AINA MENI VAAN SKITSOMMAKSI JA SKITSOMMAKSI!!!
PRISMA STUDIO tykkäsi myös tehdä ääliömäisiä ”kokeita”, jotka oikeasti tieteellisesti koulutettuja kuten minua yleensä pöyristyttivät järjettömyydellään ja asiantuntemattomuudellaan.
Ohjelman linja oli yhdellä sanalla sanoen ”ROTUMURHAPEILINEUROONIA”!
http://yle.fi/aihe/tiede/prisma-studio
Valittuja otteita:
”VAIN OMAAN ROTUUN KOHDISTUVA VÄKIVALTA HERÄTTÄÄ YHTÄÄNMIKÄÄNLAISIA TUNTEITA,
sanovat muka PRISMA STUDIOn ”Kokeet”…
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/yle-suoltaa-fasisti…
Tällaiset YLE:n ”kokeet” ovat puhdasta paskaa, kuten että ihmiset pystyisivät eläytymään vain omanrotuistensa (-väristensä) kokemuksiin, MUTTA EIVÄT TOISEN- eli VÄÄRÄNVÄRISTEN:
” Italialaistutkijat näyttivät koehenkilöille videoita, jossa tuntemattoman ihmisen kättä pistetään hitaasti neulalla, ja mittasivat samalla koehenkilöiden aivovasteita TMS- laitteella. Toisen ihmisen kipu heijastuu myös katsojan aivoihin,mutta italialaistutkimus paljasti, että näin on vain, jos nämä kaksi ihmistä – kivun kokija (siis käsi videolla) ja katsoja – ovat samaa rotua.
Valkoihoiset koehenkilöt samaistuivat valkoihoisen käden kipuun ja tummaihoiset tummaihoisen, mutta valkoihoisia ei hetkauttanut tummaihoisen kipu eikä toisinpäin. ”
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/11/17/minako-rasisti
Originaali”tutkimus” on täällä Current Biology -sivustolta. (Tämä EI OLE biologiaa!)
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0960982210005154:
Minäkö rasisti?
Kuinka hyvin tunnet itsesi? Harva myöntää olevansa rasisti, mutta monella meistä on vahvoja tiedostamattomia ennakkoluuloja. Testaa omat tiedostamattomat asenteesi Harvardin yliopiston nettitestillä ja varaudu yllätykseen!
Todella monet ovat nimittäin saaneet IAT-testissä tietää suosivansa valkoihoisia tum- maihoisten kustannuksella. Tarkoittaako tämä, että useimmat meistä ovat ennakko- luuloisempia kuin uskovatkaan? Vai mikä vielä pahempaa, että useimmat meistä ovat tietämättään rasisteja?
Ennakkoluulot estävät samaistumisen toisen kokemaan kipuun
Muutama vuosi sitten julkaistu italialaistutkimus kertoi karua kieltä siitä, miten ennakko- luulot vaikuttavat suhtautumiseemme toisiin ihmisiin. Italialaistutkijat näyttivät koehen- kilöille videoita, jossa tuntemattoman ihmisen kättä pistetään hitaasti neulalla, ja mitta- sivat samalla koehenkilöiden aivovasteita TMS-laitteella. Toisen ihmisen kipu heijastuu myös katsojan aivoihin, mutta italialaistutkimus paljasti, että näin on vain, jos nämä kaksi ihmistä – kivun kokija (siis käsi videolla) ja katsoja – ovat samaa rotua. Valkoihoiset koehenkilöt samaistuivat valkoihoisen käden kipuun ja tummaihoiset tummaihoisen, mutta valkoihoisia ei hetkauttanut tummaihoisen kipu eikä toisinpäin.
