Tuntematon sotilas on vaarallinen elokuva
1.11.2017 10:06 Arno Kotro
Arno Kotro
Helsinki
Kallion kuplassa asuva filosofian opettaja ja kolumnisti,
Opetusalan eettisen neuvottelukunnan pj.
Kävinpä katsomassa minäkin Tuntemattoman sotilaan, ja hyvä että kävin: kosketti ja vakuutti, taiten oli tehty. Ekstrana saimme kuulla kenraali Jari Kallion tarinointia Jalkaväkirykmentti 8:n todellisista vaiheista ja elokuvanteon taustoista. Kiitos.
Mutta on asialla keljumpikin puoli. Saatamme nimittäin maksaa Tuntemattomasta turhan kovaa hintaa – enkä nyt puhu siitä vajaasta kymmenestä miljoonasta, jonka elokuvan tekeminen maksoi. Isompi lasku lankeaa siitä, että leffa heikentää mahdollisuuksia uskottavaan maanpuolustukseen.
Järkivetoinen argumentointi puolustusasioista tunnemöyhkäämisen sijaan on ihan tarpeeksi vaikeaa muutenkin, mutta kun käymme vielä ottamassa isolta kankaalta kunnon maistiaiset viime sotien taistelu- haudoista, rationaalisen maanpuolustuskeskustelun voi lopullisesti unohtaa.
Tuntematon sotilas moukaroi kollektiiviseen tajuntaan perinteisen sotakuvaston: on rintama, on taisteluhaudat, on vuosikausien sota ja yksittäiset sankarisotilaat. Siinä sivussa leffa virittää katsojassa sen eetoksen, että jokapojan velvollisuus on käydä armeija; perinteet vel- voittavat, isoisoisien veri vaatii. Jos kerran sotasukupolven nuorukaiset komennettiin etulinjan sanoinkuvaamattomiin kauhuihin, ei voi olla liikaa vaadittu, herran tähden, että rauhanajan pullamössöt menevät äidin helmoista edes nyt siksi puoleksi vuodeksi palvelukseen, oppivatpa samalla petaamaan sänkynsäkin. Sen olemme veteraaneille velkaa.
Vaan kun emme ole. Olemme velkaa sotasukupolvelle sen, että me omasta puolestamme järjestämme puolustuksen järkevästi. Ja yleisestä asevelvollisuudesta on järkevyys kaukana.
Sodankuva on yksinkertaisesti muuttunut. Vuosia kestävän ja mies- määräisesti valtavin massa-armeijoin käytävän rintamasodan sijaan uhkana ovat nopeat strategiset iskut yhteiskunnan avainkohteisiin ja arvaamattomat kyberhyökkäykset. Olennaista on laatu, ei määrä: ei teknistyneen ja ammatillistuneen sodankäynnin maailmassa ole käyttöä isoilla mutta kehnosti varustetuilla ja huonosti koulutetuilla reserviläislaumoilla.
Euroopassa onkin Suomea lukuunottamatta käytännössä luovuttu asevelvollisuudesta. Saamme toki toistuvasti lukea kotoisesta mediasta, miten muualla muka katsotaan kadehtien Suomen puolustusratkaisua ja haikaillaan asevelvollisuuden perään.
Se on puppua. Jos muut Euroopan maat haluavat Suomen mallin käyttöön, mikseivät ne sitten ota?
Siksi, että eivät halua. Eivät halua, koska Suomen malli on susi.
Ja nyt en puhu sotamies Sudesta.
Entä se järkiratkaisu sitten? Lakkautetaan asevelvollisuus vanhentu- neena ja syrjivänä systeeminä, määrätään kaikki kutsuntoihin ja rekry- toidaan sopivat ja motivoituneet,vapaaehtoispohjalta.Käytetään sääs- tyneet rahat modernin kaluston hankintaan ja pienemmän mutta ajan- tasaisesti varustetun reservin kouluttamiseen. (Nythän kertausharjoi- tuksia riittää niin harvalle, että reservi on taistelukelpoista vain paperil- la.) Liitytään yleiseurooppalaiseen puolustusliittoon (Nato). Näin oma puolustus vahvistuisi ja liittoutuminen takaisi huoltovarmuuden myös kriisioloissa – ja ennen muuta nostaisi kynnyksen kohdistaa Suomeen sotilaallista iskua jokseenkin oven korkuiseksi.
