http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201711212200547668_ul.shtml
– Pari kuukautta on pitkä aika jos pitäisi suojautua ydinsaasteelta.
Sähkön varaan rakennetaan yhä enemmän jopa sähköautoihin.
Miksi ei puhuta totta ydinvoiman vaaroista ja varsinkin onnettomuudesta pitäisi ilmoittaa välittömästi.
Miksi ympäristöministeriö salailee totuutta, että sähköautoilu Suomessa on edesvastuuttomien hullujen hommaa ainakin talvipakkasilla? Miksi tietoa pimitetään?
Potaskaa jauhetaan, koska Suomen pitää olla ”tiennäyttäjä” ja pelastaa maailma.
Suomelle on asetettu jumalattoman kalliit puuhastelut päästöjen pienentämiseksi samaan aikaan, kun osa EU:n jäsenmaista pääsee kuin koira veräjästä ja meidän typerät poliitikkomme kiittävät ja kumartavat nätisti.
Sähköauton matkasäde kieltämättä tippuu puoleen talvella ja se on lähtökohtaisestikin surkea jos maantielle on mitään asiaa.
Mutta ettei jotain hyvääkin. Sähköauto lähtee kovillakin pakkasilla melkoisen idioottivarmasti eikä kärsi monistakaan bensa- tai dieselauton talviongelmista.
Joo, mutta sähköverkko simahtaa takuuvarmasti jonakin hetkenä.
Jees, ja tuotantolaitoksia kannattaa ajaa alas pörssisähkön kallistuesa.
Kerrostalojen lämmityksiä ollaan muuttamassa maalämmölle ja lämmön talteenotolle, joka tietää sitä merkittävää sähkön käytön lisäämistä. Kolmannes kerrostalon lämmöstä saattaa tulla sähköstä. Tämä tietää sähköverkkojen vahventamista ja varavoimaloiden rakentamista verotuin. Menee niin vaikeaksi tilanne, ettei pienipäinen vihreä virkamies ympäristöministeriössä kykene asiaa lainkaan ymmärtämään, vaan haluaa lisätä vieä sähköautotkin samaan soppaan.
Vihreät ovat ruvenneet vainoamaan myös puukiukaita. On siirrytty sähköön. Saunat tuulettuvat huonosti ja aiheutuu vesivahinkoja, kun saunat vesipatterit ja -putket ruostuvat puhki.
90 -luvulla oli parina vuotena joulukuu oli vuoden kylmin kuukausi. Hiihtelin yli 20:n asteen pakkasissa ja vesiputkia jäätyi.
Voi tulla vielä vielä valtakunnallinen sähkötön ja pimeä joulu vihreitten sähköautoilijoiden viimeistellessä täystuhon.
On asioita joista olen huolissani sähköverkon nykytilassa.
Fingridin osaaminen ei ole yksi niistä asioista. Jos he sanovat että jokin asia on tai ei ole kunnossa, siihen voi luottaa. He ovat esittäneet rauhoittavia sanoja, mutta myös perusteltua kritiikkiä. Jotkut poliittiset päätökset saavat heiltä sapiskaa, kivenkovin tieteellisin perustein.
Se taso, millä Fingrid tutkii, simuloi, pohtii ja valmistautuu eri tilanteisiin on maailman ehdotonta kärkeä.
Fingrid on tuskin ottanut laskelmissaan huomioon, että talojen lämmitys ottaa tulevaisuudessa maalämmön ja lämmön talteenoton myötä huomattavasti enemmän sähköä kuin tähän asti.
Fingrid esittelee ideaa, että auton akkujen latausta voidaan älykkäästi kauko-ohjailla tarvittaessa. Sellainen parin viikon latauskatko tekisi nannaa kyllä.
https://www.fingridlehti.fi/250-000-sahkoautoa-tulee-kaatuuko-kantaverkko/
Sähkö on todellisuudessa päästötön tapa esimerkiksi lämmittää asuntoa. Sähkö voidaan myös tuottaa hyvinkin puhtaasti.
Sähkön syyttäminen saastuttavaksi on harhaanjohtavaa.
Energian tuottaminen polttamalla on erittäin saastuttavaa poltettiinpa vaikka ”uusiutuvaa” puuhaketta, turvetta, öljyä, kivihiiltä, ruskohiiltä, palavaa kiveä, hevosen lantaa, tai melkein mitä hyvänsä.
