Synkkä sysksyinen tunnelma ulkona, sataa ja tuuli ulvoo kolkosti nurkkapielissä, siitäkö johtunee että sellaistakin tykönäni rupesin pohdiskelemaan että millainen mahtaisi olla Suomemme ajan oloon jos kommunistit meillä saisivat ylivallan.
Onko suomalaisuudessa jotain sellaista joka erottaisi meidät edukseen niistä valtioista joissa kommunistit ovat vallassa. Onko meissä vielä niin paljon impivaaralaisuutta jäljellä että sosialismissakin erottuisivat yksilöt massasta vaikka veitsi kurkulla noin leikillisesti sanottuna? Siis että meillä ei kävisi niin kuin yleensä mailmalla että aineellinen elintaso ei laskisi, vallitsisi mielipiteiden ilmaisun vapaus ja mikä tärkeintä että hallitseva eliitti ei korruptoituisi ja
piehtaroisi maallisessa hyvässä.
Ja olisiko sekään sanottu että Li Anderssonin ja Paavo Arhinmäen tyyppiset avarakatseiset humanistit ja teoreetikot pitkään pysyisivät vallassa, ainakin saisi pelätä mahdollisuutta että jyrkemmän, puhdasoppisemman linjan edustajat perisivät heidänlaistensa paikat. Ja olisihan heillekin turhauttavaa kun sisäpolitiikassa ei olisi enää tahoja joita sydämensä kyllyydestä saisivat haukkua.
Sen verran epäilen että en ihan vielä vasemmistoliittolaisia rupea äänestämään niin hieno kuin heidän ihannemaailmansa teoriassa onkin.
Panipa oikein Myllymatti, avauksesi mietityttämään.
Maailmassahan ei liene ensimmäistäkään kommunistista järjestelmää.
On vain kommunistisia diktatuureja ; se ei ole hyvä se.
Pitääpä oikein jäädä miettimään avaustasi.
Katso kuinka on Pohjois-Koreassa nyt.
Sama tilanne olisi myös Suomessa jos kommarit olisi vallassa.
Eliitillä menisi hyvin, rivikansalaisesta ei niin väliä.
mutta niinhän meillä on nytkin…..
Vanha mestari oikeasti heitti varsin realistisen argumentin; kiistääkö kukaan?
Pohjois-Korea on muuten kommunistinen diktatuuri, ei kommunistinen valtio.
Lieneeköhän koko maailmassa oikeata kommunistista yhteiskuntajärjestelmää?
Ei ole maailmassa kommunistista maata, koska se on teoreettinen mahdottomuus. Toimii vain siihen asti kunnes siihen liittää mukaan ihmiset.
Sosiaalinen eriarvoisuus on toki ihan oikea ongelma, mutta sen ratkaiseminen utopialla ei tunnu hyvältä.
Totta puhuen oma arvioni on se, että Suomi ei voi tehdä asialle yhtään mitään. Ei edes Sveitsin kaltainen itsenäinen maa. Niin kauan kun on kansainvälisen kaupan pelisäännöt jotka sanovat että varakkaimmat firmat ja yksilöt voivat kiertää veroja, niin kauan tulee olemaan ongelma käsillä.
Tarvitaan parisataa Suomea – eli siis maata jota asia kiinnostaa – tämä ongelma korjaamaan.
”Lieneeköhän koko maailmassa oikeata kommunistista yhteiskuntajärjestelmää?”
Niin onko, jos joku tietää niin kertoisiko missä. Tarkemmin kommunismin tieteellistä teoriaa kun en tunne niin arvelen että käytännössä kompastuu ihmisluontoon, sen raadollisuuteen.
Kovimmastakin kommunistista tulee valtaan päästyään oitis diktaattori.
Kommari oli kova poika liehitteleen että sitten kun hän pääsee valtaan työntekijöiden olot paranee…
Kun hän sai valtaa alkoi joku ihan ihmeellinen touhu.
Työntekijät pahimpia vihollisia …….
Kommunismi ei ole missään toteutunut. Pohjois-Korea ei ole mikään kommunistimaa kuin nimellisesti. Yhtä vähän kuin ”demokraattiset tasavallat” olivat demokraattisia. Hyvää tuo Parta-Kalle tarkoitti. Työmiehen olot olivat siihen aikaan kurjat. Eiköhän enempi ole työmiehen tai köyhän asioita edistäneet aikojen saatossa sosialidemokraatit jotka eivät vallankumouksia hyväksy. Vaan vaikuttaa siltä, että sosialidemokraatit ovat aikaa sitten hylänneet aatteensa kaikkialla. Semmoinen kommunismi kuin Parta-Kalle ajatteli tuskin koskaan toteutuu. Mutta jos tarkoitus on, että työtä ja leipää ja turvattu toimeentulo kaikille niin kyllä se toteutuu varmaan jonain päivänä. Joku voisi vaikka sanoa että sehän on kommunismia…
Wikipedian mukaan kommunistimaita ovat Kuuba, Kiina, Vietnam, Laos ja ei-marxilainen Pohjois-Korea. Höh.
Ei Suomikaan taannoin niin kovin kaukana kommunismista ollut. Eduskuntavaaleissakin laskettin vain oikeisto ja vasemmisto, ihan muutaman edustajan erolla. Siinähän se keikkui rajan kummallakin puolella. Nyt se on ihan jotain muuta ja kommunismi alkaa olla menneen talven lumia, kait se on laskettu jollain hyvinvoinnin mittarilla.
Hankkikaa ihmeessä edes lainaan DVD Edvins Snore The Soviet Story – ja katsokaa se huolella. Siinä dokumenttifilmissä näytetään ne kommunistien pyrkimykset, teoriat ja teot ihan aikuisten oikeasti. Myös Marksin kirjoituksin.
Kommunistit ovat järjestelmällisesti tuhonneet jokaisen sellaisen maan parhaimmiston jossa ovat päässeet valtaan. Opettajat, insinöörit, yrittäjät, jne., jne.
”Millainen olisi kommunistinen Suomi” ?
En välttämättä haluaisi koskaan nähdä.
Kommunismissa / sosialismissa on ainostaan yksi pieni ongelma, nimittäin ihminen.
Kommunismi Suomessa oli kuin aate, siinä kuin joku uskonlahko. Kaikkea piti jakaa tasan kaikkien kanssa. Sitten alkoi vauraus, ihmisillä oli varaa hankkia oma asunto, auto jne. Eihän niitä enää voinut jakaa muiden kanssa, siitä alkoi aatteen alamäki. Harva enää ajaa Ladalla, ei edes pinttynein muurari.
Uskoisinpa, että Myllymatin avaukseen sisältyvä kysymys oli ensisijaisesti retorinen. Toisaalta, oikean vastauksen antaminenkin ilmeisen mahdotonta. No, aatteenpalo (mikä hyvänsä) silmissä vastaaminenkin lienee turhaa.
Minulla on sellainen käsitys, että jos ihminen on oikein aatteen läpikyllästämä, analyyttinen asioiden käsittely häiriintynee pahasti. Järkevän ajattelemisen tilalle tulee jonkin aatteen ylivertaisuuden julistaminen tai jonkun aatteen täydellinen torppaaminen ilman perusteita.
Näin vaikeata tämä lienee.
Otsikon kysymys oli retorinen, esitetty herättämään keskustelua. Harmi että kommentoijissa ei ollut yhtään tulenkarvaisen hehkuista kommunistia, olisi syntynyt ehkä värikästä ajatustenvaihtoa.
Toisaalta sääliksi sellaista käy kuin tähteä taivaalta havittelisi.