Italialaistutkijat olivat vakuuttuneita siitä, että on luonnollista samaistua toisen ihmisen kipuun ja että jos tämä samaistuminen puuttuu, se kertoo opituista rotuennakkoluu- loista. Tämä varmistettiin selvittämällä, miten koehenkilöiden aivot reagoivat kipuär- sykkeeseen, kun sen kohteena on luonnottoman värinen, violetti käsi. Tutkimuksessa nähtiin, että violetti-ihoisen käden kokema kipu heijastui katsojan aivoihin ihan samalla tavalla kuin omaa ihonväriä olevan käden kokema kipu.
Tutkijoiden mielestä koe paljasti rotuennakkoluuloja käytännössä. Jos kyse olisi ollut yleisemmästä, synnynnäisestä vieraan pelosta, valkoihoisten koehenkilöiden olisi pitänyt samaistua violetti-ihoisen ja tummaihoisen kokemaan kipuun samalla tavalla.
.
Pitääkö tiedostamattomista ennakkoluuloista huolestua?
Joidenkin tutkimusten mukaan henkilöt, joilla on IAT-testin mukaan vahvat tiedostamat- tomat ennakkoluulot, ovat taipuvaisia myös avoimen rasistiseen käytökseen, mutta tutkimusnäyttö ei ole vahvaa. Kiinnostava kysymys onkin, miksi jotkut ihmiset (joilla on IAT-testin mukaan vahvat tiedostamattomat ennakkoluulot) ovat taipuvaisia avoimen rasistiseen käytökseen, mutta toiset eivät?
Ei pidä huolestua, vaikka IAT-testin tulos kertoisikin vahvoista tiedostamattomista asen- teista. Kannattaa muistaa, että IAT-testi ei arvioi henkilön ennakkoluuloisuutta hänen sanojensa tai tekojensa perusteella. Se mittaa vain niitä millisekuntien eroja, joita syntyy, kun koehenkilö yhdistää positiivisia ja negatiivisia sanoja valko- ja tummaihoisten kuvien kanssa.
– Onneksi kun ihmisiä ollaan,niin tiedostamattomat asenteet eivät ole se,mikä määrittää tai määrää ihmisen käyttäytymisen. Meidän on mahdollista rauhoittaa tämä automaattinen reaktio ja päästä sen yli, muistuttaa psykologian dosentti Iiro Jääskeläinen Aalto-yliopistosta.
Vaikka välitön reaktio aivoissamme 200 millisekuntia suklaakakun näkemisen jälkeen olisikin ”Syö se!”, se ei tarkoita, että on pakko syödä kakkua.
Kerro kommenttikentässä,millaisia ajatuksia oma testituloksesi herätti.
UNET KASETILLE
Prisma Studio: Haluaisitko katsoa unesi uudelleen?
.
TV1 keskiviikkona 30.9.2015 klo 20.00 – 20.30 ja perjantaina 2.10. klo 5.55, Teemalla torstaina 1.10. klo 19.32 ja lauantaina 3.10. klo 14.50
Yle Areenassa 30 päivää
Onko sinua koskaan harmittanut, kun hyvä uni jäi kesken tai unohtui. Tulevaisuudessa unien tallennus voi olla mahdollista.
Japanilaistutkijat ovat onnistuneet tulkitsemaan ihmisten unia. Kokeessa henkilöt nukkuivat magneettikuvauslaitteessa ja tietokonealgoritmi tulkitsi koehenkilöiden unia. Ihmisten kertomukset unista täsmäsivät hämmästyttävän hyvin tietokoneen tulkintojen kanssa.
Voiko painajaisessa kuolla?
Painajainen on varmaan lähes jokaiselle tuttu asia. Joka toinen suomalainen näkee painajaisen keskimäärin kerran kuussa. Alle viisi prosenttia näkee niitä useammin. Aivoissamme pyörii siis melkoinen pahojen unien villi länsi.
Painajainen eroaa tavallisesta pahasta unesta siten, että se on niin kauhea, että siihen herää. Tästä syystä painajaiset muistetaan muita unia paremmin.
Ainakin osa horhötoimittajista on ns. pienipäisiä…
Apua, putoan!
