Velkapostini on kasvanut kahdeksassa vuodessa 10 tonnista 19 tonniin?
Mitäs siinä mutta kun hallitus tekee sen puolestani minulta kysymättä!
Ajattelin ryhtyä velanmaksulakkoon sillä pienestä eläkkeestäni ei voi mitata velkaa lyhennettäväksi?
Sopivan mansellismielinen blogialusta
Olen velkaa naapurille 60 ekee kun en viitsinyt eilen lähteä citariin taikka prismaan ja kaupassa piti käydä illalla .
Nostin nyt aamusella rahaa jotenka en ole pitkää aikaa velkaa edes 60 ekee naapurini on aamu uninen jotenka pitää vielä odottaa .
Valtion velkoja en ole tehnyt en siten niistä huolta kanna . terv tepivaari
Elämme niin hyviä aikoja ettei meidän tarvitse edes itse velkaantua. Kaiken tekee valtio puolestamme.
Kyllä laiskottaa.
Hassua tässä valtion velka asiassa on se että näitä pieniä takuueläkkeitäkin maksetaan ihmisile valtion velkarahalla.
Lie kaksi asiaa joiden myötä takuueläkkeitä voidaan reilusti korottaa. Se että työllisyystilanne viennin vetämisen myötä paranee selkeästi. Toinen että jaettavissa olevan rahan, joka siis voi olla velkarahaakin, jakosääntöjä muutetaan, että näin kävisi pitäisi kai olla vihreiden ja vasemmiston enemmistö eduskunassa.
Jos työn kysyntä ja tarjonta eivät paremmin kohtaa, se on aika lailla sama mitä me teemme. Sekä EK että AY-liike perääntyvät poteroihinsa kun pitäisi jostain sopia. Vastuuttomat paskiaiset, sanon minä. Työn ja tekijän pitää kohdata, ei korruption ja korruption.
Sitten olisi muutakin kun poliittista varaa puhua eläkkeäistä.
Totta että Suomessa työ ja tekijät poikkeusellisen huonosti kohtaavat . EK ja AY toden totta pitävät onnettoman tilanteen jatkumisesta huolen mutta kyllä mielestäni valtiovalta nykyistä ponnekkaammin ja viisaammin voisi yritää parannusta tässä ongelmassa.
Ongelma on Myllymatti siinä, että valtiovallan puuttumisesta ainakin ay-liike alkaa kohtuuttoman rähinän ja lakkoilun.
Oletan, että tulijoilla oli tarkoitus lisätä halpatyövoimaa ja musertaa ay, mutta tulijoista työllistyy joka kymmennes ja yhdeksän kymmenestä aiheuttaa lisää kuluja – no työllistyy sentään järjestyksenpitäjiä tosin nekin sillä valtion velkarahalla. Alimman tason takuueläkkeet ovat pienempiä, kuin tulijoiden ylläpito kaikkine kuluineen.
Helsingin uusi pormestaaja Vapaavuori aikoo ehkä lyödä Hesan lihoiksi tuottamalla lisää työttömiä ulkomailta.
Väen tuonti lisää kivasti asuntokysyntää, joka nostaa kivasti markkinaehtoisia asumiskustannuksia. Asumiskustannuksia kompensoidaan asumistuilla. Rahat nykäistään veronmaksajilta. Verot heikentävät suomalaisen tuotannon hintakilpailukykyä, joka lisää työttömyyttä ja lopettaa yrityksiä.
Onko Vapis menettänyt mielenterveytensä? Pitäisi antaa yleisölle terveysraportti viikon välein.
Juhak, AY on todella herkkähipiäinen, selkeänä johtosääntönään jääräpäinen saavutetusta ei luovuta periaate vaikka syrän märkänis, silläpä sanoinkin että valtiovallan tulisi puuttua työttömyyden ja työpaikkojen kohtaamisen edistämisessä VIISAASTI. Saattaa kyllä olla utopiaa mutta ainakin teoriassa saattaisi toimia.
Oiskohan etupiirien nostatustalkoot suosiossa ”demokraattista etukäteissuunnittelua” ?
AY lienee hampaaton heille joilla ei ole mahdollisuutta ns.täystyöllistyä kun ajatellaan ”irtosuhteita työmarkkinoilla” tapaan.
Kumpi ”solidaarisempi” koko väestöä ajatellen a ) AY b) Valtio ?
Mutta totuuden nimessä on sanottava että kaikkien täystyöllistettyjenkään asema ei liene herkullinen – tänä aikakautena – olla poikkeuksetta muutosvalmiina !
