Otetaan tähän väliin pieni kevennys kaiken sotimisen keskellä.
Yksi muuttajahan on jättiläisukonputki, se ei ole hakenut turvapaikkaa. Se on otettu vastaan ihan vapaaehtoisesti ja siitä on jopa maksettu puutarhoihin. Moni yksityiskoti on halunnut sen pihalleen jättimäisen monimetrisen kasvunsa tähden.
Nyt onkin sitten huomattu, että ei se olekaan mukava, vaan jopa vaarallinen ja millään siitä ei tahdo päästä eroon. Sillä on mahtava kyky levitä ja jossain pidetään jopa talkoita sen hävittämiseksi. Silti se vaan aina leviää.
Jostain luin hyvän neuvon. Erään talon nurkalla myöskin kasvoi sellainen monimetrinen muuttaja. Se oli emännän silmäterä, johon ei ollut lupa kajota. Eräänä päivänä emäntä kuitenkin huomasi miten se alkoi kuihtumaan ja lopulta kuoli poi. Emäntä sitä ihmetteli isännälle, että miten se sen teki, kun siihen ei pitäisi minkään keinon tehota.
No, lopulta isäntä alkoi kertomaan, että hän kun käy aamuisin ilmoja haistelemassa, niin tulee aina päästettyä aamupissat sen juurelle, kun ei viitsi vessaan lähteä.
Olikohan toinen takuuvarma keino samassa lehdessä. Syksyllä pitää sen varsi katkaista läheltä maata ja sitten sen ontto varsi vettä täyteen.
s
Siis keinoja on on moneksi, sanoi entinen emäntä, kun kissalla pöytää pyyhki.
Voihan tuo olla jonkun mielestä hienokin mutta sen palovamma on hankala ja lapsia se kiinnostaa .
Kuten veden solinakin meillä on tuossa aivan lähellä vihioja jonka varrella on näitä ukon putkia onneksi kaupunki käy ne leikkaamassa ennen kun siementävät ja vievät ne pois . terv tepivaari
Min ä hävitin omalta maaltani tuon jättiukonputken niittämällä sen useita kertoja maata myöten ja sitten 20% merisuolaliuosta siihen juuristoon. Ei ole sitä enää.
Tuo lupiinikeskustelu minua huvittaa, että muka tukahduttaa kaiken muun kasvuston, ei ainakaan meillä. Meillä on lupiinikasvustoja, joiden seassa viihtyy ainakin 10 erilaista ruohokasvia, siis oman näkökantani mukaan ei tukahduta ja horsman seassa on vielä kauniskin.
On niitä muitakin kuten lupiinit. Eläimistä ja linnuista puheenollen niitä on paljon.
Mutta maailma muuttuu ja tuo tullessaa aina uusia maahanmuuttajia ilman rajoja.
” Meillä on lupiinikasvustoja, joiden seassa viihtyy ainakin 10 erilaista ruohokasvia, siis oman näkökantani mukaan ei tukahduta ja horsman seassa on vielä kauniskin.”
Niin on meilläkin, eikä mitään haittaa tunnu olevan, eikä ole kovin itsestään leviävä kasvi, jopa vielä kauniskin.
Enemmän minua huolestuttaa kaiken maailman saunakukat pellon syrjillä, joista ei millään tahdo päästä eroon.
Luonnosuojeluliitolta tietoa:
https://www.sll.fi/mita-sina-voit-tehda/omalla-pihalla/tunnista-vieraslajit
Jos et leikkaa lupiin kukintoja ajoissa pois, se valloittaa koko alueen tappamalla muut. Se leviää juuristakin.
Lupiini oli lapsuudessani mielikukkani. Myöhemmin olen hoitanut sen leviämisen vain pienelle alueelle joka on kontrollissa.
Ei tuo lupiini rentun ruusu mitään tapa ja se on aika nätti luonnon kukkanen .
Mutta tuo jätti putki on vaarallinen se olis hyvä hävittää kokonaan . terv tepivaari
Kumma kyllä, että itse en ole noihin jättiputkiin törmännyt, vaikka ne ovat jossain päin suuri riesa.
T L
Tepi, eikös se olekin horsma? ”Saat multa horsman, se rentun ruusu on”.
Tepi ei ole puutarhaa koskaan hoitanut kommenteista päätellen.
Lupiini on viheliäinen riesa, jos se omalle tontille pääsee. Sitä on sitten joka paikassa ja vaatii muutaman vuoden kitkemisen, että siitä pääsee eroon. En kiellä, etteikö se kukkiessaan olisi kauniin näköinen, mutta tukahduttaa muut luonnonkukat.
Kait kaiketi luit minun kokemukseni; siis käytännön kokemus ei mitään uskonnonomaista.
No joo horsamahan se rentun ruusu on eikä lupiini .
No enempi kun Heikki on koskaan edes kuvitellut puutarhaa hoitaneensa .
