Nürnbergissä ei tuomittu ”luonnonoikeudella” eikä ”moraaliperiaatteilla”, vaan Kansainliiton ja kansallisilla laeilla

 Kirjoittanut Spammiro Botti (16. heinäkuu 2013,

Pääkirjoitus 13.7.2013:

 .

 .

 .

Päivi Räsäsen kohupuheen jälkeen kirkosta on eronnut lähes 4000 henkeä. Monien side toki katkesi herkästi. Edes kirkon jäsenten enemmistö ei usko sen ydinoppeihin.

Kohu merkitsi kirkolle jälleen parin miljoonan veroeuron menetystä. Jo nyt kirkkoja on jouduttu panemaan myyntiin. Valtakirkkoon kuuluu tosin edelleen yli neljä miljoonaa suomalaista.

Erityisesti reagoitiin teesiin, että ”Jumalan sana” voi olla lain yläpuolella. Räsänen jopa korosti puhuvansa tästä sisäministerinä.

Kuitenkin moni hänen tuomitsijansa lienee valmis tarjoamaan tieto- vuotaja Edward Snowdenille turvapaikan Suomesta. Hän asetti Räsäsen vaatimalla tavalla moraalin lain ja virkavalansa yläpuolelle.

Kysymys lakipykälien ja luonnonoikeuden suhteesta on hankala. ”

SB: Maailmassa on vieläkin vähemmän mitään ”luonnonoikeutta” kuin uskonnollista oikeutta (hallitsijan säätämää eli positiivista tai ”perin- näistä”). Oikeus oli orjanomistus- ja feodaaliyhteiskunnissa tyypillisesti uskonnollista oikeutta, jota ”perusteltiin” ”jumalilla”. ”Luonnonoikeus” oli näiden ”jumalien” tahdolle luotu verbaalinen näennäinen ”vaihtoeh- to”,jossa jumalien sijasta puhuttiin ”Kosmisen Järjestyksen” ja sellai- sen piiriin muka kuuluvan ”Ikuisen Ihmisluonnon” mukaiseksi väite- tystä toiminnasta ”luonnonoikeutena”. ”Luonnonoikeuden” lyhytaikai- sia ”kukoistuskausia” olivat Roomassa ennen kristinuskon ja sen lakien valtaantuloa sekä Euroopassa feodaalisen järjestyksen ja paavinvallan romahtaessa USA:n itsenäisyysvallankumouksen ja Ranskan vallankumouksen aikaan.

”Luonnonoikeuden” periaatteen formuloijana pidetään Rooman keisari Neron neuvonantajaa Ciceroa, jonka motiivina oli estää keisaria mää- räilemästä järjettömyyksiä, jollaista oli jo aivan tarpeeksi kokemuksia mm. Tiberiuksen ja Caliculan ajalta. Tässä eräitä tieteellisten tietosanakirjojen määritelmiä:

” Natural law, theory that some laws are basic and fundamental to hu- man nature and are discoverable by human reason without reference to specific legislative enactments or judicial decisions. Natural law is opposed to positive law, which is human-made, conditioned by histo- ry, and subject to continuous change. The concept of natural law origi- nated with the Greeks and received its most important formulation in Stoicism . The Stoics believed that the fundamental moral principles that underlie all the legal systems of different nations were reducible to the dictates of natural law. This idea became particularly important in Roman legal theory, which eventually came to recognize a common code regulating the conduct of all peoples and existing alongside the individual codes of specific places and times (see natural rights) ”

” natural law

In jurisprudence and political philosophy, a system of right or justice common to all humankind and derived from nature rather than from the rules of society, or positive law. The concept can be traced to Aris- totle, who held that what was “just by nature” was not always the same as what was “just by law.” In one form or another, the existence of natu- ral law was asserted by the Stoics (see Stoicism), Cicero, the Roman jurists… ”

(Aristioteles siis ensimmäisenä käytti tuonsisältöistä käsitettä, mutta ei suositellut vaan varoitti siitä. Tämä johtui ennen muuta siitä, että hän teki filosofiassaan eron ”luonnollisen” ja ”keinotekoisen” välillä. Juridiset lait kuuluivat jälkimmäisiin ilmiöihin. Ja kuuluvat yhä…)

” Natural Law 

a widespread concept of political and legal thought, denoting the aggregate or collection of principles, rules, laws, and values dictated by human nature and therefore seemingly independent of concrete social conditions and the state.

