https://www.facebook.com/groups/352324071531154/?multi_permalinks=1…
” Jouni Kivelä Stalin puhdistuksissa suomalaiset kärsivät entiten, surmattujen määrä ryhmän kokonaismäärästä. Toki esim. puolalaisia tapettiin määrällisesti enemmän, Länsi-Urkrainassa murhattiin 30-luvun lopussa n. 100000 puolalaista.
Jouko Heyno: Syy on tietysti ilmeinen ja selvä: Suomalaisia ei yksin- kertaisesti ollut niin paljoa, että lukumäärä olisi ylittänyt enemmän teurastettujen määrän.
Jouni Kivelä Juuri näin, muistaakseni Timothy Sniderin mukaan prosentuaalisesti suomalaisten kato oli pahin.
Jouko Heyno: Thank You for your comment it was much appreciated … there were at least about 45 million Finno-Ugrian People in Russia before The Russian Revolution and The ll World War but they were systematically murdered by Lenin and Stalin…
Also people died of hunger and diseases, and then in the Labor Camps, not the ”Workers’ Paradise”, the utopia, what people were made to believe in the ”propaganda speeches” …
You All are well educated in Finland and up to date, but the research always seem to bring out more what previously may have been hidden. There is a book relating to the above mentioned matter by the late Varpu Lindstrom Vahamaki who did research about the fate of so many Finnish People in those troubled times…
I bought her book and she even signed it for me at one of her lectures in the Church Hall at the Finnish Agricola Lutheran Church in Toronto, Ca- nada. She was married to Prof. Vahamaki who to my knowledge taught Finnish Studies at the University of Toronto, there were some pictures, some in my opinion very dramatic. May be through Google you could find it and read it, some books can be read in the internet. There are ma- ny sources to find more information … In Finland the education is the best in the world, hopefully it stays that way, and all in Finland are very well informed. You all have access to books and to many documents… I was glad that so many People responded to the article ”Inkerilaisten kohtaloa voidaan sanoa kansanmurhaksi.” ✝️
Jouko Heyno:kiitos sinun kommentistasi,sitä oli paljon arvostaa… Siellä oli ainakin noin 45 miljoonaa suomalais-ugrilaisten Venäjällä ennen vallankumousta ja maailmansotaa, mutta he ja Stalin murhasivat heidät järjestelmällisesti… Myös (= LISÄKSI, RJK…) ihmiset kuolivat nälkään ja sairauksiin, ja sitten (edelleen lisäksi! RJK) työleireillä, ei ” työläisten paratiisi ”, se utopia, mitä ihmisiä saatiin uskomaan ” propagandaa…”
Te kaikki olette hyvin koulutettuja suomessa ja ylhäällä,mutta tutkimus näyttää aina tuovan enemmän, mitä aiemmin on voinut olla piilossa. Tässä on kirja, joka liittyy edellä mainittuihin asioihin Varpu Lindström Vahamäeltä, joka teki tutkimuksen niin monien suomalaisten ihmisten kohtalosta.
Ostin hänen kirjansa, ja hän jopa allekirjoitti sen minulle Suomalaisessa Agricolan luterilaisessa kirkossa Torontossa, Kanadassa. hän oli naimi- sissa professori Vahamaen kanssa, joka opetti suomalaisia opintoja yli- opistossa, oli joitakin kuvia, jotkut mielestäni hyvin dramaattisia. Voi olla, että Googlen kautta löydät sen ja voit lukea sitä, joitakin kirjoja voidaan lukea internetissä. On monia lähteitä löytää lisää tietoa…
Suomessa koulutus on maailman paras, toivottavasti se pysyy niin, ja kaikki suomessa ovat hyvin perillä asiasta. teillä kaikilla on pääsy kirjoihin ja moniin asiakirjoihin… olin iloinen, että niin monet ihmiset vastasivat ” inkerilaisten kohtaloa.” ✝️
Konekäännös (vähän selvennetty, RJK)
Lumia Heyno Jouni Kivelä Thank You for your comment it was much appreciated. ”A countless number of People perished…”
Muualta samalaista…
http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/379565?page=1#379565
” … 314 miljoonaa … ” (sanoisinko että ”linjassa” vaikkakin väärin…)
http://vapaasana.com/Toronton%20FinnishStudies%2020vuotisjuhla28.10.09
University of Toronton suomen opetuksella arvokas 20-vuotisjuhla
28 lokakuuta 2009 säilyy University of Toronton Hart Housen Great Hallin täyttäneiden suomalaisten ja kanadalaisten mielissä yhtenä suo- malaisen Kanadan suurista illoista.Yliopiston Finnish Studies -ohjelman 20-vuotisjuhla ja vahdinvaihto professori Börje Vähämäeltä professori Pia Päiviölle oli samalla yhteisen onnistumisen juhla niille sadoille kana- dansuomalaisille, jotka olivat osallistuneet suomen kielen opetuksen turvaamiseen omalla harrastuksellaan. Monet heistä ovat myös entisiä opiskelijoita.
