KERRANKIN VOI SYDÄMENSÄ POHJASTA HUOKAISTA HELPOTUK- SESTA SIITÄ, ETTÄ JOKIN PALJON SATSATTU HÖLMÖYS ON SITTEN- KIN VAIN HÖRÖLÖRÖÄ JA HAISTAPASKANTIEDETTÄ, KUTEN NÄIDEN ”PROFESSOREIDEN” JA TUTKIJOIDEN ”KONE-KOGNITIO- PSEUDOTIEDE”…
HUH-HUH!!!
EI TODELLAKAAN OLE EIKÄ OLE KOSKAAN OLLUT TULOSSA ”IHMISTÄ VIISAAMPIEN ITSEÄÄN KEHITTÄVIEN TODELLA AJATTELEVIEN ”SUPERTIETOKONEIDEN KEINOÄLYSUNGULARITEETTIA”!
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005413969.html
Keskustelua:
a4: Vastaus #1 : to 19.10.2017
Tekoälyn kehityksessä aiemmin nauretut virstanpylväät ovat yksi toisensa jälkeen saavutettu.
http://m.iltalehti.fi/digi/201705292200170497_du.shtml
” Tekoäly voitti ihmisen ylivoimaisesti Go-lautapelissä, jonka piti olla sille liian vaikea opittavaksi
Kehityssuunta näyttäisi olevan kohti supertekoälyä.
… ”
Ehkä tämä ketju kaipaisi mielipiteiden möläyttelyn ja vihahuutelun sijaan analyyttista perusteltua kritiikkiä ja pohdintaa.
Toisaalta yhtä hyvin voisimme pohtia myös veden pysymistä hanhen selässä tai alkeishiukkasten kykenemättömyyttä supermonimutkaisiksi rakenteiksi ja prosesseiksi.
a4:
Vs: Kognitiotieteilijöiden hörönlörövaroitus ”supertekoälystä” on onneksi väärä häly
Tekoälyn kehityksessä aiemmin nauretut virstanpylväät ovat yksi toisensa jälkeen saavutettu.
Ei vaadi välttämättä ajattelua eikä todista mitään. vahvasta tekoälystä, ”OIKEASTA koneellisestA ajattelusta”
LainausKehityssuunta näyttäisi olevan kohti supertekoälyä.
Miltä kenestäkin näyttää, mutta ei ole. Materian sosiaalista liikemuotoa (emergenssitasoa) ei synny pelkästä matematiikasta. Siitä syntyy vain sitä pelkkää analogiaa.
LainausEhkä tämä ketju kaipaisi mielipiteiden möläyttelyn ja vihahuutelun sijaan analyyttista perusteltua kritiikkiä ja pohdintaa.
Toisaalta yhtä hyvin voisimme pohtia myös veden pysymistä hanhen selässä tai alkeishiukkasten kykenemättömyyttä supermonimutkaisiksi rakenteiksi ja prosesseiksi.
Tarvitaan sekä analyyttistä että synteettistä pohdintaa.
Myöskään (muut) eläimet eivät ajattele. Niilläkään ei ole ”superälyä”.
Osasiko ihmetrolli-harmaapapukaija Alex (? – 2007) oikeasti laskea ja ajatella?
Jos tavoitellaan tai ennustetaan ihmisten ajattelun tasoista ja jopa sen ylittävää vah-vaa tekoälyä, niin tarvitaan havaintoja tämän suuntaisista kehitysaskelista eli virstan-pylväistä koska hyvin harvoin suuret kehitysaskeleet tapahtuvat nopeasti vaan ovat tarkemmin katsottuna usein hitaita monitahoisia tapahtumaprosesseja eli kehityskul-kuja.Kyllä mielestäni moni autonominen robotti kykenee jo tänä päivänä määritel-mällisesti oikeaan koneelliseen ajatteluun, vaikka ei ihmisajatteluun vielä ylläkään.
Robotiikka ja tekoälyjärjestelmät eivät nekään ole pelkkää matematiikkaa, vaan huipputeknisesti kaukana tällaisesta olkiukosta.
Mielestäni moni muukin eläin ajattelee ja tuntee mutta ei samalla tavalla kuin ihmi-nen. On kuulema jo harkittu ihmisoikeuksien laajentamista muihinkin ihmisapinoihin. Tämä vain yhtenä esimerkkinä.Tieteellinen tieto muuttaa näitäkin vanhenevia määri- telmiämme ja jaottelujamme jatkuvasti kehittyessään.
Mainitsemastasi eläinten superälyn puutteesta, johtui mieleeni superälyn mahdolli-nen olomuoto myös jonkinlaisena joukkoälykkyytenä tai superorganismin ajatteluna. Esim. nykyistä nettiä tai ihmiskuntaa voisi jo pitää superälykkäänä oliona.
Toki voidaan jossain mielessä rajata maapallokin yhdeksi superälykkääksi olioksi, nimeltään vaikka Kaija.
Kuten luontokin on ollut ihmislajiaan älykkäämpi toimija hyvin pitkään niin uskon tulevankin emergentin ja luontoon kuuluvan superälykkyyden olevan jokin suurempi organismi tai rakennejärjestelmä joka hyödyntää myös ihmistyövoimaa sekä ihmisajattelua, elimellisenä osana järjestelmää. Niin pitkään kuin ihmislaji on lajina olemassa.