Ei tuo nyt ihan rakettitiedettä ole, mutta niin kauan kuin imemme puo-lustusdoktriinit Tuntemattomasta sotilaasta ja kelkasta pudonneiden poliitikkojen horinoista, siis näiden Jussi ja Sauli Niinistöjen ja kumppa- nien, paha siinä on puhua asevelvollisuuden vaihtoehdoista. Erityisen ironista on, jos veteraaneja kohtaan tuntemamme kunnioitus sitoo meidät menneen maailman puolustusratkaisuun ja estää rakentamasta nykyuhkiin vastaavaa maanpuolustusta.
Se tuskin on perintö, jonka viime sodissa maamme Stalinin terrorilta ja kansanmurhilta pelastaneet miehet halusivat jättää. ”
RK: Juttu on ainakin sikäli perseestä, että Suomea ei oteta NATOon.
Erikoishuippuaseet tuppaavat myös vanhentumaan lähes yhdessä yössä. Niin on käynyt jopa strategisille mannertenvälisille ydinohjuksille, kun niiden ohjaussatelliitit on opittu ampumaan alas.
Keskustelua:
”Sodankuva on yksinkertaisesti muuttunut. Vuosia kestävän ja miesmääräisesti valtavin massa-armeijoin käytävän rintamasodan sijaan uhkana ovat nopeat strategiset iskut yhteiskunnan avainkohteisiin ja arvaamattomat kyberhyökkäykset.”
Olikos näille väitteille tällä(kään) kertaa minkäänlaisia faktaperusteita? Missäs on tähän mennessä selvitty kyberhyökkäyksillä ja nopeilla strategisilla iskuilla?
Miksi ihmeessä maailman suurin sotilasmahtikin edelleen jahnaa ympäri palloa perusmosurien käymissä pitkittyneissä konflikteissa?
Mikseivät vain ole pistäneet strategisilla kyperiskuilla kriisipesäkkeitä kondikseen?
Kyllä Itä-Ukrainassa ainakin on edelleen panssaririntamat tuimasti nokatusten toisiaan vasten ja harva se ilta näemme uutisissa rynnäkkökiväärein aseistettuja kaupunkisissejä milloin missäkin Irakin tai Syyyrian kriisipesäkkeessä y.m.
Georgian sodassa venäläiset konventionaaliset joukot pyrkivät etenemään kohti Tbilisiä, mutta niiden matka katkaistiin Georgian armeijan avulla ja kustannukset operaation jatkamisesta niin rahallisesti, ihmishenkien menettäsien kannalta kuin PR-syistäkin olisivat olleet liian rankat.
USA valloitti Irakin nimenomaan maavoimilla, jotka tunkeutuivat aivan vanhanaikaisesti Bagdadiin kaatamaan Saddamin patsasta keskustorilta.
Kaikki ei ole aina niin yksioikoista ja mustavalkoista. Kyllä perinteistä armeijaa vielä tarvitaan ja kun ainakin siihen pystytään satsaamaan niin kannattaa tehdä ainakin se.
Kyllä maavoimakin tietysti tarvitaan, mutta hyvin varustettuja ja koulutettuja. Sellaisilla se USA:kin operoi Irakissa. Tällä hetkellä Suomessa komennetaan valtava määrä miehiä asepalvelukseen mutta vain harvalle riittäisi kriisin tullen ajanmukaista varustusta, ja vain pientä osaa kertausharjoitetaan riittävästi. Ei ison teoreettisen reservin määrä ole tae armeijan suorituskyvystä, siitä antaa hyvää osviittaa tämäkin tilasto:
Paitsi että tuo ei ole tilasto, vaan indeksi jossa sijoitukset riippuvat ihan puhtaasti siitä miten eri ulottuvuuksia on haluttu painottaa.
Joko (huomattavasti Suomea korkeammalla indeksissä olevalla) Ruotsilla on tykistö?
