoon.
Tapausta alettiin tutkia muun muassa gradun tekijän ja Jyväskylän yli- opiston professorin Roope Uusitalon plagiaattiepäilyjen perusteella.
Plagioinnista oli epäiltynä myös toinen tutkimuksen tekijöistä, tutkija Richard Lynn. Hänellä ei ollut siteitä Oulun yliopistoon, eikä tutkintaryhmällä ollut toimivaltaa tutkia hänen rooliaan.
Duttonin ja Lynnin artikkeli tarkasteli varusmiesten älykkyystestejä. Tutkintaryhmän päätelmien mukaan artikkelista jää lukijalle kuva, että tutkijat ovat itse saaneet Puolustusvoimien alkuperäisaineiston käyt- töönsä ja että he olisivat analysoineet aineiston. Aineiston on kuitenkin koostanut Jyväskylän yliopiston opiskelija pro gradu -työtään varten.
Suunnittelupäällikkö Pertti Tikkanen Oulun yliopistolta kertoo, että yli- opistot eivät tarkasta tieteellisissä julkaisuissa julkaistavia tutkimuksia.
– Lehti tekee normaalia vertaisarviontia, jossa kaksi tai kolme alan tut- kijaa antavat lausunnon, että julkaistaanko tutkimusta vai ei. Siinä vai- heessa tapahtuu jonkinlaista laadunvalvontaa, mutta se, että gradun plagioinnista jäisi kiinni, on epätodennäköistä, Tikkanen kertoo.
Oulun yliopiston hallintojohtaja Essi Kiuru kertoo, että plagiaattiepäilyt otetaan aina vakavasti.
– Tutkinnat käynnistyvät lähes aina ilmoittajien havaintojen perusteella. Muunlaisiin tapauksiin en ole koskaan törmännyt. Kaikki ilmoitukset tutkitaan.
Kiisti toimivallan vilppitutkintaan
Dutton myönsi käyttäneensä pro gradu -työtä tutkimuksensa lähtee- nä. Hän totesi antamassaan lausunnossa, että hänen toimittamassaan versiossa oli tarvittavat lähdeviittaukset pro gradu -työhön, mutta Lynn poisti ne editointivaiheessa.
Duttonin mukaan tutkijakaksikko oli myös luullut, että taulukon laskel- mat oli tehnyt Puolustusvoimat eikä pro gradun tehnyt opiskelija. Hän kiistää plagioinnin tarkoituksellisuuden.
Professori Uusitalon mukaan tämä on kuitenkin epäuskottavaa.
– Gradun tulosten kopiointia on vaikea pitää epäpätevyydestä tai huolimattomuudesta johtuvana virheenä, sanoo professori Roope Uusitalo loppulausunnossaan.
Raportin mukaan toinen tutkijoista, Richard Lynn, on ottanut vastuun tapahtuneesta.
Oulun yliopisto toimittaa loppuraportin Lynnin kustantajalle. Lisäksi tutkijakaksikon artikkelin julkaisseelle Intelligence-lehdelle tehdään korjauspyyntö.
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/10/kansan-aani-huruproffak…
Vanhanen on yhdessä Richard Lynnin kanssa julkaissut kaksi kirjaa IQ and the Wealth of Nations ja IQ and Global Inequality, joissa esitetään erojen eri valtioiden vauraudessa selittyvän valtioiden väestöjen välisillä älykkyysosamäärän eroilla. … Vanhanen viittaa tässä Richard Lynnin kanssa kirjoittamaansa kirjaan Intelligence: A Unifying Construct for the social Sciences jonka mukaan Espanjan, Italian, Kreikan, Kyproksen ja Portugalin, ja 11 muun euromaan välillä on 3.7 pisteen ero.
Nuo ”empiriat” ovat pseudotiedettä.Testeillä määritellyn ’älykkyyden’ ainoa mahdollinen tieteellinen arvo on mahdolliset korrelaatiot joiden- kin muiden ilmiöiden kanssa. Niitä on melko vähän, ellei puhuta kaikkein matalimmista arvoista. Tunnetuin taitaa olla, että suurin piirtein saman IQ-tason omaavat näyttävät tykkäävän toistensa vitseistä. Tämä kos- kee tiettävästi sekä korkeita että matalia lukemia. Olenkin kuullut sa- nottavan, että ”vitsi on kuulijan korvassa”. Tosi osuvan vitsin edellytyk- siä on, että se menee joiltakuilta kuulijoilta fiu, joillekuille kolahtaa, ja joitakuita kolmansia se ärsyttää. Tässä yhteydessä sivuutan kiistan älykkyyden perinnöllisyydestä. Se olisi yksi korrelaatio, mutta ns. heritabiliteettihuijaukset sellaisen osoittamiseen eivät kelpaa.