Ydinvoima ja vesivoima ovat erittäin puhtaita tapoja tuottaa sähköä – sitäpaitsi edullisesti ja ilman tukiaisia.
En ole tutkinut tilastoja. Mutta olettaisin atomivoimatehon olevan kalleinta rakentaa (penni/watti) kaikista käytettävistä vaihtoehdoista. Eli huipputehot täysi tuottaa polttamalla.
Voi sitä paitsi olla, ettei korstovaltio Venäjä ota enää kauaa ydinjätteitämme huolekseen.
Suomi ei vie ydinjätettä minnekään. Ne käsitellään ja loppusijoitetaan Suomessa niin ettei niistä ole vaaraa kenellekään.
Niin se ydinvoimasähkön jälleenkäsittelyonnettomuus saastutti yli 900 kertaisesti ja saastetta tuli kaukasukselta Suomeenkin asti.
Eli ei sähkö läheskään ole saasteetonta ja kun kulutusta lisätään niin vanhat ydinlaitokset pidetään käytössä vaaroista huolimatta.
”En ole tutkinut tilastoja. Mutta olettaisin atomivoimatehon olevan kalleinta rakentaa (penni/watti) kaikista käytettävistä vaihtoehdoista.”
Ei pidä paikkaansa.
Kansainvälisten tutkimusten mukaan se on elinkaarikustannukset ja päästöt huomioon ottaen se on halvimmassa päässä ja tuulimyllyt ovat siellä kalliimmassa päässä.
Ei osakäyttöisen atomivoimalan elinkaari ole määräävä tekijä. Jos atomivoimaa käytetään huipputehon tuottamiseen, tulisi voimalan kestää ehkä 300 vuotta. Rahat pitää käyttää taloudellisemmin polttovoimaloihin.
Tätä eivät sen koommin vihreät kuin muutkaan sähköautoilua kannattavat tunnu ymmärtävän. Ympäristöministeriökin on ihan pihalla samoin kuin paskalain yhteydessä.
Bensiiniä pitää käyttää, niin kauan kuin sitä lentokonepolttoaineen
sivutuotantona syntyy.
Lentoliikennettä pitäisi kyllä rajoittaa etenkin syyntakeettomilta vihreiltä, koska eivät tiedä, mitä tekevät.
https://www.forbes.com/sites/jamesconca/2012/06/15/the-naked-cost-of-energy-stripping-away-financing-and-subsidies/#5f0642d65b88
hieno kuva jutun alkupuolella
Kuvasta voisi päätellä, että huippukulutus kannattaisi kattaa polttolaitoksilla. Sillä vaadittava jokin kolmen sadan vuoden käyttöikä atomivoimalaitokselle tuntuu utopistiselta tavoitteelta.
Ne ydinvoimalat, jotka noudattavat toiminnassaan IAEA:n suosituksia, eivät ole olleet minkään asteen vaara tai riski muille.
Jos sääntöjä rikkoo, käy heikosti. Eikä se ole mitenkään ydinvoimalle ominainen ongelma. Vesivoiman laiminlyönnillä sitä vasta onkin ihmisiä tapettu vrt. ydinvoima. Ja hiilivoiman osalta… noh, uhrilukuihin tulee nollia perään aikas reilusti.
Jotenkin jokin on pielessä arvioinneiltasi Markku.
Nuo laskelmat koskevat nimenomaan nykyisiä voimaloita niiden nykyisellä käytöllä koko niiden nykyinen elinkaari huomioon ottaen.
Polttovoimaloiden päästöt ovat massiiviset ydinvoimaloihin verrattuna ja niiden lisääminen ei ole järkevää suuressa määrin.
Et ota huomioon, ettei atomivoimalasta irtoa watteja silloin kun sitä ei käytetä. (mutta maksuja menee silloinkin)
Laskelmissa lienee käytetty voimalan täystehoa.
Koska sähköautoilu suruttomien sielujen valtaaman ympäristöministeriön toimenpitein, vieläpä sähköautoilua tukien (vähän sama asia kuin tukisi jonkun housuihinsa paskomista) tulee vaatimaan sähkön jakeluun ja tuotantoon investointeja (verovaroin), niin asiaa paremmin ymmärtävänä en voi sitä kannattaa.
Pörssisähkön hinta tulee myös nousemaan merkittävästi. Se korotus tulee koskemaan myös niitä, jotka eivät ole koskaan sähköautoa nähneetkään. Myös vakiotariffit tulevat kallistumaan.