Kehityssuunta näyttäisi olevan myös ihmislajin olemassaolon kohdalla teknologisen kiihtyvästi nykymuotoisen lajin häviämistä eli kehittymistä hyvinkin nopeasti erimuotoisiksi kyborgi-ja konelajeiksi.
Normaalia evoluutiota, vaikkakin vauhdikasta.
Tarinahan on ikivanha. Ihminen pyrkii kopioimalla hyödyntämään sokean luonnon kehittämiä häikäiseviä rakenneratkaisuja ja parantamaan niitä jatkuvasti.
Lentämisestäkin tuli uusia häikäiseviä ihmisten luomia versioita jotka kiihtyvästi kehittymällä jo ylittävät aiemmat lentämisen tavat ja taidot monella tavalla.
Tässä muutama tuore ja tragikoominen ellei mustan huumorin sävyttämä heikon tekoälyn sekä robotiikan vauvanaskel:
« Viimeksi muokattu: su 22.10.2017, 23:50:50 kirjoittanut a4 »
a4:
Vs: Kognitiotieteilijöiden hörönlörövaroitus ”supertekoälystä” on onneksi väärä häly
Tekoälyn kehityksessä aiemmin nauretut virstanpylväät ovat yksi toisensa jälkeen saavutettu.
http://m.iltalehti.fi/digi/201705292200170497_du.shtml
Kehityssuunta näyttäisi olevan kohti supertekoälyä.Ehkä tämä ketju kaipaisi mielipiteiden möläyttelyn ja vihahuutelun sijaan ana-lyyttista perusteltua kritiikkiä ja pohdintaa.Toisaalta yhtä hyvin voisimme pohtia myös veden pysymistä hanhen selässä tai alkeishiukkasten kykenemättömyyttä supermonimutkaisiksi rakenteiksi ja prosesseiksi.
Kun nyt lintuihin päästiin niin voitaisiin pohtia myös, kumpi oli ensin, muna vai kana.
Hyvä kysymys joka kuvaa hyvin tätä ajattelun ja älykkyydenkin määritelmällisyyttä.
Kuten muniakin, niin eläimellistä ajattelua ja määritelmästä riippuen ehkä jopa kas-vienkin ajattelua on ollut ennen ihmisajattelua. Mutta kananmuna oli vasta kanan muna ja inhimillinen ajattelu oli vasta ihmiselle ominaista ajattelua. Toki monesti arkikielessä munalla tarkoitetaan kananmunaa ja joskus ihmisenkin munaa joka ei edes ole muna sanan varsinaisessa mielessä eli nykyään tieteellisessä maailmanku-vassa. Jos taas haluamme määritellä ajattelun vain inhimilliseksi ajatteluksi niin mie-lestäni voisimme yhtä hyvällä syyllä rajata munankin vain ja ainoastaan kanamunak-si, kanan määritelmään lujasti luottaen, jolloin olisi väärin puhua muista munista kuten esim. pääsiäismunista tai fabergen munista.
Vs:Kognitiotieteilijöiden hörönlörövaroitus ”supertekoälystä” on onnekshäly
http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244852-skenaariohopoa-roboteista
Skenaariohöpöä roboteista
22.10.2017 17:56 Lauri GröhnRobotit Singulariteetti Tulevaisuusskenaariot
Skenaariot ovat mahdollisia tulevaisuuspolkuja.Tutkimuksessa Jari Kaivo-oja etc. on pohjana käytetty Kurzweilin teknologisesta singulaariteetista,kuvat, joka perus- tuu tietokoneiden kapasiteetin kasvuun. Sen mukaan tietokoneen kyvykkyys tulee ylittämään ihmisen kyvykkyyden joskus vuosisadan puolivälissä. Valitettavasti tuo median hellimä hypoteesi on puhdasta roskaa. Määrä ei muutu laaduksi. Tulevaisuuspolku ei siis ole validi.
Kaivo-oja, Jari, Roth, Steffen & Westerlund, Leo (2017) Futures of Robotics. Human Work in Digital Transformation. International Journal of Technology Management, Vol. 73, No. 4, pp. 176-205.
Kyllä määrä on muuttunut luonnossa ennenkin laaduksi. Siihen tarvitaan vain evo-luution tai alkeishiukkasten kasautuvuutta. Evoluutiossa kasautumisella tarkoitetaan, Jyrki Kataista lainatakseni, parhaiden käytänteiden taloudellisuutta. Tai teknologisen kiihtyvyyden tapauksessa kasautumisella voidaan tarkoittaa tiedollista ja teknologista kumulatiivisuutta. Toki ilman näitä ei määrä muutu laaduksi.
Tekoälyn singulariteettiennusteen tarkkuuteen en ota tämän tarkemmin kantaa mut-ta painotan sen oikeansuuntaisuutta. Lisäksi latistan tuon singulariteetti-sanan hoh-toa, toteamalla että me itse elämme jo modernissa singulariteetissa esim. Kivikau-den, luonnonkansojen tai muurahaisten näkökulmasta. Tietoon perustuva monimut-kaistuva maailmankuva tuottaa myös moderneille nykyihmisille singulariteettia lähes-tyviä maailman pirstoutumisen kokemuksia ja lisää painetta sulautua henkisesti ja kehollisesti yhä vahvemmin teknologiaan.. Kyse on siis vain luonnollisesta muutos-paineesta ja pakollisesta muutoksesta.