Jatkuva kitinä, että muka ”ei saa testata” ja ”lahjakkaita ei huomioida”, on huijausta sen peittämiseksi,että juuri siten on koko ajan tehty noiden sellaisenaan äärimmäisen kyseenalaisten testien kanssa (joita muuten alun perin USA:n armeijassa kehitteli mm. muuan Lafayette Ronald Hubbard, ”scientologia”-uskonnon perustanut fantasiakirjailija ja huijari, koulutukseltaan mutasarjan laivastoupseeri (joskin amiraalin poika).
Hölynpälytieteisiin narahtaminen EI OSOITA ”SUURTA VIISAUTTA”!
Lyhennetty tästä:
http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/10/suomea-on-johdettu-50-vu…
Oulun ”Juha Sippilä -yliopiston” (jossa tehdään hyvääkin tutkimusta esimerkiksi arkeologiassa) piereskelyä ahmavaara-vanhas-pseudotieteen alalla vuonna 2016:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001139149.html
Nyt se on tutkittu: Suomea äidinkielenään puhuvilla korkeampi älykkyysosamäärä kuin suomenruotsalaisilla
” Julkaistu: 16.3. 9:43
Tutkimus
Tutkimus: Suomenkieliset ovat kuitenkin tutkimuksen mukaan ruotsinkielisiä epäsosiaalisempia. SUOMENSUOMALAISILLA on uuden tutkimuksen mukaan 3,9 pistettä korkeampi älykkyysosa- määrä kuin suomenruotsalaisilla. Suomenruotsalaisilla taas on riikin- ruotsalaisia korkeampi älykkyysosamäärä. Kyseessä on hyvin pienet erot.
Persoonallisuudessa suomalaisilla on tutkimuksen valossa parantami- sen varaa päästäkseen suomenruotsalaisten tasolle. Tutkimuksessa selvisi, että suomenruotsalaiset saivat huomattavasti paremmat pis- teet tunnollisuudessa, ulospäin suuntautuneisuudessa ja tunne-elämän tasapainossa.
Eli suomensuomalaiset ovat suomenruotsalaisia epätasapainoisempia persoonallisuudeltaan.
– Korostan sitä, että suomalaiset ovat persoonallisuutta mittaavalla asteikolla kuitenkin todella korkealla, suunnilleen britannialaisten ja eteläeurooppalaisten tasolla, sanoo tutkija, dosentti Edward Dutton Oulun yliopistosta.
BRITTILÄISEEN luokkayhteiskuntaan verrattuna Suomessa ei vaikuta olevan vastaavanlaisia luokkaeroja. Yli kymmenen vuotta sitten Eng- lannista Suomeen muuttanut Dutton kuuli monen suomalaisen sanovan kuuluvansa ”keskiluokkaan”, mutta sitten monet mainitsivat suomen- ruotsalaiset. Heitä pidettiin ylempiluokkaisina, kauneudentajuisempina ja itsevarmempina. Tämä herätti Duttonin mielenkiinnon.
Kati Saarnilahti kehuu ruotsinkielisten yhteistyökykyä.
– Halusin tietää, onko suomenruotsalaisilla todella keskimääräisesti korkeampi sosiaalinen status kuin suomensuomalaisilla. Selvisi, että kyllä on. Seuraavaksi halusin tietää, miksi. Yksilöllisellä tasolla kaksi tekijää määrittävät sosiaalisen statuksen: älykkyys ja persoonallisuus, kertoo Dutton.
NIINPÄ Dutton tutkimusryhmineen otti tarkasteluun älykkyysosamää- rän kanssa vahvassa vastaavuussuhteessa olevat Pisa-tutkimukset vuosilta 2000–2012 sekä Finn-Kin persoonallisuustutkimukset. Ryhmä tutki, onko suomensuomalaisten ja suomenruotsalaisten älykkyydessä ja persoonallisuudessa eroavaisuuksia, mikä selittäisi suomenruotsalais- ten keskimääräisesti vahvemman aseman yhteiskunnassa.