Painajaisunien yleisimpiä teemoja ovat epäonnistumiset, myöhästymiset ja putoamiset.
Usein näemme unia myös tilanteista, joissa emme ole todellisuudessa olleet. Tällaisissa unissa joudumme hyökkäyksen kohteeksi tai muuhun väkivaltaiseen tilanteeseen. Lapset puolestaan näkevät painajaisia eläimistä ja hirviöistä.
Painajaisen huippukohdassa kehon reaktiot herättävät mielen tietoisuuteen ja sen vuoksi painajainen jää kesken ratkaisevimmassa kohdassa.
Täysikuu – pelkkää unettomuutta, levottomuutta ja sängyssä pyörimistä?
Tähtitaivas tarjosi tällä viikolla harvinaisen näytelmän. Onnekkaimmat pääsivät todistamaan kaksi kiinnostavaa ilmiötä samanaikaisesti, nimittäin superkuun ja kuunpimennyksen.
Moni uskoo täysikuun vievän yöunet, toisia kuun mollottaminen ei paljoa hetkauta. Tutkimuksen perusteella täysikuun vaikutusta ihmiseen voidaan pitää sekä myyttinä, joka on kumottu, että ilmiönä, josta löytyy tutkimuksellista todistusaineistoa.
Vai johtuuko unettomuus tiedostamattomasta pimeän pelosta?
Studiossa ovat keskustelemassa psykologi Jukka Häkkinen, avaruustutkija Sini Merikallio ja futuristi Elina Hiltunen. Ohjelmaa luotsaa Marjo Harju.
Ja taas törähtelee YLEltä… ”
VIIMEINEN OHJELMA OLI OMISTETTU ELON MUSKILLE NIMEÄ MAINITSEMATTA…
Prisma Studio: Mitä Mars-matka vaatisi ihmiseltä?
TV1 keskiviikkona 26.4.2017 klo 20.00 – 20.30, uusinta perjantaina 28.4. klo 5.55
Yle Areenassa vuoden ensilähetyksestä.
Keväällä 1961 Juri Gagarin teki historiallisen avaruuslennon maapallon ympäri ensimmäisenä ihmisenä maailmassa. Kahdeksan vuotta myöhemmin Neil Armstrong otti ihmiskunnan ensimmäiset askeleet kuun kamaralla. Mars tulee olemaan ensimmäinen vieras planeetta, jolle ihminen laskee jalkansa. Se voi jopa olla tuleva kotimmekin.
Toistaiseksi Marsiin on kuitenkin lähetetty vain Mars-mönkijöitä.
”Jos ajatellaan tieteen näkökulmasta, niin eihän ihmisen lähettämisessä Marsiin ole mitään järkeä. Samalla hinnalla sinne voidaan lähettää satoja robotteja”, muistuttaa avaruustutkija Sini Merikallio.
Mars-matkan suurimpia haasteita on ihminen itse
”Astronauteilta vaaditaan hyvää paineensietokykyä ja rauhallista persoonallisuutta. Edellytämme myös vankkaa luonnontieteellistä taustaa, sillä avaruudessa tehdään koko ajan tutkimustyötä. Näiden lisäksi on avaruuslentäjälle on hyötyä, jos hänellä on kokemusta jossain aluksessa työskentelystä”, luettelee Mars-lentoasiantuntija Markus Landgraf Euroopan Avaruusjärjestöstä.
Mars sijaitsee 55 miljoonan kilometrin päässä, joten matka sinne olisi rankka niin henkisesti kuin fyysisestikin. Miehistö eläisi pienessä suljetussa tilassa jatkuvan stressin alla koko ajan samojen ihmisten kanssa. Avaruuslentäjien lihakset ja luusto rapistuisivat painottomuudessa liikunnasta ja lääkityksestä huolimatta. Kahdeksan kuukauden avaruuslennon päätteeksi marsonauttien pitäisi pystyä laskeutumaan Marsiin ja toimimaan siellä.
