Taloustieteen maisteri (London School of Economics, joka on muuten alun perin Labour-puolueen talousoppipilaitos), pitkäaikainen kansan- ja euroedustaja Esko Seppänen, yksi noin kolmesta julkkistaloustieteilijäs- tä, jotka ennustivat oikein Manun ”emumunauspolitiikan” seuraukset 90-luvun taitteessa, kirjoittaa Facebook-profiilissaan:
https://www.facebook.com/esko.seppanen.33/posts/10155335312630688
” Kuka on tämä henkilö? Tässä aluksi muutamia vihjeitä.
Hän suhtautui kriittisesti Yhdysvaltojen FEDin ja Euroopan keskuspan- kin pääjohtajien politiikkaan luoda uutta rahaa tyhjästä ja kierrättää se kansantalouteen pankkien kautta niiden voittojen kasvattamiseksi: ”Eivät edes Jane Yellen ja Mario Draghi tiedä, mitä näistä kokeiluista seuraa.”
Muutkaan julkisen vallan korkeat edustajat eivät yleensä tiedä, mitä seuraa siitä, mitä he tekevät, mutta silti he tekevät, mitä he tekevät. Ta- loustieteestä ei ole apua sen selvittämisessä, mitä seuraa siitä, mitä he tekevät. Taloustiede ei oikeasti ole mikään tiede vaan pohjimmaiselta olemukseltaan pelkkä uskon asia,siis uskonto, joka muodostuu saman- mielisten ykseydestä ja pyhästä kolmiyhteydestä: omistaja, työntekijä ja näkymätön käsi.
Tällä henkilöllä on käsitys inflaatiovajeen ja pääomamarkkinoiden keskinäisestä riippuvuudesta. ”Kun ei tiedetä, mikä hevonen tulee voittamaan, ei panna rahoja minnekään. Tämä on yksi selitys investointien heikkoudelle. Tai sitten nykyinen investointilama ennustaa, että tulossa on todella suuren luokan kriisi.”
Todellisuudessa pääomat ja investoinnit ovat hyvin vähän toisistaan riippuvaisia, sillä pankkien hallinnoimat pääomamarkkinat ovat irtaan- tuneet reaalitaloudesta, elävät globaalitaloudessa omaa elämäänsä ja ovat tuhonneet työn hinnan yhteyden pääoman hintaan; pääoma ei ole enää työn raskauttama.
Kun tämä meidän henkilömme näkee markkinoilla suuren romahduk- sen aineksia, se näkemys ei perustu tietoon vaan on arvaus. Taloustie- teessä ei ole keinoja ennustaa lamaa tai romahdusta, sillä ennusteissa ei ole tilaa niin suurelle muuttujalle kuin on koko systeemin kokoinen kriisi. Se tulee ennustamatta ja aina yllättää taloustieteilijät ja muut ennustajaukot.
Tämä henkilö oli Nokia Oyj:n hallituksessa vuosina 1999-2012, siis uhon ajan alusta lähes surkean lopun ja tuhon aikaan saakka. Hän oli maailman parhaisiin kuuluvana sopimusteoreetikkona mukana valitse- massa Nokian toimitusjohtajaksi Stephen Elopin. Tämä tuhosi ensi työnään Nokian sen vuoden puhelinten myynnin ilmoittamalla. että Nokia valitsee älypuhelimiinsa Microsoftin käyttöliittymän ja että Nokia aloittaa laajan yhteistyön Microsoftin kanssa. Nokian uutuudet olivat kuitenkin tulossa myyntiin yhden vuoden viipeellä, ja ostajan oli epämuodikasta ostaa Nokian oman mallin älypuhelin paitsi odotusai- kana myös sen jälkeen. Nokian uudet Microsoft-yhteensopivat älykännykät eivät menestyneet kilpailussa.
Elop oli Microsoftin kätyri. Hän tuli Microsoftista ja meni Microsoftiin ja paluumatkalleen kotiin Microsoftiin hän sai Nokiasta mukaansa 20 miljoonaa euroa. Eroraha maksettiin työsopimuksen perusteella.
Tämä henkilö, josta nyt on kysymys, sanoi, että ”hänen ollessaan Nokian hallituksessa vuosina 1999–2012 johdon palkkiot menivät kohtuullisis- ta täysin kammottaviksi” ja että ”kammottaviksi ne tulivat kaikkien nii- den konsulttien takia, joiden täytyi olla paikalla asiasta puhumassa” ja että ”palkkiot koostuivat monista pienistä palasista ja olivat pelkkä sekamelska”.