Natural law has always appeared as a value category relative to the legal order in force in a given political society and to the system of social relations consolidated by such a legal order. In views serving as apologetics this system and the existing laws are declared to be in conformity with natural law and natural justice; views calling for social transformations declare the society and its laws to be in contradiction with natural law and justice.

During the long history of natural law its content has varied according to the historical conditions, as well as the social and political positions of its proponents. F. Engels noted that natural law and natural justice are the “ideologized, glorified expression of existing economic re- lations, now from their conservative, and now from their revolutionary angle”.

The idea of natural law had already developed in ancient times, especially in the classical world. It was used by the Greek Sophists and Aristotle and was central to Stoicism.

Along with civil and popular law Roman jurists singled out natural law (jus naturale) as a reflection of the laws of nature and the natural order.

Cicero stated that a law of the state that contradicted natural law could not be viewed as law.

(Tämä on se varsinainen pohjadogmi.)

…The idea of natural law had its greatest social influence in the 17th and 18th centuries as a fundamental ideological weapon in the struggle of the progressive forces of society against the feudal structure.The ideo- logues of the Enlightenment, such as Locke (?,SB), Rousseau, Montes- quieu, Diderot, P.Holbach, and A.N.Radishchev, used the idea of natu- ral law widely to criticize the feudal orders as a contradiction of natu- ral justice. In these views natural law was set forth as the unchanged principles of man’s nature and reason.These principles were to be embodied in laws, entailing the substitution of rule by law for rule by men (that is, absolutism). The ideas of natural law were reflected in the French Declaration of the Rights of Man and the Citizen (1789), the American Declaration of Independence (1776), and other documents. During the same period (17th-18th centuries) there were attempts to justify feudal-absolutist regimes with the aid of natural law (for example, S. von Pufendorf in Germany).

With the stabilization of the capitalist order, 19th-century bourgeois ideologists renounced natural law, declaring the bourgeois system to be the only possible and just order, not requiring supralegal criteria for its justification.

Positivism opposed the idea of natural law especially vigorously.

(Positivismille on ominaista Humen giljotiini: että siitä, miten asiat ovat, ei voida (tieteellisesti, tai äärimuodoissa lainkaan) johtaa, miten niiden pitäisi olla. Positivismin mukaan filosofia ei ole tiedettä.)

The 20th century has seen the so-called renaissance of natural law. …  Since World War II natural law has been used in West Germany, Italy, and certain other countries, on the one hand, as a demarcation line to indicate a difference from fascist ideology and, on the other, as a means for hindering far-reaching social and political reforms. …

… The Marxist materialist approach to law as a reflection of the econo- mic order and political structure of class society makes superfluous the concept of natural law as a precondition for the existence and validity of existing law. In society there may be only one system of law, which is established by the state. And in its law-making activities the state is bound by the principles of a given social system, which are determined not by the “nature of man” but by the socioeconomic order and the means of production.

At the same time Marxism does not consider false everything that stands behind the concept of natural law. Marxism attaches great sig- nificance to the inalienable rights of man and citizen and, in evalua- ting existing law, assigns an important role to ideals and values (and justice as well), considering them, however, socially conditioned, class-bound, and historically changing, not a priori categories. ”

(John Locken liittäminen tuohon yhteyteen lienee virhe: hän tarkoitti ta- vallisia luonnonlakeja ja siis objektiivista tieteellistä tietoa:hallitus, joka niitä vänkää vilpillisesti joksikin muuksi, kuin mitä ne ovat, on laiton ja se on velvollisuus kumota. Missään tapauksessa Locke ei hyväksynyt mitään synnynnäistä ”luonnonmoraalia”, hän oli Thomas Hobbes tabula rasa -periaatteen tunnettu kannattaja ja perustelija:

” Locke’s sociopolitical concepts are contained in Two Treatises of Go-vernment (1690). The first treatise attempts to refute R. Filmer’s views on the divine right of absolute monarchy, and the second expounds a theory of constitutional parliamentary monarchy that essentially justi- fies the sociopolitical structure established in England after the Revo- lution of 1688–89.Locke shows the inevitability of state authority from the standpoint of the theory of natural law and the social contract. In contrast to T. Hobbes’ absolutist theory of the state, Locke believes that government is entrusted with only certain “natural rights” (the ren- dering of justice, foreign relations) so that all the other rights – freedom of speech, religion, and, above all, property – might be effectively pro- tected. In order to prevent abuses, the state’s legislative authority must be separated from its executive (including judicial) and “federative” (foreign relations) powers; moreover, the government itself must obey the law. The people remain the unquestioned sovereign and have the right to refuse to support and even to overthrow an irresponsible government. ”