Olin n 15 v asti kesät kahden setäni maatiloilla alavudella osaan muuten hevosella jopa kyntää peltoa .
no traktorillakin menee heinät navetan ylisille peruuttaen .
Nousee pottu maasta vanhalla vispilällä . terv tepivaari
Mutta lupiini ei polta ihoa kuten tekee jättiputki olen kuullut että hevosenkin kusi tappaisi sen en tosin ole sitä koskaan saanut nähdä mutta monelta olen asiasta kuullut terv tepivaari
Luin minä Kalle sen mutta tuo alue on kunnan ns puistoaluetta jossa tuota jättiputkea on en viitsi suolata siellä . terv tepivaari
En minä Tepi Sinua tarkoittanut vaan Vorkkalia.
No niinpä taisit mutta kun noita putkia on kunnan mailla ja aivan vieresä on taloja jossa lapsia .
Kunta onneksi hoitaa aika hyvin nuot ns puistonsa ja leikkaa ne . terv tepivaari
Yksi viheliäinen vierasmuuttaja löytyy vielä, eli jättibalsami. Meillekin se ryömii pitkin rantoja varmaan joltain kesämökiltä. Siinäkin on tosi kaunis kukka, mutta muuten se on hankala edes hävittää, kun luikertelee kaiken muun kasvuston seassa. Se heittelee siemenensä paukahdellen monen metrin päähään, joten varmasti lisääntyy.
Sitä en kylläkään suosittele, jos vaan pystyy hävittämään.
Luin Wikistä että tuo jättipalsami on hyvin kilpailukykyinen, mutta ei siedä kuivuutta ja karua maastoa.
Siltipä se meilläkin tulee tuolla pitkin rantaruohikkoa. Siellä sitä piisaa kosteutta.
Vielä lupiinista; sen jalostettu muoto makealupiini on rehukasvi, Suomessakin, jopa ihminen voi syödä sen siemeniä.
Lupiinin juurinystyrät muuten lisäävät maaperän typpipitoisuutta.
Kasvien lisäksi meillä löytyy esim kaloista 117 vieraslajia ja pääsääntöisesti villikalakannoille haitallisia ja kuitenkin niitä jatkuvasti istutetaan vesiimme ihmisten viihteeksi.
Nisäkkäitä meillä on haitaksi asti mm kanadan majava, valkohäntäkauris, supikoira, minkki…jne.
On sitä luontaistakin muuttumista hyvinkin paljon. Osa linnuista ja perhosista siirtyy pohjoiseen, tai katoaa vallan. Uusia tulee tilalle Suomenlahden yli, tai Venäjältä.
Kaloista voisi mainita ankeriaan, jos se nyt yleensäkään kala on. Yhden istukkaan olen saanut aikanaan katiskalla.
Noita lintuja, sekä perhosia minä olen ”ampunut” hyvinkin paljon kameralla.
Tepille
Puutarhanhoito on aivan eri asia kuin maataloustyöt.
Pentti; kyllä ankerias on kala ja lisäksi mm sisävesiemme alkuperäislaji. Minä en mokomasta välitä; tunnustan, en osaa valmistaa, tolkuttoman rasvainen.
Muutaman ankeriaan olen saanut ja palautuspäätöksellä.
Niin ja ilmeisestikkin ajattelit nahkiaista; ympyräsuinen, joka luokitellaan sinne jonnekkin välimaastoon.
Nahkiaista en syö, kuten en mitään otusta, joka suolineen paskoineen valmistellaan ”syötäväksi”; ruumiinsyöjä.
Vaikka ankeriaksen kutupaikka on Sargassomerellä- se löytää tiensä minne vaan. Se on superia savustettuna-aivan superia. Sitä löytyy meiltä monesta sisäjärvestäkin.
… ja nahkiainen samoin savu-paistettuina. Ei parempaa ole. Kossua till, jos tykkää. Varsinkin Kokemäenjoen nahkiaiset.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Nahkiainen
Toinen näistä sedistäni oli kauppapuutarhuri jotenka ei se kovinkaan outo asia ole .
Tuon lisäksi hän oli maanviljelijä mutta se nyt tais olla vai sivu hommaa . terv tepivaari
Periaatteessa ankeriasta on kaikkialla ja on niitä muutama tullut savussa pidettyä .
Tuota nahkiaista on kokemänjoessa Porissa olen noita imukuppeja muutaman syönyt . terv tepivaari
Tuolla etelänaapurissa olen siedettävän makuista savuankeriasta saanut. Itse en sen kanssa ole koskaan onnistunut.
Nahkiainen, kossulla tai ilman ei ruokalistaani kuulu, samoin kuin puhkomattomat kuoreet ja muikut; puhkottuina ja tuoreina kyllä hyvinkin.
Se tuo ankeriaan vaellus ei rajoitu pelkkiin vesistöihin, se nimittäin saattaa mennä maitsekkin useita kymmeniä metrejä.