Tämä henkilö, joka jälkikäteen analysoi yhtiön sisäisen menon seka- melskaksi, oli sopimusteorian miehiä. Sopimusteoria tutkii erilaisia sopimuksia, joilla yhteiskunnassa pyritään säätelemään epävarmuutta ja sovittamaan eri osapuolten eriäviä haluja ja tavoitteita yhteen. Se on tiedettä?
Puheena oleva henkilö oli teorian miehiä, ei käytännön. Jos Elop sai Nokiasta mukaansa 19 miljoonaa euroa, meidän sopimusteoreetik- komme jäsenyysaikana Nokian hallituksessa päätettiin ostaa ja mitätöidä oman yhtiön osakkeita tuhat kertaa suuremmalla summalla. Siinä tulipalossa paloivat Nokian voitot aikana, jolloin niitä piti käyttää älypuhelinten kehittämiseen ilman Microsoftin tällä alalla kehittymä- töntä teknologiaa. Yritysten johtaminen ei ole sopimusteoriaa.
On jo aika kertoa niille, jotka eivät edellä olevasta tunnista tätä henki- löä, että kyseessä on suomalainen sopimusteoreetikko Bengt Hölm- ström. Ruotsin keskuspankki perusteli hänelle annettua Nobelin ta- loustieteen palkintoa niin, että hänen merkittävimpiin taloustieteel- lisiin saavutuksiinsa kuului seuraava johtopäätös: ”Jos johtajan tulos- palkkio korostaa lyhyen tähtäimen kassavirtaa, hän voi toiminnallaan laiminlyödä yhtiön pitkän aikavälin terveyden.”
Sopimusteoria-asiantuntijamme ei tehnyt Nokian hallituksessa vain 20 miljoonan euron suuruista Elop-sopimuksen virhettä vaan 20000 mil- joonan euron käytännönläheisen virheen hyväksyessään yhtiön omien osakkeiden ostot.
Päädyn johtopäätökseen, jonka teen vetoamatta sopimusteoriaan tai mi-hinkään muuhunkaan teoriaan. Ruotsin keskuspankin myöntämä Nobelin taloustieteen palkinto ei tee kenestäkään asiantuntijaa alalla, jota hän ei ole tutkinut, eikä hieno tohtorin tai professorin titteli ole mikään kasko- vakuutus toisella alalla tehtyjä virheitä vastaan.
Nyt tulen tämän kirjoituksen varsinaiseen keskeiseen väittämään: Hölmströmin kannanotot demokratian olemuksesta ovat epätieteel- lisiä, eikä taloustieteen arvopohja kelpaa demokratian teoreettiseksi perustaksi. Demokratia on enemmän kuin taloustieteessä on sille tilaa. Kun taloustiede perustuu vain tehokkuuden maksimoimiseen, demo- kratia on paljon enemmän. Siinä, missä Hölmström puhuu demokratian läpinäkyvyydestä ja kokee sen haitaksi koko kansantaloudelle,on kysy- mys päätöksenteon julkisuudesta: tehdäänkö yhteiskunnan perusteita yrityksissä vai kansan valitsemissa parlamenteissa.Kun Holmström sa- noo,että päätöksenteon tehokkuus vaatii niiden tekoa yrityksissä salaa kansalta, hänen argumenttinsa tehokkuuden puolesta johtaa diktatuu- riin: tehokkain päätöksentekotapa on silloin yhden ihmisen valta.
Bengt Holmström  |
|
|---|---|
 Bengt Holmström heinäkuussa 2013. |
Kun Holmström sanoo, että hänen näkemyksensä perustuvat taloustieteen tutkimuksissa tehtyihin havaintoihin, niillä sopi- musteorian johtopäätöksillä me heitämme vesilintua.
Salassa tehdyt ja varsinkin ”tehokkaat” päätökset ovat arvopohjaltaan (huomaa muotisana, joka on sisällöltään yhtä tyhjä yleisten asioiden osalta kuin sopimusteoria, jolta puuttuvat sopimusosapuolet) arveluttavia niille, joita ne koskevat.