Näitä olosuhteita simuloitiin Mars500-kokeessa, jossa kuusi miestä sulkeutui 520 päiväksi avaruusalukseen matkustaakseen Marsiin ja takaisin. Alus tosin ei liikkunut mihinkään, vaan makasi koko kokeen ajan moskovalaisessa lähiössä.
”Menomatkalla olimme innoissamme ja Marsiin laskeutuminen oli matkan ehdoton kohokohta. Paluumatka oli ehdottomasti pahin”, kertoo kokeeseen osallistunut Diego Urbina kokemuksestaan Prisma Studiolle.
Jos avaruudenvalloitus on hankalaa, niin miksi edes lähteä merta edemmäs kalaan? Maahan tippuu joka päivä jopa satoja tonneja kiveä taivaalta. Suurin osa tippuvasta aineksesta on hädin tuskin silmin erotettavaa hilppua, mikrometeoriitteja. Voisiko interplanetaarista pölyä löytää itse?
Studiossa avaruudenvalloituksen haasteista keskustelemassa avaruustutkija Sini Merikallio, teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen ja psykologi Jukka Häkkinen. Ohjelmaa luotsaa Reetta Rönkä.
”SYNNYNNÄISTÄ YDINTIETOA PÄÄTÖKSENTEKOON”…
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/11/kansan-aani-2-2013-puos…
Mahtavatkohan siellä kaikki olla yhtä mieltä synnynnäisen ”ydintiedon” olemassa-olosta,”epäkielellisestä ajattelusta” osana tiedon ”kaksoisprosessointia”, ”kognitii-visesta inhibitiosta” (eli miksi EI muisteta jotakin seikkaa, vaikka sitä lähellä olevia sivutaan), ”asiatiedosta ilman oppimista”…
http://www.ircs.upenn.edu/pinkel/lectures/spelke/index.shtml
HY:n vanhaa humpuukia: http://www.intelligenzia.org.helsinki.fi/arkisto/homunculus2004/Hom…
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/05/tiedat-vaikka-et-tieda-tiet…
Joskus herää tuntemus, ettei kaikki ole kohdallaan, vaikka päällisin puolin asiat ovat hyvin. Onko kyse intuitiivisesta tiedosta? Voiko päätöksenteossa luottaa intuitioon – tai pitääkö luottaa? Prisma Studion vieraana ollut tutkija Asta Raami kehottaa kysymään pikemminkin, miten intuition tarjoamaa tietoa voi opetella havaitsemaan ja hyödyntämään.
Mitä intuitio on – ja miten sitä voi havaita? Useimmat meistä ehdottavat kenties, että intuitio on vaistoa, aavistusta tai tunnetta. Tutkija etsii intuitiivisesta ajattelusta tietoa.
– Minulle intuitio on tietämisen tapa. Ja tätä tietämisen tapaa voi kehittää samoin kuin tietoista päättelyäkin, Asta Raami toteaa.
Aalto-yliopistossa pian väittelevän Asta Raamin mukaan intuitio on siis erilainen tapa prosessoida tietoa.
– Intuition kokemusta voisi kuvailla vaikkapa näin: tiedän, että tiedän, mutta en tiedä miten tiedän. Tietoisessa päättelyssä ihminen sen sijaan tietää ajattelevansa juuri tiettyä ajatusta.
Miten huomata intuitio?
Raami on opettanut Aalto-yliopistossa suunnittelun opiskelijoille intuition havaitsemista luovissa prosesseissa sekä tutkinut intuitiota Suomen Akatemian hankkeessa.
Luovassa työssä tarvitaan intuitiivista ajattelua.Tätä voidaan siis opetella ja havaitsemista kehittää. Miten se onnistuu? Yksinkertaisimmillaan intuitiota voi selittää kolmen komponentin avulla, Raami summaa
Intuition kokemusta voisi kuvailla vaikkapa näin: tiedän, että tiedän, mutta en tiedä miten tiedän. Tietoisessa päättelyssä ihminen sen sijaan tietää ajattelevansa juuri tiettyä ajatusta.