Viestissä ja sähkoteknillisessä (tutka) palvelleena muistan ikuisesti rykmenttimme päällikön profeetalliset sanat:
”Jalkaväki suorittaa lopullisen puhdistuksen.”
(RJK: Hehheh! Ainakaan USA ei pidä vielä sotana ollenkaan sellaista räiskintää koneilla ja ohjuksilla, joissa oma jalkaväki/panssariväki ei ole maissa sotatoimialueella!)
Jo omana varusmiesaikanani korostettiin meille koulutuksessa, että emme pysty estämään suurvallan tunkeutumista Suomeen, jos se niin on päättänyt tehdä. Mutta pystymme tekemään sen elämän varsin hankalaksi pelkästään kolmellasa- dallatuhannella rynkyllä, joilla ammuttaisiin milloin mistäkin talon kulmalta tai tien mutkasta.Ennen kaikkea korostettiin vihollisen huoltojoukkojen sabotointia.
SA Int kouluttaa varusmiehet ensisijaisesti metsäsisseiksi. Metsäkeikkoja sisältyy paljon myäs laivaston alokkaiden koulutukseen. Tietysti jokaisella on oma erityiskoulutusalueensa, mutta tuo ”sissikoulutus” on kaikille yhteistä.
Tämä alueellinen maanpuolustusstrategia on susi jo syntyessään. Epäilen, että se on Moskovan meille kuiskaama. Se mikä toimi Vietnamin sodassa ei toimi täällä. Sissisota toimi siksi, etteivät jenkit pystyneet erottamaan Etelä-Vietnamin kannattajia pohjoisen veljistään mitenkään: sama ulkonäkö, sama kieli. Niinpä Vietkong pystyi huseeraamaan koko Vietnamissa.
Miten sama toimisi Suomessa? Ensin annetaan siis vihulaisen tulla Suomeen, ja sitten aloitetaan sissisota. Kuka huolehtii joukkojen ja kaluston huollosta, kun kuljetusyhteydet on vihulaisen valvonnassa? Ei kukaan! Se sota on ohi parissa viikossa. Ja jos sattuisi kestämään pidempään, niin ammusten ja muonan saanti joukoille olisi vaikeaa, miehistöjen siirtäminen paikasta toiseen olisi hidasta ja vaikeaa. Ero Vietnamiin on siinä, että vihollinen tietää kaikkien suomea puhuvien olevan vihollisia, joiden aseellinen toiminta estetän.
Miehitystilanteessa suurin osa kansasta sopeutuu tilanteeseen, ei varsinaisesti myötäile miehittäjiä, mutta ei myöskään aktiivisesti heitä vastusta. Suurin osa yhteiskunnasta pyörii miehitetyn valtion omien kansalaisten turvin, ja sissisota edellyttää omien kansalaisten tarvittaessa myös naisten ja lasten tappamista. Näin kävi esim. miehitetyssä Ranskassa toisen maailmansodan aikana.
Vietnamissa jenkkejä väijytettiin ja hyväksikäytettiin omaa tuttua maastoa. Hyvin se toimii Suomessakin ja pahasti aliarvioit Suomen varautumista mutta eihän meidän ole tarkoituskaan niistä tietää, sillä ryssä vakoilee.
Sissisodassa ne kuljetusyhteydet ovat huomattavasti vähemmän ratkaisevat kuin varsinaisen armeijan kohdalla. Vihollisarmeija tunkeutuu maahan pitkillä miehistö-, tykistö- ja panssarikolonnilla teitä myöten ja ne tarvitsevat valtavan huolto-orkesterin perässään jatkuvasti täällä ollessaankin. Miten kävi Raatteen tiellä, vaikka suomalaisia oli vain kourallinen tien molemmin puolin metsien siimeksessä?
Metsäsissit kyllä pärjäävät oman huoltonsa kanssa siellä täällä missä heitä porukka sattuu olemaan. Aluepuolustuksen idea on myös, että sissisotaa käydään osittain taajamissa omien kotitalojen ollessa majoituksena.