Edelleen on huomattava, että oikeistolainen restauraation ideologi Oliver Cromwellin sotilasdiktatuurin jälkeen (ja kielellisen ajattelu- ja tahtoteorian ensimmäinen tieteellinen esittäjä John Locke oli ensim- mäinen valtiotieteilijä, joka vaati, että myös monarkki ja hallitus ovat si- dottuja ”alhaalta tulevaan” maalliseen lakiin, eli konstitutionalisti eikä absolutisti. Vielä Venäjän tsaari Nikolaikin oli ”absoluuttinen monarkki”, ja tätä mm. Lenin piti imperiumin pahimpana ongelmana.)

(Oikeus sellaisenaan ei kumuloidu, vaan se, mikä myös oikeuden sisällä kumuloituu, on TIEDE, SB)

”Nürnbergissä 1945 eettiset normit nostettiin ensisijaisiksi,kun natsien hirmutekoihin osallistuneet olivat sanoneet vain seuranneensa käskyjä. ”

Tämä ei ole totta. Nürnbergin tuomiot perustuivat Kansainliiton sotala- eille, jotka sitten YK tarkensi.Sotalaeista keskeinen oli hyökkäyssodan kielto.Aivan vastaavanlainen oli tarkoitus olla Tokion tribunaali.Se vaan oli juridisesti paljon arveluttavampi, kun mm. tribunaalin puheenjohta- jana toimi voittavallan sotilaskomentaja Douglas McArthur, ja tuomit- sematta jätettin hävinneen puolen kiistaton johtaja Japanin keisari Hirohito sekä voittajan atomipommin käyttö siviiliväestöä vastaan. Pahimmat tuhot kokeneelle Kiinalle ei hyvitetty millään tavalla Japanin miehitysarmeijan suorittamaa kansanmurhaa (jopa 20 mlj. uhria, määrä olisi ollut vielä suunnattomasti suurempi, mutta Kiinassa ainakin Maon joukoissa olivat myös naiset aseissa).

” Nuremberg Trials

the trials of a group of the principal Nazi war criminals, held in Nurem- berg (Nürnberg), Germany, from Nov. 20, 1945, to Oct. 1, 1946, before the International Military Tribunal.

… All of the accused were charged with committing the gravest war crimes and with planning and carrying out a plot against peace and humanity — the murder and brutal treatment of prisoners of war and civilians, the plundering of private and public property, and the estab- lishment of a system of slave labor. In addition, the tribunal raised the question of branding as criminal various organizations of fascist Ger- many, such as the leadership of the National Socialist Party, the Storm Troopers (SA), security detachments of the National Socialist Party (the SS), the security services (SD), the secret police (Gestapo), the Nazi government (the cabinet), and the General Staff.

During the trials, 403 open judicial sessions were held, 116 witnesses were questioned, and numerous written depositions and documentary materials were examined, chiefly the official documents of the German ministries and departments, the General Staff, military industrial enterprises, and banks.

To coordinate the investigation and substantiate the charges, a com- mittee of the chief prosecutors was formed: R.A.Rudenko (the USSR), Robert Jackson (the USA), H. Shawcross (Great Britain), and F. de Menthon and later, C. de Ribes (France).

Sentences were pronounced from Sept. 30 to Oct. 1, 1946. …

… The Nuremberg Trials, the first international trials in history, recog- nized aggression as a grave crime; punished as criminals those govern- ment figures guilty of planning,unleashing,and waging aggressive wars; and justly and deservedly punished the organizers and executors of the criminal plans for the extermination of millions of innocent people and for the subjugation of entire nations. The principles of international law contained in the Charter of the Tribunal and expressed in the sentence were affirmed by a resolution passed by the UN General Assembly on Dec. 11, 1946. ”

.

SB: Samoilla laeilla oli tuomittu myös mm. 1940 Neuvostoliitto hyökkäyssodasta Suomea vastaan erotettavaksi Kansainliitosta.

.

” Räsäsen olisi kylläkin pitänyt miettiä, missä asemassa hän on ja nojata parin vuosituhannen takaisten, ristiriitaisten tekstien sijaan vaikkapa YK:n ihmisoikeuksien julistukseen. ”

.

SB: Tämä on sinänsä totta.

.

