Kymmenen vuotta sitten kukaan ei puhunut pilvipalveluista. Kännykän käyttö ajaessa oli vanhanaikaisesti puhelimeen puhumista. Nyt autoilijoita kehotetaan kännykkään puhumisen lisäksi välttämään Facebookin päivittämistä ajon aikana.

Onkin herkullinen ajanviete pohtia, millaista tekniikkaa nykyiset kymmenvuotiaat käyttävät parikymppisinä. Siihen puuhaan hyvä kumppani on Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen tutkimus- ja kehittämisjohtaja Jyrki Kasvi.

– Kymmenen vuotta on pitkä aika, sillä tekniikka kehittyy niin nopeasti. Yksi todennäköisempiä kehityskulkuja on, että tekniikka ja ihminen ovat yhä enemmän vuorovaikutuksessa, kertoo Kasvi.

Kymmenen vuoden kuluttua keskustellaan siitä, että voiko niin epäluotettava olento kuin ihminen enää ajaa autoa julkisella tiellä.

Jyrki Kasvi, tekniikan tohtori

Digitaalinen sykemittari joutaa museoon

Suuria muutoksia tulee kehon toimintaa mittaavien laitteiden kehityksessä. Erityisesti vanhusten hoidossa ihon päälliset ja sisäiset laitteet valvovat ihmisen terveydentilaa. Laite raportoi muutoksista omaisille tai hoitohenkilökunnalle.

Sama tekniikka jalostuu myös viihteen ja erityisesti liikuntaa harrastavien käyttöön.

– Kymmenen vuoden kuluttua nykyiset sykemittarit näyttävät todella alkeellisilta. Silloin meillä on jonkinlainen ranneke tai sormus, joka mittaa elintoimintojamme jatkuvasti, Jyrki Kasvi visioi.

Siirry sähköiseen unipäiväkirjaan

Villeimmissä visioissa siintää mahdollisuus tallentaa yöllä näkemänsä uni ja katsoa se päivällä uusintana. Voisi olla hyvinkin mahdollista töihin tullessa sanoa työkavereille, että näinpä hassun unen viime yönä, haluatteko nähdä tallennuksen.

– Se ei ole niin scifiä kuin miltä se kuulostaa. Asiasta on tehty hyvin mielenkiintoisia kokeita. Vaikuttavimpia juttuja on ollut se, että on kuvattu ihmisen näkökeskuksesta videota, jota ihminen katsoo. Kuvan laatu ei ollut vielä kummoinen, mutta kymmenen vuoden päästä voi hyvinkin olla mahdollista näyttää uniaan kavereille, Jyrki Kasvi pohtii.

Näinpä hassun unen viime yönä, haluatteko nähdä tallennuksen.

Jyrki Kasvi, tekniikan tohtori.

Olemme jo kyborgeja

Totta kai tulevaisuudessa myös retroillaan. Jyrki Kasvi näkee tässä mahdollisuuden matkailubisnekselle.

– Voisin kuvitella, että tulevaisuudessakin ihmisillä on tarve irrottautua teknologiasta hetkeksi. Jos aikoisin hotellibisnekseen perustaisin paikan, missä ei ole mahdollisuutta minkäänlaiseen kontaktiin tekniikan kanssa. Uskon, että tulevaisuudessa tällaiselle on paljon kysyntää.

Täydellinen irtiotto elämään ilman tekniikkaa tuskin tulee olemaan mahdollista.

– Se on kuin amputoisi itseltään raajan. Me olemme jo kyborgeja, koneen ja ihmisen yhdistelmiä. Emme ole ympäröivästä tekniikasta irrallaan, vaan se on osa elämäämme. Emme elä enää tietoyhteiskunnassa, vaan tieteisyhteiskunnassa, Jyrki Kasvi kiteyttää.

Ihminen irti ratista

Itseohjautuvat autot ovat tulevaisuutta ja kymmenen vuoden kuluttua saatetaan kauhulla muistella aikaa, jolloin joku saattoi aiheuttaa liikenneonnettomuuden törttöilemällä ratissa.

– On hyvin todennäköistä, että seuraavan viiden vuoden aikana tekoälyt alkavat ajaa autojamme. Siihen kun lisätään toinen viisi vuotta lisää niin kotien toimintaa ja autojen ajoa hoitavat tekoälyt ovat varmasti jo yleisessä käytössä. Luulen, että kymmenen vuoden kuluttua keskustellaan siitä, että voiko niin epäluotettava olento kuin ihminen enää ajaa autoa julkisella tiellä, Jyrki Kasvi nauraa. ”

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/11/unet-kasetille-tietoyhteiskunnan-kehittamiskeskuksen-jyrki-kasvin-ylen-antia