Tietenkään sissisota ja aluepuolustus eivät ole ainoita Suomen Armeijan strategioita, mutta se on se viimeinen valttikortti, johon kaikki ovat saaneet koulutuksen. Kyllä sitä ennen niin ilma- kuin merivoimatkin tekevät kaikkensa.
Paljolti olet oikeassa Arno. Tulevat kriisit ovat monimuotoisia, kuka niihin osaa kaikkiin varautua.
Nykyinen varusmiesarmeija mielestäni puolustaa paikkaansa nykyaikanakin kaiken varalta. Jos Venäjä tekisi samanlaisen iskun Suomeen kuin teki itä-Ukrainaan, niin armeijallamme pystyttäisiin sellainen torjumaan.
Minusta Tuntemattoman suurimman riskin paljasti Y. Kallinen jo vuonna 1960 Suomen sosialidemokraatissa julkaistussa kritiikissään.
Kirjoituksessan Kallinen pitää ongelmana kuinka suuren taiteilijan, kuten V. Linna, nerokkuus peittää kuvattavan sodan hirvittävän kauheuden. Pinnalle päälimmäiseksi nousee taiteilijan mestariteos eikä sodan hirveydet.
Kallisen omin sanoin: ”… sodaksi nimitettyä ilmiötä, joka syntyy siten, että ensin unissakävelijät huolellisesti harjoitetaan tappamaan toisiaan ja sitten he sen tekevät, särkevät kallot toisiltaan, repivät suolet ulos, räjäyttävät rintakehän ja kun vainajia on saatu tuhansittain tai miljoonittain, unissakävelijät kantavat kukkia sankarivainajien haudoille. Ja torvet soivat.”
Pelkään, jos Louhimies kumppaneineen on onnistunut tekemään hyvän elokuvan, siinäkin käy samoin. Me unissakävelijät emme huomaa kohteen rujoutta kun kertomus on kerrottu tarpeeksi hyvin.
”KAUNIS on kuolla, kun joukkosi eessä URHONA kaadut …”
https://www.youtube.com/watch?v=7Ul98nfFM5A
Niinpä, armeijat luovat ja niille luodaan erityistä kuolemankulttia jopa raa’asti lapsia hyväksi käyttäen. Kuten kansallisrunoilijammekin sen niin osuvasti ilmaisi:
Poliitikot ovat aina ohjanbeet puolustustamme mm. sulkemalla tai avaamalla rahahanoja. Useimmiten erittäin lyhytjänteisesti. Jalkaväkimiinat poistettiin po-liittisella päätöksellä korvaaviin järjestelmiin upposi satoja miljoonia. 2015 siir-ryttiin uuteen puolustusdoktriiniin jossa mm. hyvinkoulutettujen ja varustettu- jen yleisjoukkojen tukena on alueellisia heikommin varustettuja joukkoja.
Periaatteella ”jokaisella siltavartiomiehellä ei tarvitse olla viimeistä huutoa ole- vaa varustusta pimeänäkölaitteineen ja ts-tradioineen ja päätteineen” Riittää kun ryhmillä on ko välineitä yksi tai muutama. Yksi seikka on myös jäänyt koko-naan Kotrolta huomioimatta armeijan käyminen kunnialla on monelle nuorelle miehelle ensimmäinen paikka jossa he kokevat onnistuneensa elämässään. Jos arneijan käyminen estää edes muutaman tuhannen nuorukaisen syrjäytymisen kokonaan yhteiskunnasta niin pidetään yleinen asevelvollisuus.
Ps: Ruotsi palautti yleisen asevelvollisuuden haikailemasi järjestelmä ei sopinut siellä maanpuolustukseen, kv tehtäviin kylläkin mutta lähi-idässä vähempi puolustetaan Gotlantia.
Verrattaessa asevelvollisarmeijaa ammattiarmeijaan kannattaa ottaa huomioon myös armeijan asema ympäröivän yhteiskunnan kannalta. Lienee parempi, että sotilaat ovat armeijan ulkopuolisten kannalta tavallisia ihmisiä, meitä samoja taatiaisia kuin tappamisen ammattiteknokraatteja. Silloin voimme edes toivoa sotilaiden hieman harkitsevan ketä vastaan he pyssyillään sojottavat.