Yleisö edusti laajapohjaisesti nykyistä Kanadan suomalaisuutta. Jälleen oli todettava, että Finnish Studies ja sitä lähellä oleva ystäväpiiri on harvoja koko suomalaisen kentän yhdistäjiä.
Finnish Studies alkoi Suomen valtion tahtotilasta edistää suomen ope- tusta Pohjois-Amerikassa. Ohjelman käynnistymiseen ja sen sijoittumi- seen Torontoon vaikutti vat keskeisesti Varpu Lindström Yorkin Yli- opistosta ja silloinen Suomen suurlähettiläs Jaakko Blomberg. Börje Vähämäki tuli professorin tehtävään Minnesotasta. Vähämäen ja Lind- strömin avioliitto loi sitten Torontoon suomalaisuuden vaikutuskeskuk- sen, jonka puitteet ulottuivat paljon akateemista maailmaa pidemmäl- le. Suurlähettiläs Risto Piipponen kohdisti viestinsä molemmille. – Teidän panoksenne kantaa hyötyä tuleville sukupolville.
Illan musiikkiohjelmassa suomalainen Kanada nousi parhaimmilleen. Kuoro Vox Finlandiae maestro Paul Hietalan johdolla, ja riveissään myös Börje Vähämäki, lauloi suomalaista kamari- ja kansanmusiikkia. Kuoro esiintyi tavallista suurempana, mukana oli myös muualle muut- taneita, jotka olivat palanneet kuoroon täksi illaksi. Kolme eturivin suo- malaistaustaista solistia Carla Huhtanen,Karen Davidson ja Cindy Kois- tinen lauloivat pääasiassa suomalaisia säveliä, useimmat numerot säesti suomalaisten juhlien ”hovipianisti” Heidi Saario. Hanuritaiteilija Hannu Lambert heläytti saliin Kesäillan valssin ja Säkkijärven polkan. Ilta huipentui kuoron ja Cindy Koistisen yhdessä esittämään Finlandiaan. Heidi Saario säesti pianolla.
Yliopiston Slavic Languages and Literatures –osaston johtaja profes- sori Christina Kramer kiitti University of Toronton puolesta. Vähämäki on monille hyvä ystävä, mutta vain harvoilla on mahdollisuus pitää häntä kollegana, sanoi Kramer. Hän luonnehti Toronton Finnish Studies –ohjelmaa ”yhdeksi Pohjois-Amerikan eturivin suomen ohjelmaksi”.
Entisten opiskelijoiden yhdistys oli koonnut muisteluja. Niitä esittivät Susan Vickberg-Friend ja Ron Walenius.
Illan juontaja oli majuri Allan Best. Hän on toinen Varpu Lindströmin pojista edellisestä avioliitosta. Allan Best esitti illan yksityisimmät luon- nehdinnat Börje Vähämäestä ihmisenä, ja myös isäpuolena, suomen kielen hauskojen merkitysten pohdinnasta saunan lauteilla siihenkin, kuinka isäpuolen tehtäväksi oli langennut vastuullisen elämän selvittä- minen kasvuikäiselle Allanille. Suurten ajattelijoiden historiasta löyty- neen teeman ”ajattelen, olen siis olemassa” jatkoksi oli löytynyt tosi- asia, että joku voi olla olemassa, kun joku toinen ei tullut ajatelleeksi. Bestin juonnot tarjosivat joitakin illan hauskimmista hetkistä.
Best kuvasi ihaillen Vähämäen johdonmukaisuutta ja rehellisyyttä, sekä tukea ja läsnäoloa vaimolleen tämän terveyden yllättäen horjuttua tänä vuonna. Juhlan henkilökohtainen sävy korostui edelleen Börje Vähämä- en puheessa. Vähämäki loi aluksi katsauksen Finnish Studiesin akatee- misiin puitteisiin ja esitti asiaankuuluvat kiitokset University of Torontossa myötävaikuttaneille.
Sitten Vähämäki palasi hankkeen alkuun. Canadian Friends of Finland –yhdistys teki perustyön ja suunnitelmasta tehtiin ennakkotutkimus. Varpu Lindström ja suurlähettiläs Blomberg neuvottelivat University of Toronton kanssa. – Minulle Minnesotassa Varpu oli silloin vain nimi tie- teellisten teosten luetteloissa, ja tietenkin jo ansioitunut alallaan, kuvaili Vähämäki. – But I was soon to know her, and love her..