– Ensinnäkin aletaan havainnoida, millä tavalla saan tai prosessoin tietoa. Tavallaan huomioidaan signaaleja. Eri ihmisille ne voivat olla erilaisia, joillekin voi tulla esimerkiksi kehontuntemuksia kuten kylmiä väreitä, joku tuntee ikään kuin ”sydämessään”, ettei asia täsmää tai ole oikein. Nämä ovat usein hankalasti sanallistettavia tuntemuksia, eivätkä välttämättä ole siis tunteita.
Kyse on myös erottelukyvyn kehittämisestä. Ihminen voi kehittää kykyä tunnistaa oikeat signaalit ”kohinasta”, eli voimme harjoittaa tunnistamaan, mistä jokin ajatus tai tuntemus tuli. Kolmas tekijä taas liittyy mielen avartamiseen; päättelymme voi olla tavallaan ”ylikoulutettu” ja dominoiva.
– Intuitiolle pitää raivata hieman tilaa. Se ei voi toimia tietoisen päättelyn ahtaassa boksissa, Raami kuvailee.
Tietoinen päättely intuition apuna
Intuitiivista ajattelua ja päättelyä voidaan hyödyntää esimerkiksi henkilökohtaisessa päätöksenteossa. Olemme Raamin mukaan tyytyväisempiä niihin päätöksiin, joihin olemme käyttäneet intuitiivista päättelyä.
Intuition hyödyntämisestä päätöksenteossa ei ole kyse siis siitä, että lähtisimme tunnereaktion perässä, tai toimisimme pelkojemme ohjaamina, vaan siitä, että oppii tunnistamaan ja tiedostamaan omaa ajattelua.
Intuitiivista ajattelua ja päättelyä voidaan tutkia myös tietoisen päättelyn avulla.
– Väitöstutkimukseni peruslähtökohta on se, että prosessi voidaan kääntää toisinpäin; tietoista päättelyä voidaan käyttää apuna, kun intuitiosta haetaan tietoa.
Osa tutkimuksista, joita on tehty huippuintuitiivisilla henkilöillä, viittaa siihen, että intuition avulla on mahdollista hakea melkeinpä mitä tahansa tietoa, pienin rajoituksin, Raami sanoo.
Intuition hyödyntämisestä päätöksenteossa ei ole kyse siis siitä, että lähtisimme tunnereaktion perässä, tai toimisimme pelkojemme ohjaamina, vaan siitä, että oppii tunnistamaan ja tiedostamaan omaa ajattelua.
Intuitio ja arki
Millaista elämä olisi, jos emme käyttäisi intuitiivista ajattelua lainkaan?
– Arkipäivän elämässä se olisi mahdotonta. Tutkimusten mukaan ihmisillä, joilla onnettomuuden seurauksena osa ajatustoiminnoista, eli juuri intuitiivisen ajattelun puoli vaurioituu, voi olla kyky ratkoa ristisanatehtäviä mallikkaasti, mutta heidän on mahdotonta tehdä kaupassa yksinkertaista ostopäätöstä. Intuition avulla nivomme tavallaan asioita yhteen.
Intuitio voi johtaa myös harhaan. Kuten voi Raamin mukaan käydä kaiken tiedon kanssa.
– Ei ole luotettavaa tietoa, vaan on olemassa tietoa, jota voidaan arvioida erilaisin keinoin. Myös rationaalinen päättely voi johtaa harhaan, mikäli analyysi ei ole pitävä ja pätevä. Samalla tavalla intuitio voi sekoittua esimerkiksi pelkoihin ja olla erittäin epäluotettava.