Ympäristöministeriö pitäisi laittaa parin kuukauden pakkolomalle miettimään syntyjä syviä paskalakikokemuksiinsakin syventyen.
”Et ota huomioon, ettei atomivoimalasta irtoa watteja silloin kun sitä ei käytetä. (mutta maksuja menee silloinkin)
Laskelmissa lienee käytetty voimalan täystehoa.”
Laskelmissa on käytetty sitä sähköntuottoa, minkä laitos voi tuottaa elinkaarensa aikana, kuten muissakin sähköntuotantolaitoksissa.
Milloinkas polttovoimalaitokset tai tuulimyllyt tuottavat silloin, kun ne ovat pois päältä? Eivät nekään ole ilmaisia silloin…
Suosittelen, että perehdyt noihin kansainvälisiin laskelmiin ja niiden perusteisiin edes jossain määrin.
”Laskelmissa on käytetty sitä sähköntuottoa, minkä laitos voi tuottaa elinkaarensa aikana, kuten muissakin sähköntuotantolaitoksissa.”
Kulutushuipun tarvetta tyydyttävän atomivoimalaitoksen elinkaaren pitäisi olla intuitiivisen arvioni mukaan noin 300 vuotta, jotta se saisi laskelmoidun kilowattimääränsä täyteen.
siis: kilowattituntimääränsä
Melkoisen pitkä takaisinmaksuaika, sanoisin.
Vuotos pitäisi rakentaa välittömästi. Sen takaisinmaksuaika olisi lyhyt ja pelastaisi varmaan Kemijoki Oy:n konkalta.
Ympäristöhaittoja tulisi, mutta tulee niitä polttolaitoksiltakin, joita laitoksia Vuotos korvaisi.
Atomivoimalla ja tuulisähköllä voitaisiin vettä nostaa Vuotokseen, josta se sitten kulutushuipun aikana laskettaisiin takaisin. Kulutushuipun aikana voi pörssisähkön hinta olla jopa kymmenkertainen sen ajan hintaan nähden, minä aikana altaan veden pintaa nostettaisiin.
Vihreät horisevat typeryydessään älykkäistä ratkaisuista. Tässä olisi heille tarjona yksi sellainen.
Intuitiivinen arviointisi perustuu ideologiseen asenteeseen, mikä ei perustu tosiasioihin.
Kansainvälisissä tiedemiesten tekemissä laskelmissa kaikkien energiantuotantomallien todelliset ominaisuudet otetaan yhtä lailla huomioon, minkä seikan sinä ohitat ideologisella tunteella tosiasioista ilmeisesti täysin tietämättä.
Sinä et ymmärrä lainkaan, mistä asiasta on kyse, siis tällä hetkellä. Luultavasti lamppu myöhemmin syttyy.
Intuitiota tarvitaan silloin, kun tarkkoja tietoja matematiikan pohjaksi ei ole tarjolla.
Jos esimerkiksi oletamme täystehon vuotuisen käyttöasteen varavoimalalle 20%:ksi, niin atomivoimala tuottaa 300:ssa vuodessa sen, mikä laskelmissasi on oletettu tuotettavaksi 60:ssa vuodessa. Siinä on kuitenkin hankintahinnan lisänä muuttuvia kuluja joka vuosi, jolloin pitäisi kai koettaa venyttää käyttöikä 400:aan vuoteen.
————————–
Varavoimana vesivoimalaitos olisi ehkä eullisin, sitten kaasu terävimpien kulutushuippujen varalle, jonka jälkeen tulisi hiili.
Hiilivoimaloita on pantu pakettiin, koska valtion tukea ei ole saatu tarpeeksi.
Jos sähköautoilua harrastetaan talvella, tulee vastaavasti rakentaa lisää vesivoimaa, kaasuvoimaa ja hiilivoimaa.
Koska hullut turistit vaativat kuitenkin lisää lentokonepolttoainetta, niin lentokonepolttoaineen sivutuotteesta, bensiinistä, tulee ylitarjontaa, joka myytäneen alihintaan ties minne.
—————————-
Älä masennu, jos et bonjaa, voit silti hakea ympäristöministeriöön hyvälle vakanssille.
Suomen ydinvoimalat tuottavat sähköä 100% käyttöasteella erittäin suurella varmuudella juuri silloin kun Suomessa kulutetaan sähköä eniten (kova pitkäaikainen pakkanen). Tuulivoimalat silloin eivät tuota sähköä ainakaan mainita saakka.
Silloin tarvitaan vesivoimaa, eli kannattaa rakentaa Vuotos ja Kollaja.
Ranska muuten tuottaa noin 75% sähköstään ydinvoimalla.
Ydinvoimalan antamaa tehoa voidaan säätää, ei sitä ole mikään pakko ajaa täydellä teholla.
Jos ydinvoimaa ajetaan osateholla, eivät budjetoidut tavoitteet täyty. Investointi, penniä/kWh, voi tulla poskettoman kalliiksi.
Vihreistö kernaasti vaarantaa maamme taloutta, jos siihen avautuu mahdollisuus.
Joku sabotööri oli taannoin sotkenut erään voimalamme polttoainesauvoja niin, että tuli seisokki.
”Sinä et ymmärrä lainkaan, mistä asiasta on kyse, siis tällä hetkellä. Luultavasti lamppu myöhemmin syttyy.”
Ennemminkin näyttää siltä, että sinä olet pihalla kuin lumiukko.
Ei faktoja määritellä jollain ideologisella intuitiolla, vaan tieteellisin perustein ja energiatuotannon kustannusten ja päästöjen osalta sellaiset todella löytyvät.
Tuo ydinvoimamollauksesi ei perustu tosiasioihin, vaan uskoon ”oikeasta totuudesta”.
Väittämillesi ei ole minkäänlaista tieteellistä perustetta etkä sellaisia kykene edes osoittamaan.
Kun asiasta on kansainväliset tiedemiesten tekemät laskelmat, sinun on turha jossitella jonkun ”intuition” perusteella.
”Om om ei voro, kussorna i luften flugu…”
Et edes tiedä, mitä intuitio tarkoittaa. Se tarkoittaa asiantilan välitöntä oivaltamista ilman aukottomia loogisia päättelyketjuja tai matemaattisia täydellisiä laskelmia. Ei siinä ole ideologialla sen enempää tekemistä kuin logiikassakaan.
Sinulla ei ole asiasta sen enempää intuitiota kuin laskelmiakaan. Minäkyllä esitin summittaiset matemaattiset perustelut, koska tarkkoja lähtöarvoja ei ole saatavissa.
”Kun asiasta on kansainväliset tiedemiesten tekemät laskelmat, sinun on turha jossitella jonkun ”intuition” perusteella.”
Sinä et osaa käyttää laskelmia hyväksesi, minäpä osaan.
Jos vertaillaan keskenään kaasu-, hiili- ja atomivoimaa laskennallisesti, niin laskelmissa tarvitaan ainakin kolmea yksilöllistä tekijää: rakennuskustannukset, muuttuvat kustannukset ja energialähteen hinta.
Sitten tarvitaan noita kaikkia koskeva pörssisähkön hinta, joka voi helposti nousta kymmenkertaiseksi ajoittain.
Myös pitää ottaa huomioon sähkön tuottajan käyttöaste.
Intuitiivisesti ilman laskutoimituksia on helppo oivaltaa, jos hiukankin tuntee perusasioita, että suurten rakennuskustannusten atomivoimaa kannattaa käyttää vain perusvoimalähteenä, jolloin pörssisähkö on halpaa ja milloin atomivoimaa voidaan täydellä teholla hyödyntää. Kun atomivoima ei riitä, otetaan käyttöön hiilivoima. Kun sekään ei enää riitä, otetaan käyttöön kaasuvoimalat, joiden rakentaminen on halvinta, mutta energialähde kallein. Kun pörssisähkön hinta on kymmenkertainen, niin energialähteen hinta ei tunnu missään.
On siis helppo muodostaa pätevä ja käyttökelpoinen nyrkkisääntö, vaikka tarkat vertailut edellyttäisivät tietokonesimultaatioita.
Ilman intuitiota olisi ihmiskunta kuollut sukupuuttoon jo ajat sitten ennen matematiikan ja tieteellisten menetelmien kehittymistä.
——————————–
Siitä ei päästä yli eikä ympäri, että sähköautoilu tulisi nostamaan pörssisähkön hintaa kaikille sähkölaitoksille, jota kulua siirrettäisiin myös pielaveteläisen mummun sähkölaskuun ja hänen ostamansa limpun arvonlisäveroa käytettäisiin hiilivoimaloiden valtion tukeen. Tämä on siis absoluuttinen totuus. Ainoastaan euromääristä on epäselvyyttä.