AY on tosin hampaaton irtisanomisiin ja työttömiin nähden ja toisaalta on vain lisäämässä työttömyyttä joten työttömyys lisää velkataakkaamme sekin.
Sillä ei kuulkaas ole lopulta väliä minkä värinen, näköinen tai ikäinen ihminen töitä tekee tässä maassa – kunhan sitä työtä tekisi useampi henkilö kun nyt, kunhan sillä työllä tulisi toimeen ja kunhan työstä ei koskaan pitäisi kieltäytyä sosiaalitukien menetyksen pelossa.
Niin helppoa ja vaikeaa se on.
”Sillä ei kuulkaas ole lopulta väliä minkä värinen, näköinen tai ikäinen ihminen töitä tekee tässä maassa – kunhan sitä työtä tekisi useampi henkilö kun nyt, kunhan sillä työllä tulisi toimeen ja kunhan työstä ei koskaan pitäisi kieltäytyä sosiaalitukien menetyksen pelossa.
Niin helppoa ja vaikeaa se on.”
————————————-
Miksi työtä tekeviä henkilöitä pitäisi olla enemmän kuin nyt?
Siihen kysymykseen varmaankin löytyisi monta vastausta. Me patriootit eli isänmaanhalaajat pidämme tärkeänä kansalaistemme henkistä hyvinvointia. Siihen hyvinvointiin kuuluu työn tekeminen olennaisena osana. Kaikki pitäisi saada osallistumaan yhteiskuntamme ylläpitoon. Kulutus- eli haaskaamistasomme nostaminen ei ole meille ykkösasia vaan maamme ihmiset.
Jos tärkeysjärjestys valtakunnassa asetetaan edellä mainitulla tavalla, niin se tulee ihmisten mielissä inspiroimaan sitä tärkeysjärjestystä toteuttavia ajatuksia eivätkä ihmiset kovin helposti harhaudu yhteiskunnallemme haitallisiin pyrkimyksiin.
Ihmiset eivät ole täällä maassamme vain työn tekemistä varten, vaan heillä on muutenkin arvonsa yhteiskunnassamme. Heidän tulee olla ja elää symbioosissa yhteiskuntamme kanssa. Jos ei ihminen elä symbioosissa yhteiskunnan kanssa, kutsutaan sitä tilaa syrjäytymiseksi.
Jos tänne pieneen Suomeemme tulee väkeä, jonka lojaliteetti yhteiskuntaamme kohtaan puuttuu tai on varsin vähäinen, se merkitsee yhteiskunnallisen kokemisen rapautumista ja yhteiskunta on vaarassa joutua pirstomielisyyden tilaan kaikkine pirstomielisyyteen liittyvine seurauksineen. Siinä tilassa roinan lisääminen markkinoilla tai haaskaamiskyvyn lisääntyminen on laiha lohtu patriootin eli isänmaanhalaajan näkökulmasta katsottuna.
Työtä pitäisi tehdä, mutta sossutukien takia ei kannata.
Jokin on pielessä.
Toisaalta ne sossutuet voitaisiin peruuttaa työstä kieltäytymisen takia, mikä ehkä johtaisi työn ottamiseen, vaikkei saisikaan montaa euroa lisää päivässä.
Edelleen olen sitä mieltä, että meillä on paljon sellaiata työtä, mihin tekijän palkkaaminen ei ole mahdollista esimerkiksi sosiaalipuolella ja yleishyödyllisessä toiminnassa.
Virpon mallin mukaisesti työkkärikorvausta vastaan voitaisiin saaja velvoittaa tekemään tietty tuntimäärä viikossa vaikkapa vanhusten ulkoiluttamisessa tai muussa yleishyödyllisessä toiminnassa.
Suomessa on sanonta: Velka veli nostettaessa, veljenpoika maksettaessa. Osa ihmisistä unohtaa lainaa nostaessaan, että laina pitää joskus maksaa takaisin. 90-luvulla asuntolainojen korot huitelivat 16%:ssa. 400.000 euron asuntolainassa 16% korko olisi pelkästään 5333€ per kk. 100.000 e lainassa korko olisi 1333 € per kk. Nykykoroilla joku satasen korkokulu ei tunnu missään, mutta korkojen noustessa voi alkaa päätä huimaamaan.
Asuntolainoissa sijoituksen arvo saattoi nousta korkomenoja enemmän inflaation takia riippuen kyllä paikkakunnasta.
Jopas täällä onkin velkaista väkeä.