Entä jos pitäisi valita kahden merkittävän päätöksen välillä, esimerkiksi asunnonostotilanteessa. Millainen päätöksentekoprosessi siihen liittyy, jos molemmat asunnot vaikuttavat ratkaisuna järkeviltä, mutta toinen tuntuu enemmän ”omalta”. Valitsisinko sen?
– Jokainen tekee päätöksen itse, mutta intuitiota kannattaa kuunnella, sillä se on tärkeä tietämisen tapa. Jos asuntoa ostaessa on olo, että jokin ei nyt ole kohdallaan, kannattaa pohtia, mistä tämä voisi johtua. Tai toisaalta, jos tuntuu, että tämä on hyvä, sekin kannattaa pyöräyttää ympäri, ja punnita, mistä tässä on kyse.
Mitä kohinasta erottuu?
Raamin mukaan intuitiota voi siis yrittää havainnoida kaiken kohinan keskeltäkin. Tutkija kertoo lempiesimerkkinsä.
– Voi ajatella, että mieli on vähän kuin radiovastaanotin, joka on viritetty tietylle taajuudelle. Kun intuitiota alkaa tietoisesti kehittää, vastaanotinta viritetään ikään kuin uusille taajuuksille. Ennen kuin signaali alkaa erottua, kuuluu kohinaa, mutta vähitellen kanava voi muodostua selkeämmäksi. Samalla tavalla intuitiota ja intuitiivisen ajattelun ja päättelyn taitoa voi pyrkiä kehittämään, Asta Raami pohtii.
Asta Raami oli haastateltavana Prisma Studiossa 4.helmikuuta, jossa luodattiin päätöksentekoa, sen vaikeuksia ja vaikuttimia.
”VASTASYNTYNEIDEN SYNNYNNÄONEN KIELI”…
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/12/paviaanin-kasitteelline…
MITEN WITUSSA YLE JAKSAA TUOTA VANHAA PASKAA VUOSIKYMMENIÄ JAUHAA!!!
SITÄ JANKUTETAAN NIIN KAUAN KUIN PASKASTA JATKETAAN MAKSAMISTA!
Apinakin fiksumpi kuluttaja kuin sinä
Onko vauvasi fiksumpi kuin sinä?
Vastasyntyneet hallitsevat jo äidinkielensä perusteet ja osaavat laskea. Alle vuoden ikäiset vauvat ymmärtävät taas ihmissuhdetaitoja ja painavat muistiinsa onnelliset hetket.
Vastasyntynyt ei vielä puhu, mutta osaa jo äidinkielensä
Helsingin yliopiston dosentti Minna Huotilainen on tutkinut sikiöiden ja vastasynty- neiden aivojen toimintaa. Huotilaista kiinnostaa erityisesti se, miten vastasyntyneet oppivat kielen. Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että sikiö oppii tunnistamaan äidinkie- lensä ja äitinsä äänen jo kohdussa. Samoin vauva oppii tunnistamaan raskauden loppuvaiheen aikana läheiset ihmiset puheäänen perusteella.
Vauvojen aivotoimintaa mitataan heidän nukkuessaan, näin muut pienokaista kiin- nostavat asiat eivät vie pois huomiota tutkittavasta asiasta. Vauvojen aivot reagoivat erilaisiin ärsykkeisiin ja tulosten perusteella voidaan päätellä, mitä kaikkea pienokaisen aivot jo osaavat.
Oman äidinkielensä vastasyntynyt tunnistaa äänenkorkeuden, äänenpainon ja puhe- nopeuden vaihteluiden perusteella. Kielen oppiminen on yksi vauvan tärkeimmistä tehtävästä, niinpä aivot keskittyvät siihen monin eri keinoin. Kieli opitaan erityisesti kuulon avulla, niinpä vauvojen aivot keskittyvät tunnistamaan erilaisia kuuloaistimuk- sia. Vauvat osaavatkin esimerkiksi erottaa heti syntymän jälkeen jo varsin monimutkaisia tavuja toisistaan, kuten tavut ta-ta-ta ja ta-to-ta.