– Pisa-testit ja etenkin sen ongelmanratkaisutestit ovat erinomaisia älykkyysosamäärän mittareita. Pisa-tulokset ja kansallinen älykkyys- osamäärä ovat vahvassa vastaavuussuhteessa keskenään. Älykkyys- testit ja Pisa mittaavat vahvasti samaa asiaa, sanoo Dutton.
Älykkyysosamäärän osalta tutkimus nojaakin vahvasti siihen, että Pisa-tulosten ja kiistanalaisena pidetyn Tatu Vanhasen ja Richard Lynnin Lynnin määrittelemän kansallisen älykkyysosamäärän välillä on yhteys.
KÄVI ILMI, että suomensuomalaiset menestyivät suomenruotsalaisia paremmin kaikissa Pisa-testeissä, kaikissa sen osa-alueissa. Mutta ainoastaan hieman paremmin – suuria eroja ei ollut.
– Jotkut tutkijat väittävät, että suomenruotsalaisten huonommat Pisa-tulokset johtuvat siitä, että ruotsinkieliset koulut ovat todennäköisem- min kaksikielisiä. Tässä ei ole järkeä, koska suomenruotsalaiset saavat huonommat pisteet myös luovan ongelmanratkaisun tehtävissä, joka on paras älykkyyden mittari, ja siinä ei ole kielellistä elementtiä, sanoo Dutton.
– Ja yleisesti, kaksikielisyys on hyväksi älykkyysosamäärälle, joten suo-mensuomalaiset ovat tässä heikommalla, mutta heidän pisteensä ovat silti korkeammat, lisää Dutton.
Tutkimus julkaistaan Personality and Individual Differences -lehdessä, joka arvostetun tiedekustantaja Elsevierin julkaisu.
Menestysmittarit tikittävät suomenruotsalaisille
PERSOONALLISUUTTA koskevasta datasta selvisi, että suomenruot- salaiset pärjäävät kaikilla menestystä ennakoivilla mittareilla suomensuomalaisia paremmin.
Suomenruotsalaisilla on parempi terveys, pidempi elinajanodote, pa- rempi koulutus sekä suhteellisesti suurempi edustus yhteiskunnan ”eliitin” parissa ja taidepalkintojen saajissa.
Tuloero suomensuomalaisten ja suomenruotsalaisten välillä sen sijaan ei ollut merkittävä.
–Suomensuomalaisten persoonallisuus on hyvin erilainen suomenruot- salaisiin verrattuna. Suomenruotsalaiset ovat yhteistyökykyisempiä, ulospäin suuntautuneempia ja tunne-elämältään tasapainoisempia, kertoo Edward Dutton tuloksista.
Suomenruotsalaisilla on aktiivisempi sosiaalinen elämä, johon kuuluu erilaisiin ryhmiin, kuten urheiluseurantoimintaan, osallistuminen vapaa-ajalla.
Tutkijat päättelivät, että suomenruotsalaisten sosioekonomisen menes- tyksen salaisuus lieneekin enemmän persoonallisuudesta kuin älykkyydestä johtuvaa.
Minna-Riikka Härkönen ”
”Missä ovat noopelit?”…
http://www.iltasanomat.fi/tiede/art-2000000774832.html
Kyllä nyt kelpaa – tutkijat: Suomalaisilla Euroopan korkein älykkyysosamäärä
Julkaistu: 27.6.2014 20:43
Oululaiset tutkijat tekivät yllättävän havainnon.
Suomessa asuvat Euroopan älykkäimmät ihmiset.
Tätä mieltä on oululainen tutkijaryhmä.
– Suomalaisten älykkyysosamäärä on Euroopan korkein, suomalaisilla on Euroopan parhaat tulokset pisa-testeissä, Oulun yliopistossa dosenttina vaikuttava Edward Dutton.
Duttonin mukaan monessa tieteellisessä tutkimuksessa suomalaisille on mitattu poikkeuksellisen korkea älykkyysosamäärä.Dutton viittaa tuoreeseen tutkimukseen, jossa suomalaisten älykkyysosamääräksi on laskettu yli 105.
