http://www.aalto.fi/fi/current/news/2017-10-10/
Kvanttitietokoneen rakentaminen alkaa Aalto-yliopistossa
10.10.2017
Dosentti Mikko Möttösen työryhmä on saanut lähes miljoonan euron rahoituksen kvanttitietokoneen rakentamiseen.
Valokuva senttimetrin kokoisesta piisirusta, jonka päälle on rakennettu kolme erillistä suprajohtavaa kvanttibittiä. Kuva: Jan Goetz/Aalto-yliopisto
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ja Jane ja Aatos Erkon säätiö ovat myöntäneet Aalto-yliopiston dosentin Mikko Möttösen vetämälle työryhmälle yhteensä 950 000 euron rahoituksen. Työryhmä haki rahoitusta säätiöiden yhteisen Tulevaisuuden tekijät -rahoitusohjelman kautta, jossa säätiöt etsivät uusia, rohkeita tutkimusavauksia.
Möttösen työryhmä aloittaa skaalautuvan kvanttitietokoneen kehittä- misen Suomessa. Tarkoitus on rakentaa ensin kvanttiprosessori, jota voi tulevaisuudessa skaalata eli kasvattaa suuremmaksi prosessoriksi. Käytännön ongelmia nopeasti ratkovaa kvanttitietokonetta ei ole ra- kentanut vielä kukaan, joten työn aloittaminen on äärimmäisen tärkeää.
“Kvanttitietokoneesta on olemassa erilaisia prototyyppejä, mutta työ on maailmalla edelleen kehitysasteella.Kvanttitietokone tekee mahdot- tomasta mahdollista. Kvanttitietokone voi nimittäin ketterästi ratkais- ta äärimmäisen vaikeita ongelmia, joiden ratkaisu veisi tavallisilta koneilta yli miljardi vuotta”, Mikko Möttönen sanoo.
Rahoituksen antaneet säätiöt ovat vakuuttuneita Möttösen ryhmän työn tärkeydestä.
“Kvanttitietokoneella voidaan ratkaista laajoja kysymyksiä lääketie- teestä ilmastonmuutokseen. Tavoite luoda ensimmäinen suomalainen kvanttitietokone on hyvin kunnianhimoinen ja onnistuessaan kansain- välinen läpimurto”, sanoo Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön toimitusjohtaja Laura Juvonen.
Kvanttitietokoneesta apua lääkkeiden valmistukseen
Kvanttitietokone käyttäisi laskennassa hyväkseen kvanttimekaniikkaa. Koneella pystyisi muun muassa mallintamaan aivan uudella tavalla kemiallisia yhdisteitä ja reaktioita, kuten lääkeaineita ja lannoitteita.
“Jos kemiallisia reaktiota osattaisiin simuloida tarkasti tietokoneella, jokaista vaihtoehtoa ei tarvitsisi aina käydä läpi laboratoriossa”, Möttönen sanoo.
Möttösen ryhmän työtä tukee viime vuosikymmenen ajan tehty suprajohtavien sähköpiirien kehitystyö. Suprajohtavuus on ilmiö, jossa sähköinen vastus häviää tietyn lämpötilan alapuolella täysin. Supra- johtavat piirit mahdollistavat erittäin tarkkojen kvanttibittien eli kubittien massavalmistuksen. Niiden avulla koneen skaalautuva arkkitehtuuri on mahdollista toteuttaa.
“Suomessakin on rakennettu suprajohtavia kvanttibittejä jo vuosia. Osaamista on paljon, mutta kvanttitietokonetta ei ole ryhdytty tekemään, koska siihen ei ole riittänyt resursseja. Tällä rahoituksella voimme aloittaa kvanttiprosessorin systemaattisen rakennuksen”, Möttönen kertoo.
Huippuyksikkö aloittaa työn
Aalto-yliopistosta löytyy vahva kvanttiteknologian tutkimusosaa-minen, mikä tekee yliopistosta erinomaisen paikan kvanttitietokoneen kehittämiselle. Yliopistossa aloittaa vuoden vaihteessa Suomen Akatemian rahoittama kvanttiteknologian huippuyksikkö, jonka ryhmänjohtajat ovat mukana myös kvanttitietokoneen kehitystyössä.
“Huippuyksikkö tukee Möttösen vetämää projektia ja päinvastoin. Haluamme ehdottomasti profiloitua kvanttiteknologian huippuosaajina”, sanoo akatemiaprofessori Jukka Pekola, joka johtaa kvanttiteknologian huippuyksikköä.
Työryhmässä on Aalto-yliopiston lisäksi mukana tutkijoita Turun yliopistosta ja VTT:stä. Lähes miljoonan euron rahoituksella ryhmä pystyy avaamaan kvanttitietokoneen kehitystyön, muttei saattamaan sitä loppuun. Ryhmän työtä tukee myös EU:n vuonna 2018 alkava miljardin euron lippulaivahanke, jossa vauhditetaan kvanttiteknologian kehitystä yhdessä jäsenvaltioiden ja yritysten kanssa.
“Säätiöiden panostuksen ansiosta pystymme olemaan myös EU:n lippulaivassa vahvemmin mukana. Voimme tuoda esiin omia vahvuuksiamme ja tuoda esille osaamistamme maailmalla”, Möttönen sanoo.
Mikko Möttösen työryhmään kuuluvat Aalto-yliopistosta professori Tapio Ala-Nissilä, professori Christian Flindt, professori Pertti Hakonen, dosentti Mikko Möttönen, dosentti Sorin Paraoanu, akatemiaprofessori Jukka Pekola ja professori Zhipei Sun. Lisäksi ryhmään kuuluvat Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä dosentti Juha Hassel ja tohtori Mika Prunnila sekä Turun yliopistosta professori Sabrina Maniscalco.
Lisätietoja
Mikko Möttönen
Dosentti, Aalto-yliopisto
puh. 050 594 0950
mikko.mottonen@aalto.fi
Laura Juvonen
Toimitusjohtaja, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö
puh. 040 589 6263
laura.juvonen@teknologiateollisuus.fi
Katso video, jolla kvanttifyysikot selittävät kvanttibittien jäähdyttämisen periaatteen kahdessa minuutissa pulkan ja avannon avulla. Video: Aalto-yliopisto. ”
SB: Toivotan menestystä.
Miljoonallahan noissa asioissa ei saa kuin rupia perseeseensä.
Ja nuo säätiöt ovat pelanneet kuin pullopersesiat kaikessa mihin koskevat. Pelkästään ”vauvojen rotumurhapeilineurooneihinkin” on kaadettu miljardeja täysin Kankkulan kakivoon. Saatu aikaan YLE:lle muutama haistapaskantiedeohjelma.
****
Perustunee tälle. Edellisen vuoden noopeli oli floppi ”kiihtyvästi laajenevasta maailmankeikkeudesta”…
https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/fysiikan_nobel_kokeellisesta_kvanttioptiikasta
Fysiikan nobel kokeellisesta kvanttioptiikasta
Vuoden 2012 fysiikan Nobel-palkinnon jakavat ranskalainen Serge Haroche ja amerikkalainen David J. Wineland.
Vuoden 2012 fysiikan Nobel-palkinnon jakaa kaksi kvanttifyysikkoa, ranskalainen Serge Haroche ja amerikkalainen David J. Wineland. Kumpikin on syntynyt vuonna 1944.
Haroche ja Wineland saavat palkinnon ”uraauurtavista kokeellisista menetelmistä, joiden avulla on mahdollista mitata ja manipuloida kvanttijärjestelmiä”. Heidän työnsä on luonut pohjan muun muassa kvanttitietokoneen kehittämiselle.
”Ehkä kvanttitietokone mullistaa elämämme tällä vuosisadalla yhtä radikaalisti kuin klassinen tietokone viime vuosisadalla”, palkintoraati sanoo lehdistötiedotteessaan.
Perustelujen mukaan palkitut ovat avanneet kvanttifysiikassa uuden aikakauden pystymällä havaitsemaan yksittäisiä kvanttihiukkasia tuhoamatta niitä samalla. Yksittäiset hiukkaset menettävät nopeasti kvanttiominaisuutensa joutuessaan vuorovaikutukseen ympäristönsä kanssa. Siksi monet kvanttifysiikan teoriat ovat olleet vailla kokeellista näyttöä.
Haroche tunnetaan kvanttikoherenssin kokeellista todentamisesta.