Aika konventionaalisia ovat viimeaikaiset sodat olleet esim. Syyriassa, Irakissa, Ukrainassa, Balkanilla.
USA valloitti Irakin aivan tavallisesti maavoimilla. Niinkuin Venäjä joka marssitti joukot itäiseen Ukrainaan. Syyriassa Yhdysvallat on taasen ”strategisilla täsmä- iskuilla” ollut aivan odotetusti täysin hampaaton. Myös Pohjois-Korean kriisi on malliesimerkki nykysodan todellisista lainalaisuuksista. Niistä ihan perinteisistä.
Aikuisten oikeissa kriisipesäkkeissä siis näköjään hyvin säästytään niiltä ”hurjilta” kyberiskuilta.
Ja sota käydään aivan niin kuin aina ennenkin.
Pieni ammattiarmeija Ruotsin mallin mukaan olisi huono ja tehoton. Venäjän ystävät haluavat sitä koska se olisi Venäjän kannalta paras. Suomi olisi helppo valloittaa. Nykyinen laaja kansanarmeija on tehokas. Se ei voi tietenkään estää Venäjän ohjuksia.
Varmin tae itsenäisyyden säilyttäiseksi olisi oma ydinasepelote tai Natoon liittyminen.
Pitää miettiä mitä vihollinen haluaa saavuttaa hyökkäyksellään. Jos tarkoitus on tehdä Suomesta joutomaa, siihen ei tarvitse kuin Putinin painaa paria nappulaa ja jäljelle ei jäisi kuin kasa tuhkaa, mutta se olisi älytöntä resurssien tuhlausta.
Todennäköisesti Putin haluaa miehittää alueen sen strategisen arvon vuoksi. Silloin ei ole ryssältä järkeä tuhota infraa koska he tarvitsevat sitä itse ja kansanarmeija on painajainen, koska kuka vain voi olla vihollinen.
Parkkinen tietää Putinin todennäköisesti haluavan miehittää Suomen. Hän varmaan myös tietää, miksi ja voinee jakaa tietonsa myös meidän kanssamme?
”Euroopassa onkin Suomea lukuunottamatta käytännössä luovuttu asevelvollisuudesta.”
Jälleen Suomi jäljessä kehityksessään. Ehkä Suomi ei halua luopua doktriineistaan eikä sukupuolittuneista sankaritarinoistaan.
Tilanne Euroopassa :
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_asevelvollisuuden_mukaan
Trump sanoi etteivät jenkit enää hoida kaikkea NATOn toimintaa yksin ja listasi maat olivat heti paskat housuissa. ”No ku muutkii tekee” on yksi surkeimmista argumenteista ikinä.
Natoon liittymistä en tällä hetkellä kannata, diplomatia on paras ratkaisu. Kannatan puolestani armeijaan kutsuntoja kaikille, johon halukkaat sitten osallistuvat.
Ulkoistaminen on niin trendikästä, mutta sen hyödyt on todella monessa yhteydessä havaittu vähäisiksi, haitat sitäkin suuremmaksi.
Jos haluamme estää jonkun eliittiryhmittymän vallankaappauksen, kansanarmeija on ainoa mahdollisuus. Jos sellainen (tällä hetkellä onneksi vain hypoteettinen) tilanne tulisi ja meillä olisi jonkinlainen palkka-armeija, ei olisi temppu eikä mikään kaapata maassa valta.
Se kuvitelma että Nato (tai joku muu ulkoistettu wehrmacht) hoitaisi kyllä Suo-men puolustuksen on kerrassaan tyhmä ja sinisilmäinen. Ja vaikka armeijamme olisi enimmilläänkin heikko verrattuna esim USAn tai Venäjän tai Kiinan armei-jaan, se olisi kuitenkin kansalaisten kontrollissa, ei pelkän eliitin, kuten palkka-armeija olisi.
Hyvien suhteiden ylläpito joka puolelle (myös Venäjään, huom!) on puolustuk- semme ainoa tae. Jos maailma muuttuisi yhtä mahdottomaksi kuin 80 vuotta sitten, on aivan turha haihatella jonkun pelastavan meidät, ellemme itse siihen kykenisi.
