Matinlaaksoon hesassa rakennetaan vartavasten 15,5 neliön kerrostalokoppeja.
Lain mukaan pitäisi olla vähintään 20 neliötä ja sekin on pieni asunnoksi. Koppiasunnot ovat saaneet poikkeusluvan – hesarin artikkeli aiheesta.
Englantilaisilla keskimäärin 90 neliötä ja amerikkalaisilla 245 neliötä.
Suomessa keskimäärin 80 neliötä. Parakkiasumista on yleensä pidetty väliaikaisena työmaa-asumisena.
Ollaanko nyt niin huonossa jamassa,
että hyväksytään 15,5 neliötä ihmisen asuintilaksi?
Opiskelija-aikoina asuin 5 vuotta 24,5 neliöisessä yksiössä Lahdessa vesijärvenkadulla. Tuntui sekin pieneltä.
Pieniähän nuot ovat mutta kun ne vuokrat perustuu neliö hintaan ja tietää helsinkin vuokra kiskonnan ei yhtään ihmettele suuntaa .
Itselläni on 50 neliötä yksin ja koirulin kanssa ja pärjäämme hyvin eikä ole tullut riitaa vaikka joskus jätän vessanlattialle eiliset kalsarit ja sukat . terv tepivaari
Niin mulla on vessan ovi auki iraplikalla on siellä vesi astia ja sen vuksi kun se juo vettä räiskyy lattialle .
On sillä vettä keittiössäkin vettä mutta sen alla pitää pitää imevää kankasta ettei se vesi mene ihan joka paikakkaan . terv iraplikka ja tepi
Nykyinen asuntoni 34 neliötä riittää minulle ihan hyvin.
Se on Helsingissä monelle vähätuloiselle pieni ihme saada edes koirankopin verran tilaa asumiseen. Kun toisaalta on paljon varakkaita, toisaalta paljon keinottelijoita ja se hemmetinmoinen määrä joille kunta maksaa suoraan vuokran oli se miten suuri tahansa…
Ei ole helppoa olla tavallinen tallaaja maamme pääkaupungissa.
Minun mielestäni on hyvä että rakennetaan myös edullisia asuntoja. Edullinen asunto tahtoo pääkaupunkiseudulla tarkoittaa pienehköä.
Kyllä sellaisessa pienessä asunnossa opiskelija voi ihan hyvin asua opintojensa ajan.
Menin nuorena 50-luvun puolessa välin hesaan ammattioppiin oppilaan pienellä palkalla. Meitä oli muitakin maalaisia joten majoituimme vuokralaisena kolme samaan huoneeseen ja silti se vuokra tuntui olevan niillä ansioilla kallis. Huoneen neliöt olivat n 4×4,5 eli vajaat 20 neliötä. Heteka oli kolmella seinällä pöytä keskellä ja ovi yhdellä seinällä sekä vähäinen omaisuus hetekan alla jenkkikassissa. No se oli 50-lukua josta aikaa miehen ikä.
Mielestäni asujalla itsellään eikä poliitikolla pitää olla oikeus määrätä minkä näköisessä ja kokoisessa kämpässä asuu.
Oikein Matti.
Suomessa on aivan liian paljon turhaa ja haitallista sääntelyä, joka nostaa asumiskustannukset sietämättömän korkeiksi.
Olen tässä elämässä asunut vaikka minkälaisissa loukoissa. Välillä sellaisessa kellarissa, jossa vesi valui pitkin seiniä ja likavesisanko jäätyi nurkassa. Se kuitenkin mahdollisti säästämisen parempaan asuntoon.
Pk-seudulla asuntojen hinta-/vuokrataso ei ole enää pitkään aikaan ollut missään suhteessa rakennuskustannuksiin. Rakennusyhtiöt kyllä mielellään rakentavat vaikka kuinka pieniä koppeja tahansa jos niille vaan tämä mahdollisuus lainsäädännössä annetaan, koska pääpiirteittäin mitä pienempi sitä parempi kate. Ei jatkoon.
Vogonin kanssa samoilla linjoilla.
No, nythän nostavat Käpylässä kaupungin vuokratonteilla asuvien tonttivuokraa oikein reilusti. Meidänkin ”nuorison” asunnon tonttivuokra nousee 25%.
Sitä vastoin Suomenlinnan niiden harvojen vuokratonttien hinnat eivät näköjään nouse.
Aikanaan vanhan kaverini omakotitalo sijaitsi vuokratontilla; ihan keisarillisella käskykirjeellä oli tontin vuokraksi asetettu 1 mk. Sittemmin kyllä 70-luvulla hinta nousi monikertaiseksi, vaan ei kohtuuttomaksi.