Ne tekevät kansalaisista alamaisia.
Holmströmin haihattelu alalla, jossa hänen taloustieteensä viitekehys ei toimi, perustuu ajatteluun, jonka mukaan yritysten hallituksilla on aina parempilaatuista tietoa yhteiskunnan toiminnasta kuin kansalla ja sen edustajilla.
Minun sopimusteoriani mukaan yhtiöiden hallituksissa toimivat ahneet omistajat ja heidän renkinsä hallitusammattilaiset ovat yrityksille kallis ja yhteiskunnallisessa toiminnassa asiantuntematon joukko, turha joukko. He ovat yhden asian liike: saneeraajia. Heillä on sopimus hallin- noimansa yrityksen johdon kanssa toimia johdon tilaamien konsulttien suosittelemana saneerauspäätösten tukihenkilöstönä. Siitä heille mak- setaan. He menettävät nämä hyväpalkkaiset toimensa,jos he vastusta- vat yritysjohdon ehdotuksia. Suomessa ei tunneta muita yritysten ongelmien selvittelytapoja kuin henkilöstön poispotkinta. Niitä muita tapoja voisi kysyä esimerkiksi Pekka Niskalta, joka on ollut isäntä eikä mikään konsultti tai kuormasta syövä jallitusammattilainen (anteeksi oikeinkirjoitusvirhe, piti olla hallitusammattilainen).
Yritysjohto hallitusammattilaisineen ikään kuin kurkistaa pienestä avaimenreiästä ja kuvittelee näkevänsä kaiken, mitä tarvitsee nähdä. Se uskoo, että asia hoidetaan, jos sitä parannetaan sillä, että lisätään salailua ilman että työntekijöille ja muille kansalaisille kerrotaan, miltä pohjalta päätökset tehdään. Se johtaa hyvin pitkälti näyttelemiseen: kerrotaan ulos yhteiskuntaan vain se, mitä on päätetty ja johon ei enää voi vaikuttaa.
Että tällainen on minun sopimusteoriani, josta en ole saanut Nobelin palkintoa, mutta minun teoriani on johdettu käytännöstä eikä noudata nobelilaisen taloustieteen yhden totuuden eli diktatuurin tehokkuuteen perustuvan päätöksenteon salatieteellistä linjaa.
Vaikka hölmströmiläisiin ”rehellisiin” lehmänkauppoihin sisältyisi kor- ruptiota, sopimusteoriasta poikkeavaa sisäpiirin edunjakoa ja pörssi- yhtiöissä isojen osakkeenomistajien suosimista pienten omistajien kustannuksella, Holmströmin mukaan ”taloustieteen näkökulmasta ne ovat jopa tehokkaita” ja ”mitä läpinäkyvämmäksi tämä tulee, niin sitä pahemmaksi tämä muuttuu. Kansa ajaa sellaista lääkettä siihen, joka vain pahentaa sitä tautia”.
Jos ”päätöksenteon julkisuus on paha kierre”, varjele Luoja ihmisen lasta, sellaiseen yhteiskuntaan joutumasta. ”
RJK: Hölmström pitää taloustieteitä ”käyttäytymistieteinä”, mikä on jo hölynpölyä: Taloustieteelliset lait eivät kerro,miten yksilöt käyttäytyvät, vaan enempikin ne kertovat, mitä minkäkinlaisesta käyttäytymisestä missäkin taloustieteellisessä tilanteessa seuraa. Muista tieteenaloista ne ovat eniten sukua teknisille tieteille ja maataloustieteille sekä oikeustieteelle.
Tähän hyvin ikävään tarinaan tulee aivan uusi luku…:
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/10/nokia-ja-holynpolytiede-1
MIT on valeyliopisto!
MIT on nykyisellään haistapaskantieteen hourullatusto, Noam Chom- skyn, Steven Pinkerin, Irene Pepperbergin jne.kotiluola, joka mm. vaatii miljardikorvauksia työntekijöiltään salaisten hourututkimustulossivu- jensa julkaisemisesta ja ajaa heitä itsemurhiin…
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2017/06/v-2013-mit-luistaa-vast…
Oikeat tieteilijät eivät tee ”yhteistyötä” haistapaskantieteilijöiden kanssa – eivätkä kyllä haistapaskantieteilijätkään oikeiden tieteilijöiden kanssa ainakaan ollessaan jotenkin esimerkiksi bisnesmielessä niskan päällä…
MIT:in hölynpölytietokannat ovat salaisia (pisnis-salaisuuksia!) ja niiden kopsimisesta ja julkistamisesta voi saada kymmenien miljoonien ”korvausvaatimukset” ja kymmeniä vuosia linnaa…
v. 2013: MIT luistaa vastuustaan gangsteritieteestä ja terrorismista.