Luku on Euroopan korkein ja edustaa myös maailman huippua. Vain joissakin Aasian maissa, kuten Kiinassa, Koreassa ja Japanissa, äly säkenöi terävämmin.
Missä tieteen Nobelit?
Vaikka suomalaisella riittää älyä vaikka muille jakaa, omituista on, etteivät hengen lahjat näy esimerkiksi tieteen Nobeleita jaettaessa.
Suomalainen on luonteeltaan ahkera ja sovitteleva. Hän hillitsee hyvin itsensä, on epäitsekäs, ei räiskähtele.
Duttonin mielestä suomalainen kurinalainen luonne auttaa menestymään keskittymistä vaativissa tehtävissä, kuten pisa-testissä.
Samat ominaisuudet kääntyvät suomalaisia vastaan tiedemaailmassa.
– Itsehillintä ja ahkeruus voivat tukahduttaa luovuutta ja neroutta, Dutton viittaa suomalaisten heikkoon Nobel-menestymiseen.
Jos aikoo keksiä jotain mullistavaa, pitäisi olla luova ja ulospäin suuntautunut persoona.
Kylmä ilmasto muovannut luonnetta
Suomalaisten erikoinen luonteenlaatu johtuu Duttonin mukaan paljolti asuinympäristöstä. Hän muistuttaa, että ihmisen luonteenpiirteistä 66 prosenttia on perinnöllisiä.
– Erittäin kylmä ympäristö on kehittänyt suomalaista.
Luonto on karaissut suomalaista jääkaudesta lähtien. Suomalaisesta on kehittynyt sisäänpäin kääntynyt ja hillitty.
Duttonin, Jan te Nijenhuisin ja Eka Roivaisen tutkimus
”The puzzle of why Finns have the highest IQ, but one of the lowest number of Nobel prizes in Europe” julkaistaan Intelligence -lehdessä.Heidi Vaalisto ”
(Suomenkielisten suomen kielellä koulutttujen menestys PISAssa ja joissakin kiellispohjaisissa kuten MENSAn testeissä johtuu suomen kielen ja sen kirjoitusjärjetelmän omonaisuuksista.)
Suomalaiset ”keenistä tyhmenemässä”?
… kirjoittaa haistapaskantieteellinen Intelligence-aikauslehti:
” A negative Flynn effect in Finland, 1997–2009
Available online 30 June 2013
Edward Dutton | Richard Lynn
Abstract: The average IQs of approximately 25,000 18–20year old male military conscripts in Finland per year are reported for the years 1988 to 2009. The results showed increases in the scores on tests of Shapes, Number and Words over the years 1988 to 1997 averaging 4.0 IQ points a decade. From 1997 to 2009 there were declines in all three tests averaging 2.0 IQ points a decade. ”
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0160289613000706
” A negative Flynn effect in Finland, 1997–2009
Highlights
The IQs of conscripts in Finland increased 1988–1997
The IQs of conscripts in Finland declined 1997–2009
IQ increases and declines were greatest in non-verbal ability.
Abstract
The average IQs of approximately 25,000 18–20 year old male military conscripts in Finland per year are reported for the years 1988 to 2009. The results showed increases in the scores on tests of Shapes, Number and Words over the years 1988 to 1997 averaging 4.0 IQ points a decade. From 1997 to 2009 there were declines in all three tests averaging 2.0 IQ points a decade.
Keywords
Figures and tables from this article:
Todellisuusdessa nuo ”älykkyyden perinnöllisyystutkimukset” ovat tieteelliseltä kannalta aidosti tieteellisen ihmiskuvan vastaista antipavlovistipropagandaa ja täyttä puutaheinää:
Mitään tuollaista korrelaatiota ”korkeissa saavutuksisa” ei ole. Vaikutukset ovat vain kärän alapäässä.
Maan asukkaiden keskimääräinen älykkyystaso on mittari, josta voi päätellä monia asioita. Tutkijoita Vanhanen ja Lynn haukuttiin aikoinaan rasisteiksi, kun he esittivät, että maiden asukkaiden keskimääräinen älykkyysosamäärä korreloi bruttokansantuotteen kanssa. Rasisteja tai ei, mutta niin se tekee.