Vähämäki piti pienen tauon ja sanoi haluavansa omistaa illan ennen kaikkea Varpu Lindströmille. Seurasivat illan pisimmät suosion- osoitukset, yleisö nousi seisomaan ja suosionosoitukset jatkuivat.
JN
 |
 Illan pisimmät ja voimakkaimmat suosionosoitukset sai Varpu Lindström. Börje Vähämäki kertoi kuulijoille Varpu Lindströmin panoksesta alkuselvityksissä ja neuvotteluissa University of Toronton kanssa. |
||
Börje Vähämäki ja Varpu Linström kuuntelevat Suomen suurlähettilään Risto Piipposen puhetta.
Suurlähettiläs Risto Piipponen korosti Vähämäen ja Lindströmin yhteistä panosta. – Työnne hyödyttää monia tulevia sukupolvia, sanoi Piipponen.
Sibeliuksen Finlandian esitti pianisti Heidi Saario, kuoro-osissa soprano Cindy Koistinen ja torontolainen suomalainen kuoro Vox Finlandiae, johtajana Paul Hietala.
Illan juontaja Allan Best.
****
A. Aallon surffariopistokin tietää yhtä ja toista:
The Finno-Ugric nations are the aboriginals of the Eurasian continent, and once upon a time Finno-Ugric nations have inhabitated the whole Northern Eurasian continent from Volga Bend to Baltic. Today only the Baltic Finnic nations (Finns, Estonians, Karelians, Vepsians, Livonians and Ingrians) and Volga Finnic nations (Mari [Cheremiss] and Mordvins) survive, and while Finns and Estonians have their own nation states, the status of the Volga Finns is very precarious. There has once been a Finnic language continuum from the shores of Baltic to the shores of Volga.
RK: Suomen alkuperäisimmät asukkaat ovat TUSKIN puhuneet SU-kieliä: nämä ovat tulleet Volgalta uuden asujamiston mukana n. 7000 vuotta sitten.
The extermination of the Central Finns began in the 11th Century as the Slavs began their onslaught towards North. They had more developed means of agriculture, more centralized state structure and they were more aggressive, and they wiped out the aboriginal Finnic population out of their way.
He kyllä assimiloivat monia muitakin kansoja kuin suomalaisugrilaisia: esimerkiksi Moskovan seudun volganbaltit goljadit (Eastern Galindians), jotka olivat viimeisiä vasarakirveskansan suoria perillisiä.
The Russian folk tales, bylinas, tell about the wars and expeditions against the Finnic nations. The Russian word for “war”, voyna, has been loaned in Finnish as “persecution”, vaino.
Vaina/ vaino, vainaja tulee varsarakirveskielestä (*gwaino), jossa se tarkoittaa takaa-ajamista, ulosajamista, tislaamista ja on lainautunut myös g/k:llisena venäjän sanoissa gnet´ (pr. gonet) = ajaa, tislata, polttaa viinaa, samogon = pontikka, pagon = vaino ym. ja suomen *kainuu = tervanpoltto.
The first to be exterminated were the Chuds (see Chud – Wikipedia), who lives east from Lake Peipus. The tale of their fate is extremely sad: once they saw their situation impossible, they rather committed mass suicides than surrendered.
Meryans and Muromians fared no better. They were wiped out during the Mongol domination – driven out from their habitations, killed and assimilated. The Meryan language died out in the end of the 13th century, and only place names still remain, like Lake Ilmen = “Weather Lake” (ilma = air, weather).
RK: ”Il´men´” on LIIVIÄ ja tarkoitta ”ylimenoa”. Siitä pääsee kiertämään jokia pitkin Baltian ympäri. Sillä ei ole mitään tekmistä ilman eikä volgansuomalaisten kieten kanssa, vaikka sen nimi onki suomeksi väännös Ilmajärvi.
Muromians fared no better: they had been wiped out in the early 14th century.
The Meschyorans straggled later. They were utterly and obstinately Pagan to the boot, and their main industry was beekeeping. As they were forest people, they waged guerrilla war for a long time. Eventually their situation became intolerable as well, and the surviving Meschyorans fled east in the 16th century, , and adopted Tatar culture and language yet kept their national identity. As the final sign of spite they converted to Islam.
Meschyorans still exist as a nation (Mishar Tatars), but they no more speak their ancient language. The Tatar minority in Finland are Mishars.
Maris and Mordvins have been able to retain both their language and their national identity up to this day. They both have a written language. Yet their situation is extremely precarious.
Suomalaisugrilaisten määrä on tänään suurempi kuin koskaan, eikä se mainittavasti ole vähentynyt Venäjälläkään.
Merjalaiset olivat Venäjän kja tataarien sodissa venäläisten puolella ja venäläistyivät. Marit olivat tataarien puolella, mutta eivät samassa määrin tataarilaistuneet.