Vauvojen on myös huomattu itkevän äidinkielensä mukaan. Ranskalaisten vauvojen itku muuttuu korkeammaksi loppua kohden, kun taas suomalaisten laskee, aivan samoin kuin puhuttu kielemme.
Minna Huotilainen on myös tutkinut tapaa,jolla vauvan aivot mallintavat puhetta.Aivot rekisteröivät asioita, jotka seuraavat aina toisiaan, kuten tavu ti tavua äi. Tämä kielen oppimista helpottava taito liittyy myös muihin asioihin. Seitsemän kuukauden ikäiset vauvat ymmärtävät syy- ja seuraussuhteita, vaikka eivät osaa vielä puhua niistä.
Vauva oppii nukkumalla
Aivot työskentelevät myös vauvan nukkuessa, silloin kuulon avulla hankitaan nimen- omaan tietoa erilaisista lauseista ja äänenpainoista. Näin vauva oppii sanoja ja lau- seita, vaikka ei vielä ymmärrä niiden merkitystä. Mutta vauvat myös usein käsittävät jo sanojen merkityksen, vaikka eivät osaakkaan puhua, tämä on selvinnyt vauvan aivoja tutkimalla.
Jo varsin varhaisessa vaiheessa vauvojen aivot keskittyvät erottamaan oman äidin-kielensä erityispiirteitä. Muutaman kuukauden ikäinen japanilainen vauva ei enää erota esimerkiksi l- ja r-kirjaimen eroja, koska niitä ei japanin kielessä juuri käytetä. Kaksikielisessä kodissa kasvavan vauvan aivot taas käsittelevät äänteitä joustavam- min. Samalla tavoin vauvan aivot herkistyvät kuuntelemaan juuri omaan kieleen liittyviä äänteitä.
Äidin suosikkibändi saa myös vastasyntyneen rokkaamaan
Vastasyntynyt tunnistaa jo äidin raskauden aikana kuunteleman musiikin. Loppuras-kauden aikana useamman kerran soitetun kehtolaulun pikkuvauva tunnistaa jopa kuukausia myöhemmin.
Sikiö myös jakaa äitinsä kokemat tuntemukset hormonien ja kehon liikkeiden kautta. Niinpä jos musiikki on tuottanut äidille mielihyvää, saa se vauvassakin aikaan samankaltaisen reaktion.
Vauvat pystyvät jo erottamaan erilaisia rytmejä musiikissa, he pitävät enemmän sulo- sointuisesta musiikista, jossa ei ole riitasointuja. Vauvojen suosikkiartisti on oma äiti, varsinkin jos hänen esityksensä koostuvat erityisesti vauvoille tarkoitetuista lauluista.
Vastasyntyneet osaavat laskea jopa neljään
Mutta vauvan aivot osaavat tietämättään paljon muutakin, nimittäin matematiikkaa. Minna Huotilainen on tutkimuksissaan havainnut vastasyntyneiden aivojen kykene- vän erottamaan kolmen ja jopa neljän lukumääriä. Kyse on aivojen automaattisesta hahmottamisesta, jota tarvitaan luultavasti kielen oppimisessa ja matematiikan taitojen kehittymisessä.
Vastasyntyneet pärjäävät tässä asiassa lähes yhtä hyvin kuin täysikasvuiset. Aikui- nen nimittäin kykenee vilkaisulla, automaattisesti hahmottamaan noin kuuden luku- määrän. Testaa vaikka vilkaisemalla ympärilläsi olevia asioita, kuinka monta pystyt erottamaan niitä erikseen päässäsi laskematta?
Vauvat muistavat parhaiten onnelliset hetket
Jo yhdeksän kuukauden ikäiset vauvat pystyvät käsittelemään sosiaalisia tilanteita, vauvat osaavat nimittäin valita liittolaisensa ja vihollisensa. Tutkimuksessa selvisi, että tämän ikäiset vauvat liittoutuivat sellaisen nuken kanssa, jolle maistui sama ruoka kuin vauvalle ja jopa iloitsivat kun toisen valinnan tehneitä nukkeja kiusattiin.