Tuntemattoman sotilaan vetäminen tähän argumentiksi on aika väkisin väännetty.
Kannatan pakollisia kutsuntoja kaikille.
Kannatan ”etukäteiskarsintaa” jo kutsunnoissa. Mutta kolikolla on toinenkin puoli ja se on se, että itsekin armeijassa näin kavereita, jotka innosta puhkuen tulivat armeijaan suunnitelmanaan vähintään AUK, mutta motivaatio loppui nopeasti sii- hen pelleilyyn. Sitten taas näin kavereita, joille se oli täysin tarpeellinen henkinen ja fyysinenkin kasvupaikka ja jotka eivät ikimaailmassa olisi vapaaehtoisesti ar- meijaan tulleet, mutta jotka siellä vähän aikaa oltuaan halusivatkin ehdottomasti tehdä kaiken viimeisen päälle hyvin ja olla jopa vuoden.
Etukäteiskarsinnalla on siis väistämätön vaikutus sen suhteen, että motivaa-tionsa armeijassa menettäneitä kyllä tulee edelleen, mutta motivaationsa armeijassa löytäneitä ei tule ollenkaan. Millä se kompensoidaan?
Natosta sen verran, että jos kaikki maailman maat liittyisivät Natoon, niin loppuisiko sodat siihen?
Tietenkin haluaisin Suomen kuuluvan Natoon, jotta muut tulisivat puolustamaan Suomea mahdollisen konfliktin aikana. Mutta kun Suomen pitäisi sitten lähettää omia kansalaisiaan sotimaan mahdollisiin muihin konflikteihin, johon meillä ei ole osaa eikä arpaa? Ei kuulosta hyvältä.
Eli ei Natolle. Pidetään edes armeija omassa hallinnassa eikä luovuteta sitäkin valtaa jollekin muulle.
Suomalainen sotilastaito on niin hyvää ja laadukasta, että sitä käydään opiskele- massa aina Yhdysvalloista saakka. Keskimääräinen amerikkalaissotilas ei pärjää viikkoakaan suomalaisessa metsässä,jollei helikopteriarmada kiikuta katkeamat- tomaan tahtiin heille tarvikkeita. Yhdysvaltain armeijan suurin salaisuus onkin logistiikan toimivuus. Muuten he tottelevat lyijyä siinä missä muutkin.
Harri Rautiainen 1.11.2017 11:06
Viestissä ja sähkoteknillisessä (tutka) palvelleena muistan ikuisesti rykmenttimme päällikön profeetalliset sanat:
”Jalkaväki suorittaa lopullisen puhdistuksen.”
”(RJK: Hehheh! Ainakaan USA ei pidä vielä sotana ollenkaan sellaista räiskintää koneilla ja ohjuksilla, joissa oma jalkaväki/panssariväki ei ole maissa sotatoimialueella!)”
Vastasit US:n kommenttiini täällä. No ei se mitään. Katsotaan, jos jatkokeskustelua syntyy 🙂
Mut on bannattu Usarista kirjoittamasta vaikka siellä vanha blogi onkin näkyvissä.
Usari on sellainen agendallinen terrorikeskustelupalsata.
A. Kotro: ”Tuntematon sotilas moukaroi kollektiiviseen tajuntaan perinteisen sotakuvaston: on rintama, on taisteluhaudat, on vuosikausien sota ja yksittäiset sankarisotilaat. Siinä sivussa leffa virittää katsojassa sen eetoksen, että jokapojan velvollisuus on käydä armeija; perinteet vel- voittavat, isoisoisien veri vaatii. Jos kerran sotasukupolven nuorukaiset komennettiin etulinjan sanoinkuvaamattomiin kauhuihin, ei voi olla liikaa vaadittu, herran tähden, että rauhanajan pullamössöt menevät äidin helmoista edes nyt siksi puoleksi vuodeksi palvelukseen, oppivatpa samalla petaamaan sänkynsäkin. Sen olemme veteraaneille velkaa.”
Tuo on ilmeisesti jotain ironiaa Kotrolta, mutta joku (usea) voisi ottaa sen ihan vakavissaankin.