” Kohu heijasti kirkon kaksijakoisuutta. Yhä suurempi osa sen jäsenistä arvostaa Vuorisaarnan etiikkaa sekä kirkon perinteitä ja sen sosiaalis- ta, etenkin nuorisotyötä. Pelastuminen kadotuksesta on heille enintään symboliikkaa, muun muassa kolminaisuusoppi hämärää ja Vanhan testamentin rasismi sekä sen monet muut piirteet vastenmielisiä.

Räsänen puolestaan kuuluu kirkon konservatiiviseen vähemmistöön, joka on linnoittautumassa yhä tiukemmin. Jyrkin siipi on jo valinnut oman piispansa, vaikkei suostu eroamaan valtakirkosta.

Kirkon johto on tasapainoillut. Viimeksi arkkipiispa Kari Mäkinen otti etäisyyttä Räsäseen – väistäen kommentoimasta hänen teesejään. Lestadiolaisten omaperäisyydetkin on siedetty. Seurakuntien aktiiveista monet kuuluvat jyrkkiin suuntauksiin.

Jyrkkyyttä on toisellakin laidalla. Niinpä moni ”sukupuolineutraalia avioliittoa” kirkolta vaativa ei liene edes lukenut nykyisiä aviolakeja. Niissä ei puhuta rakkaudesta eikä seksistä, vaan rahasta. Tulisi säätää yleinen parisuhdelaki ja lopettaa kirkon juridinen vihkimisoikeus. Papit voisivat sitten siunata erilaisia pareja vakaumuksensa mukaan, jos sitä toivotaan. ”

 .

SB: Tämäkin on totta. On huomattava, että luterilaiset ja ortodoksiset papit voivat Suomessa valtion virkamiehinä vihkiä keitä hyvänsä: ei tarvitse välttämättä olla kirkon jäseniä.

” Vähitellen kirkon linjoja on pakko selkeyttää. Äärisiivet voisivat perustaa omat yhteisönsä – kenenkään ei ole pitänyt roikkua valtakirkossa vuoden 1922 jälkeen. ”

.

SB: Tässä on sellainen ongelma, että äärisiivet edustavat sitä OPPIA jolle etuoikeudet on aikanaan annettu. On (kansainvälis)oikeudelli- sesti vieläkin aveluttavampaa antaa perustavia erioikeuksia jollekin itseään ja oppiaan täydentävälle satunnaiselle IHMISJOUKOLLE, kuin kritisoitavissa olevalle julkiselle opille!

Tuosta umpisolmusta ei juurikaan ole muuta ulospääsyä kuin lakkauttaa perusteettomat historialliset erioikeudet.

Ylläolevista linkeistä saattaa saada sen käsityksen, että Friedrich En- gels olisi ensimmäisenä kumonnut ”luonnonoikeuden” idean teoriassa ja käytännössä. Noin ei kuitenkaan ole. Sen ansioitunut tieteellinen ku- moaja useammankin tieteenalan suunnalta kuten assosiatiivisen psy- kologian ja empiirisen uskontotieteen, Britannian Itä-Intian kauppa- komppanian yritysuskontotieteilijä (ja ensimmäinen nykyaikainen uskontotieteilijä)  James Mill (liberaalifilosofin ja -poliitikon ja Francis Baconin luonnontieteenfilosofian systematisoijan  John Stuart Millin isä). Sen ”tilalle” kestäväksi oikeustieteelliseksi aksioomaksi, joka on nykyaikaisen lain laillisuuden edellytys, nosti ja kirjasi laatimaansa Bai- jerin kuningaskunnan rikoslakiin  kullekin yksilölle yhtäläisen ihmisar- von periaatteen baijerilainen oikeustieteilijä   Paul Anselm Ritter von Feuerbach, valistusfilosofi  Ludwig Feuerbachin isä.

Keskustelua:

K. Tuomari kommentoi_ 16. heinäkuu 2013 17:11

Kovin ristiriitainen asia. Sodan alkajaa ei rangaista, vaan sen toteuttajia. Sodasta voi tienata rikkauksia, kunniamitalleja rinta täyteen, sekä hävi- ävän puolen osanottajia tuomitaan sotarikollisina kuolemaan koska ky- kenivät pysymään hengissä taistelujen aikana. Hyökkäämisetkin leima- taan puolustussodaksi, riippuen poliittisesta kielenkäytöstä. Sotimista ei ole minkään maan laissa kielletty. Yleisen käytännön mukaisesti rikoksista tuomitaan, niin myöskin tuomitaan sodassa hävinneet. Mielenvikaisten järjestelmä. Sivistynyt yhteiskunta ?