Keskustelua viimeisestä:
arvo supi kommentoi_ 12. heinäkuu 2013 12:08
Todella upeaa dataa siitä miten ydinvoimalapäästöjen jo peräti 10- kertaistuneet taustasäteilyt vaikuttavat ihmiskuntaan. Mitä vähemmän älyä kansalla on . Sitä enemmän se himoaa ydinvoimaa.
Spammiro Botti kommentoi_ 12. heinäkuu 2013 17:37
.
”psykologiantutkimuksen” heritabiliteettihuijaus!
Maataloustieteellisen heritabiliteetin eli jonkin maataloustuotteen esimerkiksi teknisen ominaisuuden JALOSTETTAVUUDEN käsitteen sovellutusalaa on Helsingin ylipoiston ”psykologiantutkimuksessa” (ja muuallakin) laajennettu ihmistieteisiin, erityisesti ”älykkyystutkimuk- seen”, joihin se ei lainkaan sovellu, koska siinä tutkittavana eivät ole en- sisijaisesti biologiset vaan muut, kielellisrakenteiset yhteiskunnallisen emergenssitason ilmiöt. Eikä kielellä ole varsinaisesti olemuksellista tekemistä biologian, varsinkaan geenien kanssa.
Heritabiliteetti tarkoittaa geneettisen eli (rodun)jalostettavissa olevan osan osuutta tutkittavan ominaisuuden varianssista, joka on ominai- suuden keskiarvosta mitattujen poikkeamien neliöllinen keskiarvo. He- ritabiliteetti määritellään tarkasti ottaen aina jossakin POPULAATIOS- SA (= keskinäisen lisääntymismahdollisuuden omaavassa lajin yksilöi- den joukossa) ja myös aina viime kädessä jossakin rajatussa ympäris- tössä: saman männynsiemenkannan (tuottaman) selluloosakuidun pituuden heritabiliteetille saadaan varmasti eri arvo Rovaniemellä ja Latviassa.
Heritabiliteetti EI nimittäin väitä, että KESKIARVO OLISI TÄYSIN GEE- NISTÄ, eikä se väitä myöskään, että keskiarvo ”jakautuisi geenien ja ympäristön vaikutuksiin” samassa suhteessa kuin varianssi. Herita- biliteetti ei väitä tuosta asiasta eli keskiarvosta mitään ehdotonta yli- päätään. Eikä se silloin väitä myöskään juuri enempää ”geenien osuu- desta” tutkitun ominaisuuden kokonaisuuden muodostumisessa (paitsi jos heritabiliteetti on 100% tai hyvin lähellä ja/tai jos varianssi on hyvin suuri eli varioitumaton osa ominaisuutta hyvin pieni, jolloin oin taas kysyttävä, onko kyseisessä ilmiössä yhtenäisen ´ominaisuuden´ ominaisuudessa mitään tieteellistä tolkkua).
Jokin ominaisuus voi myös olla täysin geneettinen, mutta sen heritabi- liteetti voi silti olla = 0, jos siinä ei ole lainkaan geneettistä vaihtelua ky- seisessä populaatiossa, eikä sitä siksi voida siinä jalostaa. Tuolloin voi tapahtua, että jos populaatioon tuodaan yksi (1) sellainen yksilö, jolla onkin erilaisen kyseisen ominaisuuden antava geeni, niin sen ominaisuu- den heritabiliteetti hyppää laakista 0%:sta 100%:in, jos ominaisuus on vielä sellainen ettei ympäristökään siihen vaikuta. Tällainen ominaisuus on esimerkiksi yhden geenin määräämä banaanikärpäsen silmän väri. (kts. keskustelu) Ihmisillä on ajattelussaan suunnattomasti aivan samoja ominaisuuksia (myös) aivan riippumatta mistään ”biologiasta” (ja siellä varsinkaan geeneistä) mm. koska kaikki ihmiset konkreettisesta kieles- tä riippumatta mm. ovat omaksuneet yhteiskunnalta jonkin symboli- kielen kommunikaationsa ja myös ajattelunsa välineeksi, ja testeillä mi- tattava ja niillä määritelty ”älykkyys” on sen AJATTELUN (eikä suoraan esimerkiksi ”aivojen”!) ominaisuus!
