Ylläolevien mielestä pitäisi kaikki viikko sitten olleen myrskyn jäljet jättää sikseen. Siitähän aiheutuisi ainakin metsien omistajille miljoonavahingot. Myöskin Linkola on nyt jo samoilla linjoilla, hänen metsissään on nähtävissä täysi tuho. Puut kaatuvat ja lahoavat toinen toisensa päälle. Kyseessä ei ole edes mitkään aarniometsät vaan meilläkin ihan naapurissa tien varrella, kirkonkylän kupeessa.
Heidän mielestään pitää jättää kasvualustaa itikoille ja muille lahokasvusta hyötyjille. Mitä se tarkoittaa käytännössä, esimerkiksi tämän ajan pahin tuholainen kirjanpainajan toukka elää niissä. Sitä pelätään, eikä turhaan, koska se levitessään tuhoaa suuria alueita.
Metsä, johon kyseinen tuholainen on päässyt leviämään, pitää hakata puhtaaksi ja vielä iso suojakaista se ympäriltä tervettä puustoa. Näin pääsi käymään valtion hoitamattomassa metsässä ja pitkään käräjöitiin, kuka maksaa ympärillä olevien metsien tuhot. Lopulta valtio, eli taas kerran veronmaksajat joutuivat maksumiehiksi.
Ymmärrän kyllä, että eläinlajistoa pitää suojella ja antaa sen elää monimuotoisena. Miksi kuitenkin aina yksityisten kustannuksella ja miksi juuri talousmetsissä. Jos nyt jätettäisiin myrskyn kaatamat puut metsiin, niin eihän siinä olisi järjen häivääkään.
Pentti
Sä et ymmärrä Linkolan kokonaisvaltaista ajattelua metsien ja luonnon kokonaisuuden kannalta. Niillä Linkolan 1 450 ha ”aarniometsää” on valtava esimerkillinen merkitys hyönteistön jne.. säilymiseksi.
Metsäteollisuuden ohjaama metsähakkuu yksipuolistaa tuhoisasti metsän linnuston, eläimet ja hyöteistöt. Vain raha puhuu.
Lisää aarnimetsää Suomeen mahtuu kymmenkertaiset määrät.
Olen kyllä taipuvainen ajattelemaan niin, että yksityisomistuksessa oleva metsä pitää olla omistajan käytettävissä, eikä sitä pidä sosialisoida itikoiden suojelun nimissä.
Mikäli halutaan lisää aarniometsää niin silloin pitää puhua valtion metsistä, ikävä kyllä itikat ei erota sitä yksityisestä kuten Pentti toi esille.
EU:ssa pohditaan hiilinielukysymystä ja tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että saadaksemme käyttää metsää. meidän tulee maksaa siitä esim. Puolalle, Unkarille ja Bulgarialle, näin maailma pelastuu.
”Lisää aarnimetsää Suomeen mahtuu kymmenkertaiset määrät.”
Aarnimetsä = pystyyn lahoava eläimetön kuusikko.
Olis parempi perehtyä luonnon monimuotoisuuden tärkeyteen. Valtion metsät tässä ovat ensisijaisia mahdollisia aarnimetsäalueita.
Monet yksityisetkin ovat halunneet jättää osan metsistään aarnimetsiksi.
”Aarnimetsä = pystyyn lahoava eläimetön kuusikko.” .., on ilmaisu jonka lausujan luulisi metsästäjänä ymmärtän asian merkityksen. Vaikeakulkuista se on kiväärien kanssa kulkea.
Olen näitä pystyyn lahoavia kuusikkoja nähnyt uskoakseni paljon enemmän kuin sinä.
Tosiasiassa vaikeampikulkuisia ovat nämä etelä-Suomessa yleiset raivaamattomat risukot ja hoitamattomat talousmetsät.
Noissa ”aarnimetsissä” nimittäin aluskasvillisuus on lähinnä sammalta ja risukot puuttuvat lähes totaalisesti.
Jos ei halua aarnimetsää, silloin oikeaoppinen metsänhoito on paikallaan. Se kieltäisi avohakkuut ja sallisi vain poimintahakkuut niin, että monipuolinen puusto ja luonto säilyisi.
Poimintahakkuilla hoidettu metsä tuottaa Metlan mukaan n. 25 % paremman tuoton puustosta riittävällä aikavälillä. Mutta säästää metsän ja sen perusolemuksen kaikkinensa.
Hakkuutähteet hajoavat hiilidioksidiksi. Suurilla avohakkuualoilla hiilidioksidi karkaa, koska kasvusto ei pysty sitä hyödyntämään. Toisaalta suurten puiden kasvu hidastuu hiilidioksidivajeen takia, jos ympärillä ei ole hajoavaa hakkuujätetettä.
Arvasin, että Heikki ensimmäisenä arvostelee minua. Luultavasti jotain metsistä tiedän minäkin, jo ihan kokemuksen kautta.
Onko se aarnimetsä, joka on asutuskeskuksessa kahden maantien välissä ja yhtenä rajana hautausmaa. Yksi sivu rajoittuu suohon, jota yksityinen omistaa. Ei totta vieköön kerro hyvää kuvaa kunnasta ohikulkijoiden silmissä. Useampikin ihminen on kysynyt, että mikä hoitamaton ryteikkö kirkonkylässä oikein on. Jo peräti katuvalot osin valaisevat sitä
Muusta en ala edes kinaamaan, Heikki kuitenkin tietää aina paremmin.
Ehtipä Heikki jo edelle.
” Se kieltäisi avohakkuut ja sallisi vain poimintahakkuut niin, että monipuolinen puusto ja luonto säilyisi.”
Ja loput hoitelee viimeviikkoiset myrskyt. Kokemusta on.
Pentti
Enhän minä tuota kirkonkylien keskellä olevaa ryteikköä tarkoita. Enkä epäile osaamistasi metsänhoidossa.
… mutta, kun olen ollut ex-Eljas Pohtilan kanssa napit vastakkain avohakkuista ja kyntämisitä- perustuu mullakin asia ihan metsäkokemukseni pitkältä ajalta.
Tähän liittyen voi esittää asiantuntijoille parikin kysymystä.
– Mikä Suomessa yleisesti kasvava puu on hyödyllisin luontoeläimille ja itikoille, jota useampi laji pystyy käyttämään?
– Mikä pitää tukkipuun ja pienemmänkin puun pystyssä?
1. Pihlaja marjoineen linnuille ja itikoneen, jos ei oteta orapihlajaa huomioon, joka on varsianinen itikoiden pesä. Ja iso kuusi, jonne orva tekee pesänsä ja jänis hakee suojansa. Jokunen lintukin pesii. Onpa hirven vasallekin oksien suojassa oiva syntymispaikka.
2. Monimuotoinen metsä, jossa tuuli ei pääse riehumaan toisin kuin rajusti harvennettu metsä johon vain männyt on jätetty tuulelle alttiiksi ja kaatuvat ensimmäisessä myrskyssä.
En kerro vielä, jos joku muukin innostuu arvuuttelemaan.
Kysymys 1: Haapa
Kysymys 2: Juuret