Hän on tosissaan että jyrisee, ja hänen linjansa on ”sivarien avulla NATOon”.
Hän nipottaa EU-virkaa.
Hän puhuu sotilaallisesti täyttä puuta heinää: juoksuhautasota on aivan uusi ilmiö: ensimmäiset linnoituksiin liittymättömät juoksuhaudat olivat vrmaan venäläisillä Mantshurian sodaasssa (kummuilla Mongolian rajalla, ja ne yllättivät japanilaiset, jotka yhtäkkiä eivät tienneet lainkaan, mitä siellä maan alla on ja mitä ei, soittokunta soitti soissakin montuissa jättiläistorvillaan kuin oli isot bileet…) . I maailmansodassa siitä tuli ”päämenetelmä”. II maailmansodassa sitä oli siellä, missä puolustettiin isompaa vihollista vastaan. Saksalaiset muuten eivät kaivaneet ainakaan etenemisvaiheessa poteroita eivätkä juoksuhautoja, eivätkä suomalaisetkaan kaivaneet sellaisia heille, vaan ainakin Engelbrechtin divisioona, jonka piti sulkea Leningaradin saarto, teki sirpalelinnoja ajoneuvonrenkaista. Niitä kai oli sitten tarkoitus käyttää soiden ylityksessäkin, ku sakuilla ei ollut mitään hajua, millaisia turvesuot ovat. Suomalaiset eivät olleet liian tarkkaan kertoneet. ettei vain olisi jääty rannalle Barbarossasta… He luulivat, että suot ovat kovapohjaisia tulvaniittyjä. Tosin ei sinne poteroa juuri kannatakaan kaivaa…
Hän jauhaa myös paskaa siinä, että Suomi valmistautuu nyt sellaiseen sotaan. ei valmistaudu, vaan aluepuolustukseen.
Kotron tarjoama ”vaihtoehto” KOOSTUU PUHTAISTA HYÖKKÄYSJOUKOISTA!
Hyvin aseistautunut aluepuolustus saattaa oll ukomattoman tehokasta: Libnonissa vuonna 2007 Olalta-ammuttavilla maaliinohjautuvilla venäläisillä ilma- ja panssarintorjuntaohjuksilla aseistaustuneet Hizbollahit rökittivät pahasti ja pysäyttivät Israelin ilma- ja panssarivoimat, niin että sikäläiset eivät ole siitä vieläkään täysin toipuneet. Israelin rypälepommit, joiden oli tarkoitus tehdä panssarintorjujien elämä tai ainakin liikkuminen mahdottomaksi, eivät auttaneet mitään. Niistä oli todellista vahinkoa pelkästään siviileille.
Vaikka Venäjällä on kaiken maailman sotilaalliset pelit ja pensselit myös hyökkäyssodan alueella, sillä on myös taatusti tehokas aluepuolustus Suomen rajan takana NATOn varalta. Pannsarit pysäytetään, taisteluhelikopterit ja lentokneet napsitaan alas.
Vaikka hyökkäysaseiden kehittäjillä on ”aloite”, niin puolustusaseiden kehittäjät ovat aina tähän asti lopulta menneet askelen pitemmälle, ja sadas- viiva tuhannesosalla siitä hinnasta minkä esimerkiksi automatisoitujen hyökkäysjärjestelmien kehittäjät satsaavat. Miljoonan panssari tai lentokone tuhotaan tonnin ohjuksella.
Suomen ei tarvitse pelätä Venäjän suurvalta-armeijan hyökkäystä, eikä Suomi, eikä NATO, sellaista millään siihen paikkaa pystyisi pysäyttämäänkään (paitsi taktisella ydinohjuksella, joita Suomelle ei anneta, koska niille ei ole mitään tarvetta). Siksi NATO yrittää uittaa tänne aseita, joilla pystyisi ampumaan VENÄJÄN ALUEPUOLUSTUSVYÖHYKKEEN YLI – ja joilla ei ole mitään merkitystä Suomen puolustuksen kannalta. Todelliset uhkakuvat liittyvät Venäjän ja NATOn sotilaalliseen konfliktiin, Suomeen nähden ulkopuolisiin tekijöihin, silloin kun Suomi ei kuulu NATOon.