Viiden kuukauden ikäiset vauvat osasivat tutkimuksessa jopa erottaa veden hieman erilaisesta sinisestä nesteestä. Heillä oli siis jo varsin tarkka kuva siitä miten aidon veden kuuluu käyttäytyä. Vauvat itse asiassa oppivat juuri erilaisten yllätysten kautta. Heillä onkin jo päässään monia oletuksia siitä, miten eri asiat toimivat. Kun vauvat näkevät jotain yllättävää, he pyrkivat heti selvittämään mistä on oikein kyse. Vauvat ovat siis äärimmäisen uteliaita yllättävien asioiden suhteen.
Kuvien yhdistäminen oikeaa asiaa vastaavaksi vaatii aivoilta jo melkoista ymmärrys- tä. Tällaista löytyy jo yhdeksän kuukauden ikäisten vauvojen aivoista. He osaavat nimittäin siirtää kuvista oppimansa asian ympäröivään todellisuuteen.
On epäselvää milloin alamme muodostaa varsinaisia muistikuvia elämästämme,mut- ta viiden kuukauden ikäiset vauvat kykenevät painamaan asioita muistiinsa. Ilahdut- tavaa onkin, että erityisen hyvin pienten söpöläisten päähän jäävät nimenomaan onnelliset hetket.
Tuskinpa vauvat siis ovat fiksumpia kuin vanhempansa, mutta yllättävän älykkäitä kuitenkin. Vaikuttaa siltä, että vauvan aivot kykenevät jo heti syntymän jälkeen varsin monimutkaisiin suorituksiin. Kunhan aivotutkimus etenee saamme enemmän tietoa mitä pienokaisten päiden sisällä oikein tapahtuu.
Katso lisää aiheesta Prisma Studiosta.
Yleensä oikeat tieteilijät eivät puoskariklörötykseen regoineet, mutta joitakin poikkeuksiakin tapahtui:
Kolme psykiatrian professoria totesi Hesarin mielipidekirjoituksessa toissa perjantaina (muistaakseni) tämä PRISMA STUDION (haistapaskantiede- ohjelman) ”TUTKIMUKSEN” HÖLYNPÖLYKSI, KOSKA NUKKUMISTA EI VOIDA SELVITTÄÄ LUOTETTAVASTI HAASTATTELUTUTKIMUKSILLA!
http://www.ksml.fi/kotimaa/Yle-Suomalaisten-terveys-vaarassa-valtao…ärsii-univajeesta/922045?pwbi=c969583640697c807
Yle: Suomalaisten terveys vaarassa, valtaosa kärsii univajeesta
Suomalaisten yöunet ovat lyhentyneet yli tunnilla vajaassa viidessä vuodessa.
Nainen nukkuu. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / LehtikuvaSuomalaisten yöunet ovat lyhentyneet yli tunnilla vajaassa viidessä vuodessa, selviää Ylen Prisma Studion ja Helsingin yliopiston tekemästä suuresta unikyselystä.
Vuonna 2012 suomalaiset nukkuivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan arkisin yli 8 tuntia. Ylen kyselyn mukaan nykyään unta kertyy alle 7 tuntia yössä.
Unitutkija Markku Partinen on nykytilanteesta huolissaan. Hänen mukaansa ollaan jo jaksamisen äärirajoilla, Yle kertoo.
Kyselyyn vastanneista suomalaisista kaksi kolmesta herää lähes joka aamu väsyneenä.
Partisen mukaan unettomuuden lisääntymisen taustalla on ainakin työnteon tehostaminen. Myös iltamyöhään jatkuva kännykän käyttö vaikeuttaa nukahtamista.
Kyselyyn vastasi netissä yli 16 500 ihmistä.