Opiskeluaikanani asustin vuosia noin 12 neliön alivuokralaishuoneessa ja pienissä huoneissa asui moni opiskelukaveri. Emme ymmärtäneet olla tyytymättömiä varsinkin kun vuokra oli edullinen.
Edelleenkään en ymmärrä miksi ei yksinäinen ihminen niin halutessaan voisi ostaa tai vuokrata 15,5 neliön asuntoa., että se on yhteiskunta joka märää millä lailla yksilö käytettävissä olevat rahavaransa käyttää.
Gryndereiden toimintaedellytyksille pitäisi yhteiskunnan tehdä jotain niin että vapaa kilpailu siellä toimisi.
Minä olen aina pitänyt siitä, että seinät ovat riittävän etäällä toisistaan, on tilaa hengittää.
Turha sanoa, että niin siellä maaseudulla. Mitä eroa siinä on, minä maksan tontista vuokraa markan per vuosi tavallaan itselleni ja kaikenlaiset muut kustannukset alkaen kiinteistöverot, sen päälle.
Meille ei maksa kunta katuvaloja, eikä auraa, eikä muutenkaan hoida teitä, eikä montaa muuta mukavaa.
Siitäkään huolimatta, en tykkää asua kopissa.
Tampereelta Helsinkiin muuttaneena asuin alivuokralaisena yhteiskämpässä Suvilahdenkadulla, jossa majoittui viiden aijän porukka. Pääosa olohuoneessa . Mulla oli 12 m2 huone. Oli tietenkin vessat ja suihkut käytössä ja kaikenmaailman kieltoineen.
Sitten toisessa Ulvilankadulla Munkkivuoressa n. 12 m2. Sitten Mechelininkadulla yksiössä 17 m2. Kunnes ostettiin vaimon kanssa Kastelholmantieltä Puotinharjusta yksiö 32 m2 vanhempien takauksella. Se vaidettiin Vantaan omakotitaloon isolla tontilla välirajalla 5 000 mk. Kunnostettiin ja myytiin 20-kertaisella hinnalla ( netto 10-kertainen ). Sitten Hesaan vuokralle Eteläpuistoon, sitten Katanokalle omaan. Sitten, sitten, sitten. Väliin mahtuu vielä eri paikkakunnilla upeita asuinpaikkoja- pääosa vuokralla.
Nyt on toiset maisemat koko Pyhäjärvelle.
Niin se elämä menee , kun ei ole joutunut olemaan ”tattina” olemiseen.
… että edellinen ei poista sitä todella väljää maalla asumista kommervenkkeinen, on todettava, että Porvoon ympäristössä elimme kartanoympäristössä 150- vuotiane rakennukseneen pikään, joidenka pinta-alaa en kehtaa kertoa, miten se sitten lasketaankin. Koneita piti olla joka lähtöön jne. .Halpaa lystiä se ei ollut, mutta kannatti maksaa.
Mutta kaikkea ei voi kuljettaa mukanaan kaupunkiin.
Minulla oli minun pohjapiirustuksen mukaan tehty omakotitalo. Muistaakseni 187 m2 lämmintä, mutta oma huoneeni taisi olla 12 m2. Se oma huoneeni oli samalla yritykseni toimisto. Ihan tarpeeksi suuri huone.
Pojille oli ensin yksi suuri huone joka oli alunalkaen suunniteltu jaettavaksi kahdeksi eri huoneeksi kun lapset kasvavat isoiksi – ja myös jaettiin oikealla väliseinällä. Oli kaksi ikkunaa ja kaksi ovea jo rakennettaessa. Kaksi loisteputkivalaisinta katossa, kahdet kiinteät komerot, jne.
15,5 m2 asunto voi olla ihan hyvä kun tila käytetään tehokkaasti.
” en tykkää asua kopissa” sanoo Tuomisen Pentti
No en minäkään eikä moni muu. En myöskään tykkäisi ajaa pienellä Corsalla, kesämökkikin saisi olla isompi, mieluummin matkustaisin Uuteen Seelantiin kuin Tallinnaan jne.
En tykkää minäkään kopissa asua vaikka asunutkin olen.
Täällä maalla, haja-asutusalueella on tilaa elää ja olla eikä naapuri katsele ikkunasta sisään.
Myllymatin kommenttiin; minä tykkään matkustaa Tallinnaan ynnä sieltä milloin minnekkin ; etelään minua ei saa lähtemään.