Puoskariylipisto Massachusetts Institute of Technogy (MIT) yrittää luistaa vastuusta terrorista ja gangsteri”tieteestä”…
Lappu luukulle odottaa MITiä, ainakin jos ei tyyli muutu, ennen Obaman kauden loppua.
Kukaan ei tarvitse MITin ”salaisia tietokantoja” mihinkään todelliseen tarpeeseen, ja sitä paitsi TIETEENHÄN PITÄSI OLLA JULKISTA JA KAIKKIEN KRITISOITAVISSA!
http://human-brain.org/mitecs.html
”Vuodon” taustalla, josta MIT vaati työntekijälle 36 vuoden vankeutta ja miljoonien ”vahingonkorvauksia” oli varsin todennäköisesti tehty tarkoituksessa käydä tulevaisuudessa oikeutta maailman tunnetuinta gangsteritiedelaitosta kohtaan.
YLEn juttu on vahvasti MIT:n kannalta ”kaunisteltu”, mutta onneksi sen- tään jotakin saadaan edes sen nettisivujen kautta tästä kuohuttavasta tapauksesta suomalaiseenkin julkisuuteen.
http://www.mikropc.net/kaikki_uutiset/kongressiedustaja+ehdottaa+qu…
MIT:n ”tieteellisen tiedon huippusalaisuudelle EI OLE MITÄÄN KAN- SAINVÄLISOIKEUDELLISTA PERUSTAA, varsinkaan kun se ”tieto” on pääosin ITSE LAITONTA (kuten Snowdeninkin julkistamat muun tyyp- piset tiedot muista syistä!) perättömänä huijaustieteellisenä disinfor- maationa! Tätä vauhtia mennään siihen suuntaan, että kukaan ei uskal- la kohta yliopistojen tiedostoja aukaistakaan, missä sellaisiin törmää…
” MIT: ” Emme ole syyllisiä Aaron Swartzin itsemurhaan ”
Ohjelmoijana ja nettiaktivistina toiminutta Swartzia syytettiin miljoo- nien tieteellisten artikkeleiden varastamisesta yhdysvaltalaisesta tietokannasta.
Bostonissa toimiva Massachusetts Institute of Technology (MIT) yli- opisto kertoo, ettei se yrittänyt saada nettiaktivisti Aaron Swartzia oikeuden eteen ja että yliopisto suhtautui asiaan neutraalisti oikeus- prosessin ajan. Asia selviää MIT:n teettämästä sisäisestä tutkinnasta.
26-vuotias Aaron Swartz teki itsemurhan tammikuun 11. päivänä vuonna 2011 hirttäytymällä. Ohjelmoijana ja nettiaktivistina toiminutta Swartzia syytettiin miljoonien tieteellisten artikkeleiden varastami- sesta yhdysvaltalaisesta JSTOR-palvelusta. Häntä uhkasi kymmenien vuosien vankeustuomio. Swartz oli kuollessaan 26-vuotias, ja hänen kerrotaan olleen hyvin masentunut. Oikeudenkäynnin oli määrä alkaa saman vuoden huhtikuussa.
Syyttäjät ovat puolustautuneet sanomalla, että he tarjosivat Swartzille neljästä kuuteen kuukauden vankilatuomiota. Swartzin kuoleman jälkeen hänen ystävänsä ja tukijansa ilmaisivat huolensa siitä, että MIT olisi avustanut syyttäjiä oikeusjutussa väärin perustein.
MIT:n sisäinen tutkintalautakunta päätti tutkimuksensa toteamalla, ettei yliopisto ollut tehnyt mitään väärää.
Swartzin isä Robert Swartz sanoi tiistaina, että tutkinta osoittaa, että MIT ei pysynyt puolueettomana ja että se edesauttoi hänen poikansa itsemurhaa.
– MIT teki useita virheitä sisäisessä tutkinnassaan, jotka antavat aihetta lisätutkimuksiin, Robert Swartz sanoi.
Aaron Swartzin tyttöystävä kutsui MIT:n tutkintaa ”valkopesuksi” ja kertoi MIT:n asianajajien antaneen syyttäjille täyden pääsyn silminnäki- jöiden kuulusteluun ja todistusaineiston läpikäymiseen, mutta että he kieltäytyivät antamasta samoja tietoja Swartzin asianajajalle.
MIT:n tutkintalautakunta myönsi, että yliopisto olisi voinut toimia esimerkillisemmin ja että vaikka se ei tehnyt mitään väärää, se ei onnistunut tekemään hyvääkään. ”
MIT:n kilpailija ja naapuri Harvard (Harvajärkiopisto) on ryhtynyt korjaamaan virheitään, ja samalla myös MIT:n virheitä ja väärennöksiä.
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/02/marc-hauser-ja-bullshit-science
Keskustelua:
Kyuu Eturautti kommentoi_ 31. heinäkuu 2013 10:25
MIT teki tässä kyllä virheitä mutta oma isompi syyttävä sormeni osoittaa kyllä hieman toisaalle, liittovaltion poliisiin ja syyttäjään.
Spammiro Botti kommentoi_ 31. heinäkuu 2013 11:34
Ne ovat tutkineet enemmän Harvardia, joka on kuitenkin myös ottanut opikseen. Perästä kuuluu, sano torventekijä. MInä sanoisin, että noiden tutkimusten aloittamisen vaatija on ollut WHO.
http://www.tiede.fi/keskustelut/psykologia-aivot-ja-aistit-f12/ihmi…
Spammiro Botti kommentoi_ 22. elokuu 2013 19:47
Aina ei ole MITissä ollut aivan näin onnettomasti…
MIT putosi Shangain listalla kärkikahinoista (aluksi) neljänneksi, mutta pisteissä jo 30% kärjestä…
Firmassa on ilmeisesti edelleen voimassa jonkinlainen SOTALAKI niiltä ajoilta, kun röntgenfyysikko John G. Trump (Donald John T:n setä), joka nosti putiikin syrjäisestä teknillisestä opistosta USA:n sotateollisen tieteen lippulaivaksi, hetkeksi, johti sieltä Länsiliittoutuneiden tutka- ja muutakin röntgenteknologiaa.
Kerrotaan, että Massachusttsin Winchesterin Unitaarikirkon hautaus- maalta kuuluu pimeinä ja tuulisina öinä maanalaista hurinaa ja ikää kuin sadattelua, kun tuo Normandian maihinnousunkin yksi keskeinen sankari ja sittemmin vielä röntgenhoitoteknologian pioneeri pyörii haudassaan ”MIT-yliopiston”tilanteen takia….
Donald Trumpin setä fysiikan professori John G. Trump oli ”tutkateknologian Oppenheimer” II maailmansodassa
Teoreettinen fyysikko, professori Julius Robert Oppenheimer (1904 – 1967) oli atomipomminkehityksen loppuun saattaneen Manhattan-projektin (9.10. 1941-1. 12.1946) amerikkalainen johtaja. Hän oli myös varmaan ensimmäinen henkilö,joka konkreettisella tasolla aloitti fissio- pommin suunnittelun vuonna 1938 jo ennen kuin uraaniatomia oli labo- ratoriossa halkaistukaan (joulukuu 1938 Otto Hahn, Otto Frisch, Lise Meitner). Viimeistään tuolloin, kun Manhattan-projekti alkoi, USA ja Englanti olivat tehneet yhdessä päätöksen USA:n liittymisestä sotaan, vaikka Japanin hyökkäys Pearl Harboriin tapahtuikin vasta 6. 12. 1941, samaan aikaan kun Saksa otti takkiinsa Moskovan ratkaisutaistelussa.
(Koko Trumpin klaanin johto oli ”vihitty” Pearl Harborin odotettavissa olevaan tilanteeseen, koska John sen joka tapauksessa tunsi juurta jaksain. Freddy rakenteli maan japanilaisväestölle tarkoitettuja keski- tysleirejä jo puoli ennen Pearl Harborin ”yllätystä”. Rakentajina toimivat työttömien ja vapaaehtoisten nuorten miesten sotilaallisesti järjestetyt työjoukot, joille sitten 6. 12. 1941 jälkeen puettiin USA:n Tyynenmeren-armeijan huoltojoukkojen univormut. USA:n japanilaiset koottiin porttien taakse kolmessa päivässä.)
Tutkan historia alkaa samalla kun koko radiotekniikan historiakin sak- salaisen fyysikon Heinrich Hertzin osoittaessa vuonna 1888 näkymät- tömien sähkömagneettisten aaltojen heijastuvan samoin kuin valo. [29] Tutkatekniikka on aina kehittynyt radiotekniikan ohessa sen osa-aluee- na. Sota-aikana tutkimus ja kehitys kiihtyivät, ja tutka vaikutti suuresti toisen maailmansodan lopputulokseen. Ensimmäisen varsinaisen tut- kan rakensi saksalainen Christian Hülsmeyer, joka kehitti telemobilo- skoopiksi kutsutun laitteen 1900-luvun alussa. [30]Englannissa vuonna 1942 Robert Watson-Watt aateloitiin hänen tutkan hyväksi tekemänsä työn vuoksi. Yhdessä Arnold F. Wilkinsin kanssa hän selvitti, kuinka radioaalloista lentokoneen runkoon indusoituneet virrat säteilevät. Tutkimus johti päätelmään, että radioaaltojen avulla voitaisiin havaita ilmaaluksia. Nykyaikaisen tutkan kehityksen katsotaan usein alkaneen tästä tutkimuksesta. [31]
Tutka ei siis ole mikään kaikuluotain,eivätkä kaikki tutkankin käyttämi- en mikroaaltojen lähettämiset ja vastaanottamiset (joissa havaitaan esimerkiksi lähettäjä) tarkoita, että olisi tutka. II maailmansodan alka- essa Englanti oli ainoa maa maailmassa, jolla oli kattava tutkavalvonta- järjestelmä. Saksalla oli tuhansia pieniä liikuteltavia tutka-asemia (GEMA). Ranskassa oli ainakin laivastolla tutka-asemia. Saksan lähes- tyessä Pariisia 1940 sikäläisen tutkateknologian kehittäjä Maurice Ponte pakeni laitteet mukanaan Englantiin, ja tällä tietämyksellä oli tiettävästi suuri vaikutus tutkan kehitykseen. Neuvostoliitossa oli paikallisia järjestelmiä tärkeiden kohteiden ympärillä, mutta tutkijat riitelivät ja kehitys takkusi. Mm. yksi tärkeä kehittäjä joutui GULAGiin.
Terävimmästä englantilaisesta tutkimuskärjestä ja joistakuista muista muodostettiin ”Manhattanin” esimerkin mukaisesti ydinryhmä Britain’s Telecommunications Research Establishment (TRE) at Malvern,in Wor- cestershire. Sen johtoon tuli vuoden 1944 alusta vuoden 1945 loppuun John G. Trump, joka oli koko ajan ollut keskeisesti mukana amerikka- laisten puolella. Tehtävä oli äärimmäisen keskeinen, vastuunalainen ja vaativa. Siinä olisi tyrimällä voinut aiheuttaa vielä miljoonien turhan kuoleman. Ryhmä kehitti myös laivastotutkaa, tarkkuuspommitustut- kaa ja saksalaisten tutkien torjuntaa USA:n Ilmavoimien komentajan kenraali Carl Spaatzin alaisena. Sen tehtäviin kuului myös saksalaisen tutkajärjestelmän haltuunottaminen mieluiten kehittelijöineen. Siinä varmaan yksi syy valita saksalaissyntyinen johtaja.
Näin luotiin nimenomaan USA:n/NATO:n tutkajärjestelmien perusta. Trump ei keksinyt tutkaa, kuten ei Oppenheimerkaan keksinyt atomi- pommia, tai kukaan muukaan yksittäinen henkilö. Sellaisten teoria on sitten toinen juttu. Kun isompi sauhu oli laskeutunut vuonna 1946, J.G. Trump palasi sädehoitolaitebisnesten pariin perustaen entisen esimiehensä Robert J. Van de Graaffin ja Denis M. Robinsonin kanssa High Voltage Engineering Corporation (HVEC)-yhtiön.
JOHN TRUMP DIES; ENGINEER WAS 78
Published: February 26, 1985
Dr. John G. Trump, a retired teacher and engineer, died Thursday at his home in Cambridge, Mass., after a long illness. He was 78 years old.
Dr. Trump began studying the voltage-insulation properties of high vacuum and compressed gases while a faculty member at the Massa- chusetts Institute of Technology. Working with Prof. Robert J. Van de Graaff, he designed one of the first million-volt X-ray generators. Used initially for clinical purposes at the Collis P. Huntington Memorial Hospi- tal in Boston in 1937, it was a development that provided additional years of life to cancer patients throughout the world.
In 1946, Dr. Trump, along with Dr. Van de Graaff and Dr. Denis M. Robinson, founded the High Voltage Engineering Corporation, which developed the Van de Graaff electrostatic generator.
In World War II Dr. Trump was influential in the development of radar and short-wave radar equipment. He was appointed director of the British branch of the M.I.T. Radiation Lab in 1944.
After the war. Dr. Trump, while still on the faculty at M.I.T., became as- sociated with the Department of Radiology at the Lahey Clinic in Bos- ton and later became chair- man of its board. Under his direction rota- tional radiation therapy was developed, ”an idea that created quite a stir in those days”, ’he recalled later. He also conceived and developed the use of high-energy electrons in the treatment of superficial skin lesions.
He Received Emeritus Status. He became professor emeritus at M.I.T. in 1973, remaining on as a senior lecturer.
He was the author of nearly 80 scientific publications and the recipient of many awards, including His Majesty’s Medal, given by George VI in 1947; the President’s Certificate of Merit, presented by President Tru- man in 1948; and the Lamme Medal, awarded in 1960 by the American Institute of Electrical Engineers. In 1983, he was the recipent of the National Medal of Science.
He was a graduate of the Polytechnic Institute in 1929, received a mas- ter’s degree in physics from Columbia University in 1931 and a doctorate from M.I.T. in 1933.
Dr. Trump is survived by three children, John Gordon Trump of Water- town, Mass., Christine Philp of Pittsfield, Mass., and Karen Ingraham of Los Alamos, N. M.; and six grandchildren. He was the brother of Frede- rick C. Trump and the uncle of Donald Trump, New York real estate developers.
A funeral service will be held Sunday at 2:30 P.M. at the Unitarian Church in Winchester, Mass.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Unitarians,_Universalists,_and_Unitarian_Universalists%3C
Donald Trump on useinkin esiintynyt tavalla, joka kertoisi, että huoli- matta isältään perimistään bisneksistä setä John oli hänelle korkein ihanne ja suurin auktoriteetti. Eipä hän uskonut eikä totellut isää uskonasoissakaan (vaan piti tätä jopa tyhmänä ainakin siinä suhteesa…).
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/11/yhteenvedon-paikka-evoluutiopsykologiasta-2003
Yhteenvedon paikka ”evoluutio- psykologiasta”! (2003)
Donald tekisi miehen työn, jos heittäisi lapun haistapaskantiede- yliopiston luukulle. Sillä on jo varmaan huijattu kaikkia niitä, joita oli tarkoituskin…
Obina Petti tiedeporukat. Se tapahtui näin:
Tietysti on periaatteesa mahdollista, että Bengtti vain leikkii pönttöä, ja hän onkin Elopin tyyppinen primäärikusettaja, mutta kenen pussiin? Taas Elopin? Mitä hän sitten lakkauttaisi, tai myisi maailmalle johonkin ihmetarkoitukseen? Jos jokin yliopistoistamme olisi ”roskapankkiyli- opisto”, niin se olisi Tampere Kolmonen, jonka säätiöön Hölmström tietääkseni ei kuulu, eikä hänellä siellä ole profesuuriakaan, ei dosentuuriakaan.
Kaikkia kummallisimpiakin mahdollisuuksia silmällä pitäen on pidettävä silmät auki.
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/05/pahimmat-kansanmurhaajat
Täällä on yksi toisen laidan tohtori ja professori, joka sanoo ”kohteliain” sanakääntein Hölmsrömistä lopulta tasan samaa:
http://lokari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224284-talousnobelistimme-nakemys-finanssikriisin-syista
” Talousnobelistimme näkemys finanssikriisin syistä
12.10.2016 17:07 Pekka Pihlanto 17 kommenttia
ilmoita asiaton viesti
Nyt kun professori Bengt Holmströmin taloustieteen Nobelia on ansaitusti juhlittu muutama päivä, lienee lupa ottaa esille hieman kriittisessä sävyssä professorin näkemys talouskriisin syistä. Päätoimittaja Markku Huusko jo kysyi blogissaan (10.10.), mokasiko talousnobelisti pahasti, kun tämä toimi Nokian hallituksessa ennen yhtiön jyrkkää alamäkeä.
Ja tänään toimittaja Hannu Miettunen kyselee Turun Sanomissa otsikolla Hetkinen, Hra Holmström taloustieteeltä näyttöjä siitä, että ’taloudeksi kutsumaamme massapsykologinen kaaos on ylipäänsä analysoitavissa saati hallittavissa’ sekä siitä, että taloustieteilijöillä on vilpitön intressi edistää yleistä hyvää.
Samassa hengessä siteeraan alla osaa kirjoituksestani Systeemit sairastavat vuodelta 2009. Siinä pureskelin Holmströmin näkemystä, jonka mukaan talouskriisin keskeinen syy oli ”systeemin sairaus”, siis rakenteelliset seikat. Professori jätti kokonaan mainitsematta itse päättäjien, finanssipankkiirien osuuden. Jokainen voi itse tykönänsä miettiä kriisin syitä, joita oli varmasti vielä muitakin. Moni asiantuntija on sitä mieltä, että mitään ei opittu, ja uusi kriisi kolkuttaa jo ovella.
” — Suomalainen ekonomisti Bengt Holmström, jolla on professorinvirka yhdysvaltalaisessa yliopistossa, on julkisuudessa leimannut talouskriisin ”systeemin sairaudeksi”. Kannanotto sisältää ajatuksen, että syyllisiä kriisiin eivät olleet esimerkiksi investointipankkien johtajat, vaikka nämä jättibonusten voimalla kehittivät ja markkinoivat myöhemmin arvottomiksi osoittautuneita ”roskalainapapereita”, jotka horjuttivat ja jopa kaatoivat pankkeja.
Syyllisiksi ei myöskään katsota näiden papereiden luokittajia, jotka vakuuttivat ostajille niiden olevan täysin turvallisia. Ekonomistit ovat myös hyvin haluttomia finanssimarkkinoiden valvonnan lisäämiseen. He katsovat kasvottomien markkinoiden korjaavan itse tällaiset ”häiriöt” – jotka saivat globaalin talouden romahduksen partaalle.
On hieman vaikea ymmärtää, miksi ekonomistit haluavat kaikessa rauhassa tutkia, mikä aiheutti ”systeemiriskin” – ja samalla sivuuttavat aivan ilmeiset kriisin mikrotasoiset syyt sekä syylliset. Ehkä tottuminen makronäkökulmaan kutistaa mikronäkökulman ihmisineen muurahaisen kokoiseksi?
Syynä tähän voi olla myös se, että ekonomistien suosimat teoriat ja mallit ovat tavallaan osasyyllisiä finanssikriisiin. Niiden opastuksellahan on rakenneltu muun muassa roskalainainstrumentteja – samoin kuin monimutkaisia palkitsemisjärjestelmiä, jotka tuottivat suunnattomia bonuksia eräille ja suuria vahinkoja kansantalouksille.
Systeemiin liittyvät ja henkilötason syyt eivät ole toisiaan poissulkevia. Kumpikin on vaikuttanut näiden kriisien syntymiseen ja laajuuteen – ja siksi kumpaankin on puututtava. Kun syyllisyyttä havaitaan, ei pidä kaihtaa syyllistämästä vastuussa olleita yksilöitäkään. Muuten sairaudet eivät parane.”
(Systeemit sairastavat, Turun Sanomat, Kirjoittajavieras-palsta 1.10.2009).
Tutkijakin on tietenkin ihminen, jolla on omat tavoitteensa ja intressinsä, jotka heijastuvat hänen tutkimusasetelmiinsa ja johtopäätöksiinsä. Nobel-palkintokaan ei muuta tätä tosiasiaa. Holmström on epäilemättä ansainnut palkintonsa – hän on varmasti toiminut etevästi tieteenalansa ja menetelmiensä rajaamissa puitteissa. Meidän maallikoiden ei vain pidä odottaa, että tutkijalla on pätevät ja puolueettomat reseptit maamme päiväkohtaisiin talousongelmiin. ”