Leninin nimen mainitseminenkin kiellettävä, sanovat pakko-YLE ja haistapaskanhistorioitsija Jari Ehrnrooth.

Sikäli kuin porukkaa tunnen, ”eettinen evoluutio”tarkoittaa Hesan ja Turun ”yliopistoissa”, että pitää olla ”PAREMPI” ”ROTUMURHAPEILINEUROONI”!!!

https://yle.fi/uutiset/3-9745373

Jari Ehrnroothin kolumni: Lenin-kultti pois Suomesta!

Satavuotiaan Suomen pääkaupungissa on yhä Leninille omistettu puisto. Voitaisiinko juhlavuoden kunniaksi katsoa menneisyyteen hieman kriittisemmin, kysyy Jari Ehrnrooth.

10 vastausta artikkeliin “Leninin nimen mainitseminenkin kiellettävä, sanovat pakko-YLE ja haistapaskanhistorioitsija Jari Ehrnrooth.”

    1. En näe totuus- tai moraalikäsityksellä olevan mitään erityisesti ”venäläistä luonnetta” (mitenkään päin). Ne ovat filosofian keskeisimpiä ja perustavimpia kysymyksiä.

    1. Tämä sattuu olemaan justiin sitä asiaa: esimerkiksi tuollaiset asiat kuin edityksen luonne ja kriteerit. Juuri niissähän on äärimmäisen raskaasti erehdytty viimeisten 30 vuoden aikana siitäkin huolimatta, että esimerkiksi todellistakin tieteellistä ja teknologista edistystä on sitäkin kuitenkin tapahtunut.

  1. Ehrnroothin tapaisen hölläripölläridosentin on äärimmäisen outoa viitata John Lockeen, jaka piti laillisen valtiovallan (kuninkaan) PRUSVELVOLLISUUTENA TOTUUDENMUKSIEN TIETEEN TOIMINTAMAHDOLLISUUKSIE TAKAAMISTA YHTEISKUNTASOPIMUSTEORIASSAAN!

    https://yle.fi/uutiset/3-9862523

    Jari Ehrnroothin kolumni: Islamisoitumisen uhka ja uskonnon vapaus

    Onko uskonnonvapauden tarkoitus suojata uskontoja? Vai sittenkin yksilöitä, myös uskonnoilta, kysyy Jari Ehrnrooth.
    3.10.2017 klo 07:07

    Kiista Euroopan islamisoitumisesta ei ota laantuakseen. Kun vapaamielisiä arvoja puolustavat valtapuolueet kieltävät koko ilmiön ongelmineen, kansalaisten huoli kanavoituu kansallismielisille populisteille – kuten viimeksi Saksan vaaleissa AfD:lle.

    Tapana on kauhistella näitä kovasanaisia monikulttuurisuuden vastustajia, mutta oikeastaan he nostavat poliittiseen työjärjestykseen länsimaisen vapauden uhkaksi koetun arvokonfliktin, jota vanhat puolueet eivät osaa tulkita.

    Tilannekuvan selkiyttämiseksi on ensin hyväksyttävä, että arvokonfliktin ydin ei ole taloudellis-poliittinen vaan kulttuuris-uskonnollinen. Sitten on palattava liberaalin demokratian perusideaan – etenkin uskonnon ja omantunnon vapauteen.

    Johdonmukaisuuden paineessa vapaiden yksilöiden uskonratkaisut (myös uskonnottomuus) ovat muuttuneet yhdenvertaisiksi lain edessä

    Kysytään siis oikeat kysymykset ja vastataan niihin. Ei asenteellisesti vaan loogisesti.

    1. Suojaako liberaali perustuslaki järjestäytyneen uskonnon vai yksilön uskomisen vapautta?

    2. Voiko uskonnon vapaus suojata sellaista uskonnon harjoittamista, joka rajoittaa yksilönvapautta?

    3. Onko islamin arvojärjestelmä liberaalin demokratian vastainen?

    Viimemainittu kysymys oli taannoin esillä eduskunnassakin.

    https://yle.fi/uutiset/3-9823551

    Vauhdikkaassa kohtauksessa Suomi-neitoa muistuttava rouva Suorasuu julistaa islamin arvot länsimaisten arvojen vastaisiksi ja herrat Siivosuut pomppaavat paheksumaan häntä johonkin uskontoon kuulumisen määrittelemisestä pelottavaksi uhaksi.

    Juuri tässä näkökulmavaihdoksessa piilee arvosekaannuksen alkuvirhe.

    Yksi puhuu islamista arvojärjestelmänä, toiset islaminuskosta henkilökohtaisena vakaumuksena.