Kotro on EU-huijari.
Ei mitään tekemistä nykysodan kanssa.
Joo katsoin viime perjantaina ensi illassa tuon filmin .
Mitä tulee onko siinä yhteistä nyky sotaan voi sanoa että on siinä nimittäin sama on tavoite nyky sodassa kun tuossakin .
Tappaa toisen kansan ihmisiä mahdollisimman paljon .
Ja filmin ensi sijainen tarkoitus on tuoda julki tuo sodan aikaan saama kauheus sitä kaunistelematta . terv tepivaari
Luin tuon Arno Kotron pamfletin. Kun totaalikieltäytyjä puhuu maanpuolustuksesta, poistan varmistimen päältä.
Kotro sanoo, että ”Tuntematon” on vaarallinen elokuva. En ymmärrä millä tavalla vaarallinen. Sehän on fiktiivinen kuvaus Suomen historiasta toisen maailmansodan pyörteissä.
Itse olen käynyt aselliseen varusmiespalvelun eikä siitä traumoja jäänyt. Tietenkin se silloin parikymppisenä ketutti, mutta jälkeenpäin mieleen tuli, että hyvää se teki nuorelle miehelle. Muistanpa päivän kun olimme ryhmänjohtajia ja siviilit jo siinsi, kun olimme aseharjoituksessa. Kouluttaja naureskeli ja sanoi meille ryhmyreille :”Tiedättekö te pojat, miksi teiltä nostetaan täällä V-käyrää?” Vastasimme että varmaan se kuuluu koulutukseen. Kouluttaja sanoi, että kyllä niinkin. Mutta ajatelkaapa kun menette siviiliin ja vaimon kanssa tulee ensimmäinen kunnon riita, ette heitä vaimoanne ensimmäiseksi seinään. Itse avioiduin varsin nuorena ja myöntelin mielessäni, että kouluttajan sanomiseen oli vinha perä. Itsehillntää siellä oppi. Parikymppisenä on melkoinen kloppi, mies raavastuu täyteen vastuteen noin kahdenkymmenenkolmen vuoden ikäisenä .Jos tässä iässä ei raavastu, ennuste on huono.
Mitä tulee palkka-armeijaan ja siihen, että ”likainen työ” ulkoistetaan Natolle niin enpä tiedä. Maailma on nykyään aika sekaisin. Väliin tuntuu siltä, että suurin uhka Suomelle tulee lännestä. Sieltä tulee tämä epäluulon ja vihanlietsonta Venäjää kohtaan. Sieltä tulee myös laivalasteittain kulttuurimädätystä versus monikulttuurisuus, feminismi, perheiden hajoittaminen, isänmaallisuuden relativisointi, herra ties mitä sieltä tuleekaan. Ja Putinin Venäjä, se on pahan valtakunta, sitä meille on syötetty vuosikausia. Itse on aina ollut länsimielinen, olen edelleenkin, mutta näkemyksiä on joutunut tarkistamaan.
Väinö Linna on sanonut, että Suomen identifoituminen länteen ei tapahtunut jatkosodan lopputaistelussa vaan paljon aikaisemmin. Se tapahtui Neva-joen taistelussa 1200-luvulla. Silloin Suomi jäi katolisen kirkon vaikutuksen alaiseksi. Venäjän puoleinen alue taas jäi ortodoksikirkon vaikutuksen alaiseksi.
Yhteenveto. Putinin Venäjä edustaa ortodoksikirkkoineen loppukättelyssä sitä mitä kristinusko puhtaimmillaan ja alkuperäisimmillään edustaa, tai edusti. Länsi taas edustaa kristinuskon irvikuvaa. Kaukaa haettu, myönnän, mutta ehkä tässä on perää.
Summma summarum. Venäjä ei ole hyökkäämässä Suomeen, Lännestä en olisi niinkään varma.
Kotrolla on ideologinen potaska päällä entiseen tapaan.
Mitää asiallista ei tuolta satuilijalta edelleenkään pääse esiin.