Paskalaki saattoi jo häätää mummon mökistään, mutta ainahan ympäristöministeriön herrat ja rouvat hälle jotakin riesaa kehittävät vaikka sähköautoilua tukemalla.
Kun asia ja faktat loppuvat, menet haukkumiseen ja mollaamiseen tietämättä asiasta mitään.
Sääliksi käy ja aiheetta enempään ”intuitiosatuiluun” jätän tämän 300 vuoden pelleilyn.
Kun sinulta loppuu äly, niin koeta paneutua asian entistä sinnikkäämmin. Kyllä se siitä.
Tarkemmin kun perehdyt, niin honaat, että kirjoitukseni oli silkkaa vaktaa.
Eri sähköntuotantotapojen edullisuutta pitäisi verrata laitoksen elinaikana tuotettujen terawattituntien kokonaishintaan. Siis kaikki kustannukset, niin investoinnit, käyttökustannukset, jopa tukiaiset.
Ydinvoimala Suomessa tuottaa tyypillisesti sähköä 60 vuotta noin 95% käyttöasteella. Tuulivoimalan elinikä saattaa olla luokkaa 15 vuotta ja se voi tuottaa hyvässä lykyssä sähköä noin 20% teholla nimellistehosta, paitsi juuri silloin kun Suomessa kulutetaan sähköä eniten – silloin se ei tuota sähköä mainita saakka. Hiilivoimasta ollaan luopumassa sen saastuttavuudesta johtuen, vaikka hiilivoimaloita pitäisi säilyttää varavoimaloina pahan päivän varalle.
Vesivoima on erinomaista säätövoimaa, mutta ydinsähkö on kannattavaa vaikka voimalaa ajettaisiin esimerkiksi 75% teholla.
Mielestäni Suomeen pitää rakentaa runsaasti uutta ydinvoimaa ja kannattaisi ehkä rakentaa myös runsaasti sähköä kuluttavaa teollisuutta, jota ajettaisiin silloin kun sähkö on edullista ja pysäytettäisiin huippukulutuksen ajaksi.
”Vesivoima on erinomaista säätövoimaa, mutta ydinsähkö on kannattavaa vaikka voimalaa ajettaisiin esimerkiksi 75% teholla.”
Kannattavaa se voi olla, mutta kenelle.
Jos ydinvoimaa rakennetaan liikaa, niin huippukulutusta varten tarvittavien hiilivoimalaitosten kannattavuus laskee ja niitä joudutaan tukemaan vaikka verovaroin. Tuulivoiman lisäys on varsinaista myrkkyä varavoimalaitoksille. Tuulivoimatuen lisäksi joudutaan tukemaan varavoimalaitoksiakin enemmän.
Hehkulamppudirektiiviä ei tarvittu. Jokainen olisi voinut yksilöllisesti ratkaista valintansa. Lämpöä säteilevä hehkulamppu olisi säästänyt sähköä sähkölämmitystaloissa, koska säteily ja varsinkin oleskeluaikana välittömästi saatava lämpö säästäisi.
Sähkövalaistus ulkona muodostaa ongelman, koska se terävöittää kulutushuippuja.
Lämpöpumppulämmityskin terävöittää kulutushuippuja tavallista sähkölämmitystä enemmän, koska hyötysuhde huononee.
Sähköautojenkin hyötysuhde alenee pakkasella.
Kansantaloudellisesti epätasainen sähkönkulutus on haittatekijä, koska verkostot ja tuotannot joudutaan mitoittamaan korkeimman kulutuksen mukaan.
Tulevat tariffit tulevat rankaisemaan suruttomia kuluttajia ja vähän muitakin.
”Silloin tarvitaan vesivoimaa, eli kannattaa rakentaa Vuotos ja Kollaja”
Valitettavasti niistä ei paljoa kostuttaisi. Vuotoksen suunniteltu teho oli kai 37 MW ja Kollajan 32 MW. Iijoen alajuoksun voimaloiden tehon nostaminen Kollajan ansiosta nostaisi Iijoen kokonaistuottoa noin 100 MW. Yhteensä saataisiin siis max 150 MW.
Suomen vesivoimakapasiteetti on yhteensä n. 3100 MW. Kollaja ja Vuotos toisivat tähän alle 5 % lisäyksen. Tuo lisäys on noin yksi prosentti (1 %) vuoden 2016 huippukulutuksesta.
Vesivoiman kasvumahdollisuudet ovat Suomessa siis aika rajoitetut.
Kari, vaikka Kollajasta saisikin vain 100 MW lisää sähkötehoa, niin se olisi nopeaa säätövoimaa, joka olisi käytettävissä huippukuormituksen aikana.
Vaikka tuulivoimaa olisi 2500 MW nimellisteho, niin siitä ei olisi mitään hyötyä huippukulutuksen aikana. Tuulivoima on sattumavoimaa, josta ei ole mitään hyötyä esimerkiksi talvella laajan korkeapainealueen aikana – kuinka ollakaan juuri silloin Suomessa kulutetaan sähköä eniten.
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Vesivoima.htm
Tuulivoima käyttöön ja puretaan ydinvoimalat.
Toivon että se uusi ydinmylly todella toimii häiriöittä sitten joskus kun saadaan valmiiksi ja myllyn hinta on käsittämättömän kallis joten pitkää ikää sille.
OL3 on ostettu kiinteään hintaan avaimet käteen periaatteella. Se, että ranskalaiset ovat tyrineet projektoinnin ei nosta voimalan hintaa merkittävästi. Lisätöistä mitä TVO on tilannut pitää tietysti maksaa alkuperäisen hinnan päälle, kuten muissakin projekteissa.
”Lämpöpumppulämmityskin terävöittää kulutushuippuja tavallista sähkölämmitystä enemmän, koska hyötysuhde huononee.”
Jotain suhteellisuudentajua peliin kuitenkin.
Lämpöpumpun kulutus on suorasähkölämmitykseen verrattuna karkeasti 1/3, joten kolme lämpöpumppua kuluttaa yhteensä vain yhden suorasähkötalon verran huippulämmityskautenakin.
Näin olleen säästyy kahden suorasähkölämmitystalon verran sähköä piikistä.
Juha, riippuu lämpöpumpusta.
Kovalla pakkasella tavallinen ilmalämpöpumppu voi hyvinkin kuluttaa enemmän sähköä kuin suora sähkölämmitys. Maalämpöpumpulla sellaista ongelmaa ei ole, ellei pakkasta riitä hyvin pitkää aikaa.
Suora sähkölämmitys voi kokonaiskustannukset huomioiden olla edullisempi kuin lämpöpumppu. Suoran sähkölämmityksen investointikustannus on hyvin alhainen, samoin huoltokustannukset.
Käsittääkseni on likimain mahdotonta, että ilmalämpöpumppukaan kuluttaisi enemmän sähköä kuin tuottaa lämpöä.
Uudemmissa ne tuottavat kohtuullisella COP-kertoimella jopa 20 asteen pakkaseen asti.
Maalämpöpumpulla taas tuollainen ei edes teoriassa ole mahdollista, koska lämmönlähde on käytännössä lähes aina päälle nollan, vesistöissä n. +4 astetta ja porakaivoissa n. 10-15 astetta.
Jos maalämpöpumppu ei toimi noissa lämpötiloissa, on jotain suunniteltu ja toteutettu todella väärin.
Kyse ei käsittääkseni ollut taloudellisuudesta, vaan sähkön kulutuksesta.
Itselläni kuitenkin suorasähkölämmitys olisi näiden parin kymmenen vuoden aikana maksanut n. nelinkertaisesti lämpöpumppulaitteiston hankinnan ja käytetyn sähkön kokonaishinnan yhteensä.
Juha elät ilmeisesti Etelä-Suomessa?
Meillä Varkaudessa ei 30 astettakaan pakkasta ole kovin harvinaista, puhumattakaan vaikkapa Rovaniemen korkeudesta (olen sieltä syntyisin).
Se -20 voi hyvinkin olla vielä suunnilleen samalla tehonkulutuksella suoran sähkölämmityksen kanssa.
Minä kirjoitan kuitenkin laajan korkeapaineen alueesta, jossa koko Suomessa on pidemmän aikaa ihan pirun kylmää (ja tuuletonta). Ilmalämpöpumppu pumppaa ulkoilmasta lämpöä sisätiloihin, mutta kun ulkolämpötila on vaikkapa -30 astetta niin siitä on jo luonnonlakienkin mukaan mahdotonta pumpata lämpöä hyvällä hyötysuhteella.