Tuoreessa YLEn gallupissa Vihreiden kannatus nousi 1,6 % ja SDPn laski 2,6%. Jäin ihmettelemään tätä sillä suunnilleen samanlaista on ollut viime päivien julistuksensa eli Suomessa liian suuret ja yhä kasvavat tuloerot, rikkaita pitää rokottaa raskaammin ja jaella saalis vähäosaisille. Molemmat ovat siis kiinnittäneet huomionsa enimmin yhteisen kakun jakamiseen, vähemmän sen kasvattamiseen muilla keinoin kuin hyvätuloisten verotusta ja etuuksia karsimalla. Yhteistä molemmille on myös suunnilleen kaikkien halituksen puuhien jyrkkä tuomitseminen.
Ottamatta kantaa ovatko Vihreät ja SDP politiikassaan oikealla tiellä, niin mistä kummasta johtuu tällainen kannatuksen suunnan ero ja trendi?
Jos kannatusten suunta juontuu puolueiden käyttämästä populismista niin miten ja miksi puree Vihreiden hyvän lupaileminen paremmin kuin demarien?
Ettei olisi taas se tilanne että halutaan vaan muutosta muutoksen vuoksi, nopeita ratkaisuja ja toivotaan utopioita.
Touko Aalto taustoittaa gallup tulosta sillä että kansa haluaa muutosta. Vähän outoa tällainen juuri nyt kun Suomella menee paremmin kuin aikoihin. Toisaalta vasemmiston alamäkeä voisi perustella muutosten toiveilla.
”Touko Aalto taustoittaa gallup tulosta sillä että kansa haluaa muutosta. Vähän outoa tällainen juuri nyt kun Suomella menee paremmin kuin aikoihin. Toisaalta vasemmiston alamäkeä voisi perustella muutosten toiveilla.”
————-
Suomi on taloudellisesti yhtä jäljessä muista kuin ennenkin. Pääsyynä ovat suhdanteisiin taipumaton valuutta ja vihertäneistön kotkotukset.
Suomen politiikassa on Joitakin outoja piirteitä. Agraaripuolueen kannatus on ollut kohtuuttoman suuri huomioiden maamme elinkeinorakenteen. Toisaalta useassa Euroopan maassa vihreät ovat jäämässä alle äänikynnyksen.
Virhemarginaali 2,3%, vastausprosentti 59, 2.
Itse en paljon näistä parin viikon välein julkaistavista gallupeista perusta, rehellisesti sanottuna en ymmärrä miksi näitä pitää edes näin tiheään julkaista, mutta liene sillä jokin tarkoitus on.
SDP:n tilanne ei kyllä jaksa yllättää yhtään, Vasemmistoliiton ehkä vähän.
Vihreät osoittavat sen, että populismilla pärjää ja kun mediasta ei löydy toimijaa, joka kyseenalaistaisia ”ilosanoman” niin miksi ei pärjäisi?
Vihreiden ”menestys” piilee kai siinä, kun se on levinnyt maaseutukaupunkeihinkin. Enää ei voi sano, että vihreä citykolmio ml. H;ki, Turku, Tampere.
Arvauksia Vihreiden suosioon:
– puhetta puhetta puhetta (populismi)
– ei hallitusvastuuta vähään aikaan
– ei tiedetä kuinka vasemmalla tai oikealla puolue on
– on paljon heitä joiden olo on sietämättömän kevyttä
– muut oppositipuolueet eivät mielytä
– paljon heitä joita hallituksen toimet eivät viehätä
– vihreästä tulevaisuudesta unelmoivat haihattelijat
– liikkeen kuviteltu trendikkyys, keveys
–
Vihreitä arvostellessa tulee kuitenkin aina muistaa, että heilläkin on täysi ja jakamaton ihmisarvo niin kuin esimerkiksi Hitlerillä.
Kun kommunistit ei saanu kannatusta vaihdettiin puolueen nimi vihreeksi. Nyt sitte saa kannatusta kun kukaan ei välitä mistä vihreät tulee.
”Razmyar perää Sdp:ltä selviä kantoja erityisesti suuriin yhteiskunnallisiin muutoksiin.
”Sdp:n yksi isoimmista ongelmista on se, että emme kykene vastaamaan tulevaisuuden suurin kysymyksiin. Me vain puuhastelemme, emmekä vie tavoitteitamme tekemisen tasolle.”
”Kun esimerkiksi kysytään, mitkä ovat vastauksemme digitalisaatioon ja työelämän murrokseen, meillä ei niitä ole. Ja työelämän pitäisi kuitenkin olla Sdp:n olemassaolon selkäranka.””
http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005330029.html