    Liberaalin yhteiskuntafilosofian perustaja John Locke (1632 – 1704) määritteli kansalaisten perusoikeuksiksi oikeuden elämään, vapauteen, terveyteen ja omaisuuteen.

    https://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Locke%2c+John

    Uskonnon osalta hän piti perusteltuna olettaa, että on vain yksi oppi jota seuraamalla pelastuksen voi saavuttaa, mutta koska emme voi varmuudella tietää, mikä se on, on perusteltua jättää kansalaisille vapaus valita kirkkonsa.

    Jos jokin arvojärjestelmä pyrkii rajoittamaan yksilönvapautta, se on perustuslain alkuidean vastainen

    Perustuslaillisen demokratian kehittyessä tämä protestanttinen uskonnon vapaus laajeni pian kristillisyydestä juutalaisuuteen ja muihin uskontoihin. Johdonmukaisuuden paineessa vapaiden yksilöiden uskonratkaisut (myös uskonnottomuus) ovat muuttuneet yhdenvertaisiksi lain edessä.

    Yksi merkkipaalu saavutettiin vuonna 1971, kun Yhdysvaltain korkein oikeus totesi, että Muhammad Alilla oli ollut oikeus islaminuskoisen vakaumuksensa nojalla kieltäytyä Vietnamin sodasta.

    Mielestäni enempää John Locken filosofia ja ensimmäiset liberaalit perustuslait kuin niiden myöhemmät versiotkaan eivät siis suojaa uskontoja, arvojärjestelmiä ja ryhmäidentiteettejä, vaan yksilön uskon, vakaumuksen ja omantunnon vapautta. Suomen nykyinen perustuslaki kulkee samoja latuja. Muunlainen tulkintahan olisi ristiriidassa valtiosääntöön sisältyvän arvojärjestelmän kanssa.

    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L2P11

    Länsimaiden on pidettävä varansa ja mentävä eteenpäin valitsemallaan vapautumisen tiellä

    Kansa muodostuu vapaista yksilöistä ja on edustajiensa välityksellä oman itsensä hallitus. Liberaalilla demokratialla ei ole muuta oikeutusta. Jos jokin arvojärjestelmä pyrkii rajoittamaan yksilönvapautta, se on perustuslain alkuidean vastainen.

    Siten on selvää, että mikä tahansa uskonto joka ei jätä uskonvalintaa yksilön omaksi ratkaisuksi, on ristiriidassa liberaalin yhteiskunnan kaikkein pyhimmän periaatteen kanssa.

    Islamilaisessa kulttuuripiirissä ei ole muodostunut yhtään liberaalia demokratiaa. Viime vuosisadalla toiveita herättänyt turkkilainen hanke on tällä vuosisadalla taantunut silmissä.

    Jäämme siis odottamaan islamilais-arabialaisen kulttuurin uudistumista ja näyttöä siitä, että puolikuun arvojärjestelmä ei ole vastakkainen sille yksilön vapauden ja oikeuksien arvojärjestelmälle, joka on syntynyt juutalais-kristillisen kulttuurin piirissä. Sehän olisi voittouutinen paitsi ihmisoikeuksille myös maailmanrauhalle.

    Sitä odotellessa länsimaiden on pidettävä varansa ja mentävä eteenpäin valitsemallaan vapautumisen tiellä.

    Esimerkiksi isänvaltainen naisten ja lasten alistaminen, järjestetyt avioliitot, tyttöjen sukuelinten silpominen, kunniamurhat, seksuaalisten vähemmistöjen tuomitseminen, vääräuskoisten halveksunta ja väkivaltainen jihadismi eivät kuulu eurooppalaiseen arvojärjestelmään. Ne edustavat uskonnollis-kulttuurista suvaitsemattomuutta jota emme voi suvaita.

    Uskonnon vapauden edistämiseksi tulisi koululaitoksessa siirtyä opettamaan neutraalia ja pakollista uskontotietoa kaikille

    Sitä paitsi yhä on kristillisyydessäkin piirteitä, jotka loukkaavat yksilön vapautta valita oma uskontonsa. Karkein niistä on lapsikaste ja lasten uskonnollinen kasvatus.

    Uskonnolliseen yhdyskuntaan ei tulisi ottaa jäseneksi, ennen kuin yksilö kykenee itsenäiseen harkintaan. Erilaiset lahkot (kuten Jehovan todistajat) ja herätysliikkeet (kuten lestadiolaiset) ovat tietysti vielä synkempiä sopukoita omine lainkäyttöineen ja yksilöitä alistavine pienoismaailmoineen.

    Uskonnon vapauden edistämiseksi tulisi koululaitoksessa siirtyä opettamaan neutraalia ja pakollista uskontotietoa kaikille. Tällainen tietoaines olisi valistava vastavoima sille yksilön henkisen vapauden ennakoivalle riistolle, johon kaikki lapsia uskovaisiksi koulivat uskonsuunnat de facto syyllistyvät. Tältä osin monet muutkin uskonnot kuin islam ovat liberaalin arvojärjestelmän vastaisia.