Joku saattaa katsoa, että minä vain ”jauhan paskaa” ja ”omia luulojani muiden luulemisista”, miten he muka ”saattaisivat käsittää väärin” kak- sostutkimuksia. Siksi otankin tämän aiheen käsittelytavaksi lainata Va- paa-ajattelijoiden poistetulta (mm. tämän takia?) keskustelupalstalta keskusteluja, jotka (linkkeineen) osoittavat eri tahojen käsityksiä, jotka kuitenkin ovat suhteellisen hyvin perehtyneet ainakin ko. tutkimusten populaariesityksiin lehdissä ja netissä. Noista tutkimuksista on myös jaettu yksi Professoriliiton ”vuoden professorin” arvokin. Ei voi kuin ky- syä, millaisia arkkimänttejä ja poropeukaloita ne TAVALLISET RI- VIPROFESSORIT sitten ollenkaan ovatkaan, jos fanaattinen lasten julkisen päivähoidon vastustaja, haistapaskantieteilijä Liisa Keltikangas-Järvinen on jokin ”huippu”…!
Mutta asiaan: ohessa keskustellaan oppimisen neurofysiologiasta niillä tiedoilla kuin kunkin keskustelijan saatavissa netissä ja esimerkiksi omassa kirjahyllyssä löytyy. Olen koonnut keskustelun niin, että olen ottanut siihen kaikki ne viestit, jossa esiintyy sana ”heritabiliteetti” eri muodoissaan, ja sitä tai sillä kommentoidaan jotakin. Muilta osin olen saattanut lyhentää viestejä. Viestien otsikoissa esiintyviä ehkä oudoh- koja termejä kuten emergenssi ja jaettu intentio, keskustelun alku- peräisiä aiheita, käsittelen muissa kirjoituksessani tuon saman sivuston aineistojen pohjalta.
Edelleen haluan todeta, että testeillä määritellyn ’älykkyyden’ ainoa mahdollinen tieteellinen arvo on mahdolliset korrelaatiot joidenkin mui- den ilmiöiden kanssa. Niitä on melko vähän, ellei puhuta kaikkein mata- limmista arvoista. Tunnetuin taitaa olla, että suurin piirtein saman IQ-tason omaavat näyttävät tykkäävän toistensa vitseistä. (Tämä koskee tiettävästi sekä korkeita että matalia lukemia.) Keskellä on epäilemättä mukavinta tai ainakin laajinta ymmärrystä… Olenkin kuullut sanottavan, että ”vitsi on kuulijan korvassa”. Tosi osuvan vitsin edellytyksiä on, että se menee joiltakin kuulijoilta fiu ja joitakin kolmansia raivostuttaa.
Yksi asia johon huomioni kiinnittyi, kun eilisestä ”Älykkyyden päivästä” viime yön yöradiossa ohi mennen kerran tiedotettiin, oli, että siellä mai- nittiin Mensan senhetkinen jäseneksipääsypistemäärä.En tiedä, ovatko skaalat muuttuneet entistä ajoista. Vaatimustaso tiettyyn pistemää- rään nousee koko ajan siinä mielessä, että jos nykyisten vastausten joukkoon skaalataan vaikkapa 50-luvun vastauksia, niillä saa nykyään noin 10 pongoa vähemmän kuin niillä on saanut silloin (Flynnin efekti). Sikäli kuin olen oikein käsittänyt, se pistemäärä on laskenut vaikkapa 60-70-luvuilla edellytetystä.
K.Tuomari kommentoi_ 12. heinäkuu 2013 18:42
Paljon aikaa ja tupakkaa uhrataan täysin tarkoituksettomiin asioihin. IQ testit ovat harhaanjohtavia,koska ihmisissä on kovin paljon erilaisia ”Vii- saita omalla tavallaan”. Kaikkia ei voida ”karsinoida samoin perustein”. Monet ÄLYKKÄÄT ovat hypänneet silloilta alas.Monet tyhmät ovat muuttaneet mielensä ja viisastuneet pelkästään kävelyyn ”kaiteella”. Kummalla on enemmän älyä ???
Spammiro Botti kommentoi_ 13. heinäkuu 2013 01:58
Tuohon piereskelyyn on haskattu miljardeja, jotka olisivat kelvanneet oikeallekin tieteelle…