Aina ei ole ollut ihmisiäkään.Toki singulariteetti aikalaisihmisilleen voidaan joutua kokemaan siinä tapauksessa että tekoälyn kehitysnopeus ylittää ihmisen sopeutu-misnopeuden. Mikä ei yllättäisi ainakaan itseäni.
« Viimeksi muokattu: ti 24.10.2017, 07:29:46 kirjoittanut a4 »
Spammiro Botti:
Vs: Kognitiotieteilijöiden hörönlörövaroitus ”supertekoälystä” on onneksi väärä häly
http://www.iltalehti.fi/digi/2016030921241702_du.shtml
Kuuluisa tulevaisuustutkija: tekoäly ohittaa ihmisen 2029 – ja oppii rakastamaan
Sunnuntai 13.3.2016 klo 09.50
Tarkoista ennusteista tunnettu futuristi Ray Kurzweil pitää väistämättömänä sitä, että tekoäly ohittaa ihmisälyn kapasiteetin.
(MOSTPHOTOS)
Maailman kaukonäköisimpänä pidetty tulevaisuustutkija, keksijä ja Googlelle työs-kentelevä Raymond Kurzweil on esittänyt kosmologi Neil deGrasse Tysonin kanssa pidetyssä keskustelutilaisuudessa ennusteen, että tietokoneälyt ohittavat ihmisen älyn vuoteen 2029 mennessä, ja tekevät sen oppimalla ihmisen tunneälyn.
– Kun puhun tietokoneista saavuttamassa ihmistason älyn,en puhu loogisesta älystä. Puhun huumorista ja rakkauden ilmaisemisesta, se on ihmisälyn terävintä kärkeä, Kurzweil sanoin New Yorkissa pidetyssä tilaisuudessa, uutisoi CNN Money.
Kun vastaväittäjäksi asettunut Tyson haastoi Kurzweiliä kysymällä, kirjoittaako teko-äly joskus kirjallisuuden Nobelin voittavan teoksen, futuristi kuitenkin tarkensi, ettei usko tekoälyn täysin korvaavan ihmisälyä.
– Sen sijaan me tulemme liittymään yhteen tuon älyn kanssa, kuvailee Kurzweil.
Kurzweil hahmottelee tulevaisuuden maailmaa, jossa aivoihin asennetut nanokoneet antavat ihmiselle tekoälyn ominaisuuksia ja mahdollistavat uusien kykyjen lataami-sen internetistä, hieman Matrix-elokuvien tapaan. Lisäksi ihminen oppii muokkaamaan oman ruumiinsa ominaisuuksia geenien editoinnilla.
Kurzweil on myös optimistisempi kuin monet muut tulevaisuustutkijat,joiden mukaan teknologian mahdollistamat supervoimat tulevat olemaan vain rikkaiden ulottuvilla.
– Nanokoneet tulevat olemaan kaikkien saatavilla. Nämä teknologiat demokratisoituvat, koska ne muuttuvat koko ajan halvemmiksi.
LASSI LAPINTIE
lassi.lapintie@ilmedia.fi
Tämä on sama jäpikäs, joka aiko panna ”unet kasetille”…
Spammiro Botti:
Vs: Kognitiotieteilijöiden hörönlörövaroitus ”supertekoälystä” on onneksi väärä häly
KVASITIETOYHTEISKUNTA
Ei tullut tietoyhteiskuntaa. Tuli markkinointihöpöinen tietoistettu yhteiskunta.
Hararin kirjat lukijan vastuulla
29.9.2017 19:44 Lauri Gröhn
Algoritmit Evoluutiopsykologia
Yuval Harari: Homo Deus
Yuval Harari, Homo Deus, hohhoijaa. Evoluutiopsykologiaa, algoritmeja…
”Pitkälle jalostetut algoritmit, joita kutsumme aistimuksiksi, tunteiksi ja haluiksi, tekevät 99 prosenttia päätöksistämme – näiden joukossa kaikkein tärkeimmät elämänvalintamme…”
(SB:Valetta:Jos nuo ”tekevät päätöksen”,se ei ole päätös ollenkaan (eikä sellaisesta synny ainakaan välttämättä mitää illuusiotakaan!),vaan se on reagoimista. Nuo eivät tee todellisia päätöksiä, vaan ovat enempikin osa niitä vaihtoehtoja, esimerkiksi valita kuikuttava työkaveri johonkin hommaan, kun muitakaan sopivia ei ole tarjolla.)
Lisäys:
Yuval Hararin perusteettomat spekulaatiot voi jättää omaan arvoonsa:
”1. Tiede on yhdistymässä yhdeksi kaikenkattavaksi oppijärjestelmäksi,jonka mukaan kaikki organismit ovat algoritmeja ja elämä on datankäsittelyä.
(SB:Ei ole.Ei ole ”kaikenteoriaa”,eikä sellaista myöskään tule.Se on monadologiaa.)
2. Äly on eriytymässä tietoisuudesta.
(SB: Ei ole. Käsittämätön väite.)
3.Ei-tietoiset mutta hyvin älykkäät algoritmit saattavat pian tuntea meidät paremmin kuin me itse.”
Suutari ei ole pysynyt lestissään. Evoluutiopsykologia, transhumanismi ja tietojenkäsittely eivät ole tieteitä.
En YLE igen…
https://yle.fi/uutiset/3-8751406
Metsästäjäkeräilijä muuttuu kohta kyborgiksi – historioitsija: tulevaisuudessa vain köyhät kuolevat
Kansainvälisessä menestysteoksessaan israelilainen historian tohtori Yuval Noah Harari käy läpi ihmiskunnan suuret muutokset ja niihin vaikuttaneet tekijät.Maailman hallitsemisen kannalta tärkeitä askelia ovat olleet kielitaito, sitten maanviljelys ja lopulta tiede. Tulevaisuuden suurin muutos on, kun ihmisestä tulee kyborgi ja ruu-miinosia korvataan laitteilla. Hararin mukaan muutos tapahtuu jopa 50 vuoden aikana.
17.3.2016 klo 19:38päivitetty 18.3.2016 klo 18:37
Mistä on kyse?
Israelilainen historioitsija Yuval Noah Harari kuvaa ihmiskunnan kehittyneen kolmen suuren muutoksen kautta.
Tulevaisuudessa Homo sapiens saattaa korvautua kyborgeilla, joissa on vain osia elävästä ihmisestä.
Ihmisen keho ei ole kehittynyt paljoakaan metsästäjä-keräílijä ajasta.
Oxfordissa väitellyt Yuval Noah Harari (s. 1976) sanoo kirjoittaneensa Sapiens – Ih-misen lyhyt historia -teoksensa, koska halusi ymmärtää paremmin globaaleja ongel-mia. Sama halu on ollut sadoilla tuhansilla ihmisillä ympäri maailmaa.Kirja on kään- netty pian 40 kielelle ja sitä on ylistetty arvioissa vähän joka puolella. Yhdysvaltojen-myynti lähti kiitoon, kun Facebookin perustaja Mark Zuckerberg suositteli sitä tuhansille seuraajilleen.
– Tietyssä iässä ihminen kaipaa laajempaa tietoa oman kansallisen historian lisäksi. Et ymmärrä isoja maailmanlaajuisia ongelmia, jos et tunne planeetan ja ihmislajin kehityshistoriaa laajemmin, Harari sanoo Yle Uutisten haastattelussa.
Ihmislajin kehityksen varhaisvaiheissa maapallolla vaelsi useita eri lajeja, mutta Homo sapiens syrjäytti lopulta kaikki muut. Silti meissä kaikissa on neandertalilaisen geenejä muutama prosentti perimässämme afrikkalaisia lukuun ottamatta. Hararin mukaan Homo sapiensin sosiaaliset taidot ja etenkin kyky kommunikoida kielellisesti olivat ne tekijät, jotka soivat lajille nykyisen valta-aseman.
Kehityksen vallankumoukset
Harari käy ihmiskunnan historiaa läpi nimittämällä suuria muutoksia vallankumouk-siksi. 70000 vuotta sitten tapahtui kognitiivinen vallankumous. Hararin mukaan ihminen oppi tuolloin käyttämään kieltä ja hallitsemaan suuria yhteisöjä. Neandertalilaiset eivät tähän pystyneet.
(SB: Hypoteesi; tämä lisäksi ei tarkoita,etteikö nykyihminen olisi voinut kommunikoi- da kielellisesti paljon aikaisemminkin, kuin törmäsi Euroopassa neandertalilaisiin. T.)
Toinen suuri hyppäys oli maanviljelyn aloittaminen. Noin 10 000 vuotta sitten ihminen kesytti kotieläimet ja oppi viljelemään viljaa.
– Tämä mahdollisti isot yhteisöt ja kuningaskunnat. Se ei ollut hyvä muutos eläi-mille, kuten lehmille ja kanoille, ne kärsivät hirvittävästi, mutta ihmisen voima kasvoi, Harari kertoo.
Kolmas merkittävä vallankumous on Hararin mukaan tieteen läpimurto 500 vuotta sitten. Tämä kehitys jatkuu edelleen.
– Ihmisestä tuli luonnon valtias, sillä hän ymmärtää paremmin biologiaa, kemiaa, ja fysiikka toimii. Tämä antoi mahdollisuuden manipuloida maailmaa, toteaa tohtori Yuval Harari.
Suuri muutos edessä
Tieteen kehittyminen on antanut yhä uusia mahdollisuuksia ja seuraavaksi on edes-sä kehitys, joka saattaa Hararin mukaan johtaa koko Homo sapiensin sukupuut-toon. Hänen mukaansa jo nyt Piilaaksossa puhutaan sujuvasti ikuisesta elämästä, jonka saattaa saada jo lähimmän 50 vuoden aikana. Ihmisen osia voitaisiin korvata keinotekoisilla elimillä, jos alkuperäinen sydän tai maksa pettää.
– Voimme päivittää itseämme bioteknologian avulla yhä uudelleen. Homo sapiens ehkä katoaa kokonaan ja korvautuu kokonaan uudella olennolla, joka eroaa meistä yhtä paljon kuin me aikanaan neandertalilaisista, kuvailee Harari.
(SB: Paskaa.)
Kuulostaa hieman kuvitteelliselta tieteiskirjallisuudelta, mutta Harari on tosissaan. Hänen mukaansa asialla on vakavasti otettavia tiedemiehiä.Kyborgiksi muuttuminen tai ikuisen elämän hankkiminen ei kuitenkaan ole jokamiehen oikeus. Vain harvalle upporikkaalle voidaan suoda tämä mahdollisuus.
– Syntyy hirveä kuilu rikkaiden ja köyhien välille. Aiemmin kuolema teki kaikista ihmisistä tasavertaisia, kuningaskin joutui kuolemaan, Harari mietti.
– Mutta sadan vuoden kuluttua ehkä vain köyhät ihmiset joutuvat kuolemaan. Rik-kaat jatkavat elämää kauniina, nuorina ja hyvävoimaisina vuosisatoja. Tämä synnyt-tänee hirveän vihan köyhien joukossa. Myös rikkaat joutuvat pelkäämään enemmän. Jos joku terroristi räjäyttää sinut,silloin kuolet eikä kukaan voi herättää sinua henkiin, maalailee historioitsija tulevaisuutta.
Syntyy hirveä kuilu rikkaiden ja köyhien välille.
(Yuval Noah Harari)
Jos ihmiset ajattelevat elävänsä ikuisesti, he eivät silloin Hararin mukaan ota minkäänlaisia riskejä, joten se ei silloin ole välttämättä mikään hyvä elämä.
Tulevaisuudessa siis alamme hallita paitsi ympäristöämme myös omaa kehoamme entistä enemmän. Aivotkin saattavat olla suoraan yhteydessä tietojärjestelmiin, jolloin emme enää tarvitse kommunikointiin kuulo- tai näköaistia.
(SB: Potaskaa: tämä olsi justiin sitä Antti Revonsuon ja muiden ”aivokaapelitelepatiaa”!)
Maanviljelyksen aloittaminen ei tehnyt hyvää ihmisen keholle. Ankara ponnistelu pel-loilla ja veden noutamisessa ei oikeastaan ole lainkaan ihmiselle tyypillistä. Metsäs-täjäkeräilijät olivat tottuneet tuhansia vuosia kiipeilemään puissa ja etsimään syötä-viä kasveja, metsästämään ja kalastamaan. Maanviljelys sitoi ihmisen rankkaan ja yksitoikkoiseen työhön. Tuloksena selkäkipuja ja rasitusvammoja, joista kivikautinen vartalon rakenteemme edelleen kärsii.
Myös ruokavalio yksinkertaistui maanviljelyn myötä. Tavallisille ihmisille oli tarjolla vain yksinkertaista ja yksipuolista ruokaa aiempaan verrattuna.
– Metsästäjäkeräilijät söivät tusinoittain eri lajeja sieniä, kalaa, lihaa, pähkinöitä ja kaikkea monipuolisesti. Keskiverto kiinalaisen maanviljelijän ruokana oli ja on riisiä aamulla, riisiä lounaaksi ja riisiä illalliseksi, sanoo Harari.
Ihmisen onnellisuuden kehittyminen ei välttämättä ole sujunut samaa vauhtia muun kehityksen kanssa. Harari epäilee metsästäjäkeräilijöiden eläneet varsin onnellisina.
Voi hyvin kuvitella, että keskiverto metsästäjäkeräilijä nautti elämästään enemmän kuin keskiverto kiinalainen tehdastyöläinen.
(Yuval Noah Harari)
– Tänään sadat miljoonat ihmiset heräävät aamulla ja jos asuvat Kiinassa tai Bang-ladeshissa, niin viettävät päivänsä saastuneessa tehtaassa. Työskentelevät 10–12 tuntia joka päivä yksitoikkoisesti. Käyttävät koneita, palaavat sitten kotiin täysissä junissa tai busseissa pieneen asuntoonsa ja seuraavana päivänä sama uudelleen, uudelleen seitsemänä päivänä viikossa koko vuoden ajan, vertaa israelilainen historioitsija.
– Voi hyvin kuvitella, että keskiverto metsästäjäkeräilijä nautti elämästään enemmän kuin keskiverto kiinalainen tehdastyöläinen, kuittaa Harari.
(SB: Paskaa: tuo ketku ei tiedä kiinalaisen teollisuustyöntekijän elämästä mitään. T)
Onko tiede hyvä vai paha?
Tohtori Yuval Harari pohtii paljon tieteen merkitystä ihmiskunnan kehittäjänä. Hän sanoo, että etenkin 1800-luvulla tiede oli hyvin sidoksissa kapitalismin kehitykseen ja edelleen tutkijat ovat hyvin tiukasti rahoittajien ohjauksessa.
– Geeniteknologian, tekoälyn ja jopa historian tutkiminen maksaa paljon rahaa. Tutkija saa rahansa joko valtiolta tai liike-elämältä. Ne eivät rahoita tiedettä hyvästä sydämestään ja hyväntekeväisyyttään, vaan yleensä siksi, että kuvittelevat saavansa tieteestä jotain hyötyä, Harari sanoo.
Monet tutkimustulokset voidaan hyödyntää, mutta tutkijat eivät koskaan ole päättä-neet miten lopulta käy. Ydinvoiman kehittäjät eivät päättäneet lopputulokseksensa eli tuhoavan ydinpommin käytöstä ja sama asetelma on bioteknologian ja geenitek-nologian kehittäjien yhteydessä. Tuloksia voidaan käyttää hyvään tai pahaan. Harari vertaa aiempia keksintöjä, joitka ovat mullistaneet maailmaa.
– Autoja ja rautateitä voi käyttää monella tapaa, voi rakentaa kommunistisen yksin-vallan, fasistisen yhteiskunnan tai liberaalin demokratian. Junat ja radiot eivät kerro itse, mitä niillä pitää tehdä. Kaikki riippuu meistä, pohtii Harari.
Tieteen ja kapitalismin liitto on edelleen Hararin mukaan olemassa, vaikka tutkijat siitä harvemmin puhuvat.
(SB: Paskaa! Kapitalismista tuli jo viime vuosisadan alussa tieteen vihollinen vaskistivaletieteen myötä (jota Hararikin edustaa)! T.)
Uudet uskonnot
Mikään suuri ihmisyhteisö ei toimi ilman järjestelmää ohjaavaa ideologiaa tai uskon-toa. Aiemmin ihmisiä uhkailtiin jumalan rankaisulla. Nyt tilalle ovat tulleet suuret ideologiat, kuten kommunismi, liberalismi tai ihmisoikeudet. Hararin mukaan niissä kaikissa taustalla kuvitteelliset tarinat, joihin uskotaan.
– Aiemmin ihmisiä uskoteltiin, että jumala rankaisee kuoleman jälkeen. Tämä ei ole totta, sillä ei ole mitään jumalaa. Nyt sanotaan, ettet saa tehdä jotain, jos se on vastoin ihmisoikeuksia. Tämäkään ei ole totta, sillä ihmisellä ei ole mitään biologisia oikeuksia, Harari väittää.
(Oikeudet ovat sosiaalisia, ja liityvät valtioon. Moraali ei liity ainakaan määritelmällisesti valtioon. T.)
Kapitalistit uskovat markkinoiden näkymättömiin käsiin.
(Yuval Noah Harari)
Samanlainen suuri ideologinen harha sisältyy väitteeseen vapaasta markkinatalou-desta. Harari naurahtaa kuvaillessaan poliitikkoja, jotka haluavat jättää asioiden hoidon markkinoiden vastuulle.
– Kapitalistit uskovat markkinoiden näkymättömiin käsiin. Todella vapaita markkinoi- ta ei ole olemassakaan, sillä mikään markkina ei toimi ilman ohjailevia hallituksia, kuninkaita tai muita tahoja. Jos kaikki on myytävissä, niin silloin voit ostaa ja myydä oikeutta, turvallisuutta, jopa oikeusistuimia ja poliiseja, sanoo Harari.
(Ja haistapaskantiedettä, T.)
Maapallon rauhan aika
Vaikka historioitsija Yuval Harari maalailee varsin synkkiä kuvia ihmiskunnan histo-riasta ja tulevaisuudesta, hän pitää kuitenkin toisen maailmansodan jälkeistä aikaa varsin rauhallisena. Suurvallat eivät ole sotineet keskenään ja pienimmissä konflikteissa on kuollut varsin vähän ihmisiä.
Ydinaseiden käyttö mahdollisessa kolmannessa maailmansodassa tuhoaisi koko ihmiskunnan ja tämän ovat suurvaltojen päättäjät Hararin mukaan tajunneet.
Suuremmat uhat tulevat nyt muualta.
– Itsemurhiin kuolee enemmän ihmisiä kuin sodissa, terrori-iskuissa tai rikosten uhrina. Näin ei ole ollut koskaan aiemmin historian aikana, Harari todistelee.
– Samaan aikaan ihmisiä kuolee enemmän ylensyöntiin kuin väkivaltaan. Tämäkin ensi kertaa historian aikana. Länsimaissa jokaista terroristin uhria kohden kuolee tuhat ihmistä liikalihavuuteen ja diabetekseen, joten McDonalds on suurempi uhka kuin al-Qaida, israelilainen historioitsija päättää haastattelun.
Tarkennettu 18.3. klo 18.36 neandertalilaisten geenien ja ydinvoiman kehittäjien osalta. ”
Vs: Kognitiotieteilijöiden hörönlörövaroitus ”supertekoälystä” on onneksi väärä häly
Tekoälyn kehityksessä aiemmin nauretut virstanpylväät ovat yksi toisensa jälkeen saavutettu.
Ei vaadi välttämättä ajattelua eikä todista mitään. vahvasta tekoälystä, ”OIKEASTA koneellisestA ajattelusta”
LainausKehityssuunta näyttäisi olevan kohti supertekoälyä.
Miltä kenestäkin näyttää, mutta ei ole. Materian sosiaalista liikemuotoa (emergenssitasoa) ei synny pelkästä matematiikasta. Siitä syntyy vain sitä pelkkää analogiaa.
LainausEhkä tämä ketju kaipaisi mielipiteiden möläyttelyn ja vihahuutelun sijaan analyyttista perusteltua kritiikkiä ja pohdintaa.
Toisaalta yhtä hyvin voisimme pohtia myös veden pysymistä hanhen selässä tai alkeishiukkasten kykenemättömyyttä supermonimutkaisiksi rakenteiksi ja prosesseiksi.
Tarvitaan sekä analyyttistä että synteettistä pohdintaa.
Myöskään (muut) eläimet eivät ajattele. Niilläkään ei ole ”superälyä”.
Osasiko ihmetrolli-harmaapapukaija Alex (? – 2007) oikeasti laskea ja ajatella?
Jos tavoitellaan tai ennustetaan ihmisten ajattelun tasoista ja jopa sen ylittävää vahvaa tekoälyä, niin tarvitaan havaintoja tämän suuntaisista kehitysaskelista eli virstanpylväistä koska hyvin harvoin suuret kehitysaskeleet tapahtuvat nopeasti vaan ovat tarkemmin katsottuna usein hitaita monitahoisia tapahtumaprosesseja eli kehityskulkuja. Kyllä mielestäni moni autonominen robotti kykenee jo tänä päivänä määritelmällisesti oikeaan koneelliseen ajatteluun, vaikka ei ihmisajatteluun vielä ylläkään.
Kyberneettistä fysikaalista toimintaa ei pidä nimittää ajatteluksi, vaikka se olisi merkkiohjattuakin (merkki on symboli vain jos kytkentä on sosiaalinen), kuten ei-merkkirakenteista biologista reagointiakaan, koska niistä mm. molemmista puuttuu symboliajattelulle ja vain sille mahdollinen tietoisuus.
Erilaisille ilmiöille on käytettävä eri termejä, jotta niistä voidaan periaatteessakaan rakentaa ennustavia ja siten testattavissa olevia teorioita.
Robotiikka ja tekoälyjärjestelmät eivät nekään ole pelkkää matematiikkaa, vaan huipputeknisesti kaukana tällaisesta olkiukosta.
Niiden itseohjautuvuus on kybernetiikkaa, joka on matematiikkatiede. Sen reaalitiedevastin on systeemiteoria.
Mielestäni moni muukin eläin ajattelee ja tuntee mutta ei samalla tavalla kuin ihminen.
Ei ajattele eikä tunne samoin, se on fakta. Se reagoi.
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/12/paviaanin-kasitteellinen-ajattelu-ei-oikein-vakuuta-2001
On kuulema jo harkittu ihmisoikeuksien laajentamista muihinkin ihmisapinoihin. Tämä vain yhtenä esimerkkinä.
Mielestäni niiden oikeudet uhanalaisina lajeina on turvattava muulla tavoin.
Tieteellinen tieto muuttaa näitäkin vanhenevia määritelmiämme ja jaottelujamme jatkuvasti kehittyessään. Mainitsemastasi eläinten superälyn puutteesta, johtui mieleeni superälyn mahdollinen olomuoto myös jonkinlaisena joukkoälykkyytenä tai superorganismin ajatteluna.
Ilmisen kiellinen ajattelu, joka sitten pelaa täysin yksilöllisenäkin, on tosiaan syntynyt ihmisapinoiden laumaälystä ja sen työkaluista.
Mutta siinä on tapahtunut laadullinen ja emergenssimuutos:
Esim. nykyistä nettiä tai ihmiskuntaa voisi jo pitää superälykkäänä oliona.
Toki voidaan jossain mielessä rajata maapallokin yhdeksi superälykkääksi olioksi, nimeltään vaikka Kaija.
Periaatteessa kyllä, mutta taaskin termi ajattelu on pidettävä merkityksessä YH-TEEN PÄÄHÄN KERRALLAAN TIIVISTETTY ”laumatoiminta” (vaikka se ei tarkas-ti ottaen pidäkään paikkansa:uusi idea voi syntyä periaatteessa monisubjektisesti, esimerkiksi eri henkilöt voivaat samaan oloon ja sen khittämiseen liittyen ajaa vaikka huomaamattaankin täysin eri asioita, ja PERIAAATTESSA tulos VOI olla muutakin kuin paskankompromissi).
Kuten luontokin on ollut ihmislajiaan älykkäämpi toimija hyvin pitkään niin uskon tulevankin emergentin ja luontoon kuuluvan superälykkyyden olevan jokin suurempi organismi tai rakennejärjestelmä joka hyödyntää myös ihmistyövoimaa sekä ihmisajattelua, elimellisenä osana järjestelmää.
Juu, periaatteessa kyllä… Mutta näissä Muskin kotkotuksissa eiole kyse siitä…
Näiilä on sitä paitsi TÄYSIN VÄÄRÄ KÄSITYS AIVOJEN TOIMINNASTA, jota EI SAA KYSEENALAISTAA.
Eikä sellainen ole mikään ”kone”, vaan ihmiset sisältävä sosiaalinen, ”ylisosiaalinen” systeemi.
Niin pitkään kuin ihmislaji on lajina olemassa.
Kehityssuunta näyttäisi olevan myös ihmislajin olemassaolon kohdalla teknologisen kiihtyvästi nykymuotoisen lajin häviämistä eli kehittymistä hyvinkin nopeasti erimuotoisiksi kyborgi-ja konelajeiksi.
Normaalia evoluutiota, vaikkakin vauhdikasta.
Tuosta ei ole mitään takeita.
Tarinahan on ikivanha. Ihminen pyrkii kopioimalla hyödyntämään sokean luonnon kehittämiä häikäiseviä rakenneratkaisuja ja parantamaan niitä jatkuvasti.
Lentämisestäkin tuli uusia häikäiseviä ihmisten luomia versioita jotka kiihtyvästi kehittymällä jo ylittävät aiemmat lentämisen tavat ja taidot monella tavalla.
Sitten pitäii mallintaa KOKO YHTERISKUNTAA eikä ihmisyksilöä. Mahdotonta. Ja turhaa.
Spammiro Botti:
Vs: Kognitiotieteilijöiden hörönlörövaroitus ”supertekoälystä” on onneksi väärä häly
http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244852-skenaariohopoa-roboteista
Skenaariohöpöä roboteista
22.10.2017 17:56 Lauri GröhnRobotit Singulariteetti Tulevaisuusskenaariot
Skenaariot ovat mahdollisia tulevaisuuspolkuja. Tutkimuksessa Jari Kaivo-oja etc.on pohjana käytetty Kurzweilin teknologisesta singulaariteetista, kuvat, joka perustuu tietokoneiden kapasiteetin kasvuun. Sen mukaan tietokoneen kyvyk-kyys tulee ylittämään ihmisen kyvykkyyden joskus vuosisadan puolivälissä. Va-litettavasti tuo median hellimä hypoteesi on puhdasta roskaa. Määrä ei muutu laaduksi. Tulevaisuuspolku ei siis ole validi.
Kaivo-oja, Jari, Roth, Steffen & Westerlund, Leo (2017) Futures of Robotics. Human Work in Digital Transformation. International Journal of Technology Management, Vol. 73, No. 4, pp. 176-205.
Kyllä määrä on muuttunut luonnossa ennenkin laaduksi.
Tottahan toki, suuntaan ja toiseen.
https://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Transformation+of+Quantitative+Into+Qualitative+Changes
Jos noin ei tapahtuisi, ei voitaisi esimerkiksi mitatakaan itään, koska mitat on määritelty viime kädessä tämän lain pohjalta fysiikassa.
Tässä käsiteltävässä asiassa ei kuitenkaan ole tuollainen vekslattavissa ole faasimuutos tai vastaava, vaan täysin uudenlaisen lakityypin muodostuminen TOISEEN KERTAAN OLENNAISESTI SAMANLAISENA paikkaan, jossa sellaisia lakeja (sosiaalisia) EI ENNEN OLE, ja jossa se jälkimmäinen ”ihme” sitten vielä MATKISI ENSMIMMÄISTÄ.
Se on verrattavissa enemmäkin siihen, että ELÄMÄ OLISI SYNTYNYT MAAN PINNALLE KAKSI ERI KERTAA, joista jälkimmäinen olisi ruvennut vielä matkimaan edellistä, ”simuloiman” sitä…
Siihen tarvitaan vain evoluution tai alkeishiukkasten kasautuvuutta.
Evoluutiossa kasautumisella tarkoitetaan, Jyrki Kataista lainatakseni, parhaiden käytänteiden taloudellisuutta.
Tai teknologisen kiihtyvyyden tapauksessa kasautumisella voidaan tarkoittaa tiedollista ja teknologista kumulatiivisuutta.
Toki ilman näitä ei määrä muutu laaduksi.
Määrä saa muuttua laaduksi mennen tullen ja toisin päin, mutta sillä ei synny mitenkään ”lainlaisesti” ”vahvaa tekoälyä, joka lisäski EI OLISI BIOLOGIAPERUSTAISTA ja fysiikkaperustaista. Mahdotonta.
Tekoälyn singulariteettiennusteen tarkkuuteen en ota tämän tarkemmin kantaa mutta painotan sen oikeansuuntaisuutta.
Se ei ole oikeansuuntaista. Ajattelu ja pssyyke eivät oli digitaalsia ”laskenta-algoritmeja”, kuten nuo ilmeisesti koodaamalla päänsä sekoittaneet luulevat.
Lisäksi latistan tuon singulariteetti-sanan hohtoa, toteamalla että me itse elämme jo modernissa singulariteetissa esim. Kivikauden, luonnonkansojen tai muurahaisten näkökulmasta.
Elämme eri emergenssitasolla kuin ne.
Uutta emergenssitasoa ei voida suunnitella vanhalta. Koska uudella emergensitasolla on ERILAISIA OLIOITA, oliotyyppejä, joiden alit eivät ”tunnu” alapuolella (esimerkiksi darwinin perinnöllisyyslait fysiikassa).
Tietoon perustuva monimutkaistuva maailmankuva tuottaa myös moderneille nykyihmisille singulariteettia lähestyviä maailman pirstoutumisen kokemuksia ja lisää painetta sulautua henkisesti ja kehollisesti yhä vahvemmin teknologiaan..
Kyse on siis vain luonnollisesta muutospaineesta ja pakollisesta muutoksesta.
Aina ei ole ollut ihmisiäkään.
Toki singulariteetti aikalaisihmisilleen voidaan joutua kokemaan siinä tapauksessa että tekoälyn kehitysnopeus ylittää ihmisen sopeutumisnopeuden.
Mikä ei yllättäisi ainakaan itseäni.
”Tekoäly” ei ole varsinaisesti älyä ollenkaan. Se on kybernetiikkaa.
Spammiro Botti:
Vs: Kognitiotieteilijöiden hörönlörövaroitus ”supertekoälystä” on onneksi väärä häly
GO-peli ja yleistysharha
26.10.2017 10:13 Lauri Gröhn
Media on täynnä höpöä tekoälystä. Tekoälyn markkinointi perustuu paljolti yleistysharhaan, jossa lähtökohtana on erittäin rajallinen heikon tekoälyn sovellus.
Viimeisin harhauttaja on AlphaGo Zero, joka oppii itsenäisesti GO-pelin säännöistä lähtien. Mutta tuota ei voi yleistää (video) mihin tahansa oppimiseen. Säännöt ovat eksaktit ja mahtuvat A-neloselle.