    Jari Ehrnrooth

    Kirjoittaja kirjailija ja filosofi, kulttuurihistorian dosentti Turun yliopistossa ja sosiologian dosentti Helsingin yliopistossa. Syntyi Koitereella, kirjoittaa Munkkiniemessä, juoksee Keskuspuistossa.

  2. http://ottomeri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249259-lenininpuisto-jaa-helsinkiin?ref=karuselli

    Lenininpuisto jää Helsinkiin!

    16.1.2018 21:33 Otto Meri

    Tänään pidetyssä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kokouksessa käsiteltiin sinisen valtuustoryhmän aloitetta Lenininpuiston nimeämiseksi Ukko-Pekan puistoksi.

    Lautakuntamme lisäksi aloitteesta oli pyydetty nimistötoimikunnan lausunto. Nimistötoimikunta ei lausunnossaan puoltanut nimen muuttamista: ”kaupungin nimistönsuunnittelussa keskeisenä ohjenuorana on pidetty nimistön pysyvyyttä ja historiallista syvyyttä”. Lisäksi nimistötoimikunta totesi, että yli 40 vuotta käytössä ollut Lenininpuiston nimi on paikallishistoriallisesti merkittävä, laajalti tunnettu ja kiinteä osa helsinkiläistä nimimaisemaa.

    Pääsyy nimen muuttamisen vastustamiseen liittyi kuitenkin ehdotettuun Ukko-Pekan puistoon. Ukko-Pekka -alkuisia paikannimiä on Kulosaaressa useita, minkä vuoksi myös uusien Ukko-Pekka –alkuisten paikannimien tulisi sijaita samassa kaupunginosassa. Tämän vuoksi Alppilassa sijaitsevaa puisto ei voida nimetä Kuolosaareen liittyvällä nimellä.

    Virkatyönä valmistellussa lautakunnan lausuntoluonnoksessa yhdyttiin nimistötoimikunnan lausuntoon. Olin nimistötoimikunnan kanssa samaa mieltä siitä, ettei Ukko-Pekan puisto ollut esitetyistä syistä johtuen sopiva nimi. Sen sijaan olin sitä mieltä, että Lenininpuisto tulisi nimetä uudelleen. Tähän liittyen tein vastaehdotuksen.

    Helsingissä on vaikuttanut monia suomalaisia merkkihenkilöitä, joiden mukaan ei ole vielä nimetty alueita. Nähdäkseni vasta sen jälkeen kun kaikille heille on saatu nimikkoalue, on syytä harkita jonkin alueen nimeämistä Vladimir Iljitsh Leninin mukaan. Jos edes silloin.

    En yksinkertaisesti ymmärrä, miksi paljon kärsimystä aiheuttaneen ja kokonaisia kansanryhmiä alistaneen vallankumousjohtajan mukaan tulee olla nimettynä alue. On totta, että Leninillä oli rooli Suomen itsenäistymisessä, mutta se ei hyvitä hänen omille kansalaisilleen aiheuttamaa kärsimystä. Valitettavasti kaikki lautakuntamme jäsenet eivät kuitenkaan olleet kanssani samaa mieltä.

    Tekemästäni vastaehdotuksesta äänestettiin. Ehdotukseni takana olivat keskusta, kristillisdemokraatit, ruotsalainen kansanpuolue ja yksi meidän kokoomusryhmästä. Esitystäni vastaan, siis Lenininpuiston nimen säilyttämisen puolesta olivat yksi vihreä (toinen äänesti tyhjää), vasemmistoliitto, demarit ja yksi kokoomuslainen. Kaksi äänesti tyhjää. Äänten mentyä tasan 5-5 puheenjohtajan ääni ratkaisi. Apulaispormestari Razmyarin äänellä lautakunta vastusti Lenininpuiston nimen muuttamista.

    Näin ollen Helsingissä tulee mitä suurimmalla todennäköisyydellä jatkossakin olemaan Lenininpuisto. Hassua sinänsä, että samassa yhteydessä hyväksyttiin vastaehdotus, joka totesi, että vähemmistö Helsingin kaduista ja puistoista on nimetty naisten mukaan. Vastaehdotuksessa pidettiin tärkeänä, että tämä huomioidaan ja korjataan naisvaikuttajien mukaan nimettyjen katujen ja puistojen aliedustus. En tiedä kuinka tosissaan tämä esityksen voi ottaa. Muutamat esitystä kannattaneista kun eivät olleet valmiita naisosuuden kasvattamiseksi luopumaan edes ulkomaalaisen mieskommunistin mukaan nimetystä puistosta.

    Kauan eläköön Lenin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *